lauantai 19. marraskuuta 2022

Arvostaminen ratkaisee tuloksen

Koin jonkinlaisen ahaa-elämyksen jokunen viikko sitten, kun sain käsiini Kirsi Saukkolan ja Taina Laaneen -kirjan Näe sydämellä. Luo arvostava yhteys lapseen -kirjan (2018). Ehkä se ahaa-elämys sinällään vähän ihmetytti, sillä näitä asioita on tietenkin tullut pohdittua kaikissa oman elämänpiirin ryhmissä; kotona, koulussa, töissä ja harrastuksissa eli kaikissa vuorovaikutustilanteissa, joissa on tullut oltua. Tietysti myös arvostamani filosofi Esa Saarisen keskeinen sanoma on ihmisten arvostamisessa (lue Esa Saarista koskeva blogiteksti täältä).

Jo Saukkolan ja Laaneen kirjan alkusivuilla kiteytetään hyvin se, mitä tarkoittaa arvostaminen ja millaisia seurauksia, sillä on, jos arvostus puuttuu. Tässä kiteytystä kirjasta:

- Arvostus on vuorovaikutuksen kantava voima.

- Arvostuksen kokemus määrittää sen, miten vuorovaikutussuhde etenee .

- Arvostuksen kokemus ratkaisee, kenen kanssa haluamme jatkaa suhdetta pidemmälle.

- Arvostuksen kokemus ratkaisee, kuinka paljon ihmiset antavat suhteeseen.

- Arvostuksen ilmapiirissä mahdollisuus yhteistyöhön ja antoisaan yhdessä toimimiseen kasvavat oleellisesti.

- Arvostus välittyy pienissä eleissä ihmisten välillä, mutta juuri ne pienet eleet ratkaisevat kenen kanssa haluamme rakentaa suhdetta eteenpäin.

- Arvostus ratkaisee, miten rakentavasti voimme toimia, jos on erimielisyyksiä. 

- Arvostuksen ilmapiirissä on helpompi löytää uusia tapoja löytää ratkaisuja, vaikka on eri mielisyyksiä.

Jokaisella on varmaan kokemuksia arvostavasta vuorovaikutuksesta ja ihmisistä, jotka arvostavat. Arvostavan vuorovaikutuksen kehittäminen on tärkeää kaikille. Erityisen tärkeää se on vanhemmille, johtajille, esihenkilöille, opettajille, valmentajille sekä tietysti kaikille hyvien palvelujen tuottajille :-).

Ehkä ahaa-elämys syntyikin siitä, että jokunen viikko sitten yhdessä työryhmässä koin arvostuksen synnyttämän voiman ihmeen. Arvostus auttoi siinä, että mutkikasta asiaa sitten eteenpäin.


Kuva:Gordon Johnson/Pixabay


JK

S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook /Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi


lauantai 29. lokakuuta 2022

Mikä yhdistää Ahoa ja Markkasta?

Helsingin Sanomissa on hiljattain käsitelty sekä jääkiekkoilija Sebastian Ahon (HS 11.10.2022) että koripalloilija Lauri Markkasen (HS 16.10.2022) harjoittelua. Molemmista jutuista tuli tunne, että kumpikin heistä kantaa vahvasti itse vastuuta omasta kehittymisestään tavalla, joka tuo mieleen yksilöurheilijan harjoittelun. Kumpikin haluaa tulla entistä paremmaksi. He ovat myös pyytäneet ulkopuolisten apua kehittymisen tueksi.

Lehtijutun mukaan Aho pyrkii joka kesä löytämään jotain uusia oppeja. Tänä kesänä hän harjoitteli muun harjoittelun ohella erityisesti laukaustaan, sen yksityiskohtia eli laukauksen tekniikkaa ja nopeutta sekä laukauksia eri pelitilanteissa. Tätä varten hän palkkasi laukaisuvalmentajan. Tämä kertoo myös siitä, että aina riittää parannettavaa, vaikka Ahokin on harjoitellut laukaustaan lähes koko ikänsä. Oma vinkkini Aholle (myös salibandy, jääpallo, kaukalopallo, ringette jne.) on, että mailatekniikkaa ja ehkä laukaustakin voisi kehonhallinnan näkökulmasta harjoitella myös rightin mailalla eli peilikuvana, kun hän on leftin pelaaja (mailaotteessa vasen käsi alhaalla) (ks. Kalaja & Kalaja 2022, 91 - 94: lue ko. kirjaakin käsittelevä blogiteksti täältä).

Markkasta koskevan lehtijutun mukaan hän haluaa tulla nopeammaksi, räjähtävämmäksi ja paremmaksi liikkumaan. Niinpä hän muutti fysiikkaharjoitteluaan erillisen valmentajan tuella painottaen räjähtävyyttä, maksimivoimaa ja sitä, että hän pysyy ehjänä pitkän kauden. Harjoittelua suunnattiin siis maksimivoiman kasvattamiseen sekä nopeus- ja räjähtävyysharjoitteluun. Harjoittelu sisälsi myös mm. hyppyjä, kyykkyjä, keskivartalon vahvistamista, spurtteja sekä liikkumista sivuttaissuunnassa. Harjoittelua suunnattiin pois massan keräämisestä ja kestävyysharjoittelua vähennettiin. 

Niinkuin muuten kaikessa missä haluaa tulla hyväksi, on hyvä seurata ja tutkia miten parhaat tekevät asioita. Analyyttisyys omasta tilanteesta, nöyryys harjoittelussa ja muilta avun pyytäminen yhdistää ainakin näitä huippu-urheilijoita. Ihan suoraan ei kannata kuitenkin harjoittelua kopioida ammattilaisilta. Esimerkiksi Markkasen harjoittelun painottamisen muutos vaatii erittäin hyvän ellei ammattilaisen harjoittelupohjan.

Ikämiehen peilikuvaharjoittelua leftin mailalla löytyy Instagrammista :-).

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter @JuhaKe

www.selede.fi


perjantai 30. syyskuuta 2022

Tuomari palvelee peliä

Olin viime sunnuntaina Pihlajamäessä jalkapallojoukkue PK-35:den miesten pelissä paarien kantajana. Onneksi ei tullut loukkaantumisia eikä ketään tarvinnut (yrittää) kantaa paareilla. Siinä paarien vieressä istuessani, minun oli samalla mahdollista seurata ensimmäistä kertaa elämässäni lähellä operoivaa avustavaa linjatuomaria. 

Sen lisäksi, että linjatuomarin piti olla tarkkana tarkkailessaan esim. paitsiotilanteita, minut yllätti se, kuinka paljon linjatuomari kommunikoi ja raportoi korvanappien kautta muille tuomareille pelitilanteista. Erityisesti se yllätti, kuinka paljon avustava tuomari kommunikoi, ohjasi ja jopa antoi myönteistä palautetta pelaajille, kun pelaajat noudattivat tarkasti jotain sääntöä. Päättelin, että tällä kommunikaatiolla pidettiin peli käynnissä ja vältettiin turhia pelin katkoja - palveltiin erinomaisesti peliä. 

 


 

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ palveluksessanne

Twitter:@JuhaKe

www.selede.fi



lauantai 17. syyskuuta 2022

Valoa puolen miljoonan tunnelin päähän

Uusimmassa Talouselämässä (16.9.2022) haastatellaan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzaria. Panzar tuo jutussa esille, että ulosotossa on puoli miljoonaa suomalaista. Se on jopa epäuskottavan valtava luku ja todennäköisesti ulosotto aiheuttaa lähes kaikille ulosotettaville että myös heidän läheisilleen ahdistusta, kurjuutta, toivottomuutta ja epätietoisuutta.Tämän takia sekä julkisen puolen velkaneuvonta että myös Takuusäätiön kaltaiset toimijat ovat tärkeässä roolissa.

Velkaneuvonnassa ja velkojen järjestämisessä kaikkein tärkeintä on pyrkiä luomaan asiakkaille toivoa ja uskoa tulevaisuuteen sekä vahvistaa kyvykkyyden ja autonomian kokemusta (ks. Deci & Ryan 1985) hoitaa omia raha-asioita. Sen lisäksi asiakkaalle voi tuoda helpotusta, ettei ole kurjassa tilanteessa yksin ja että velkaneuvoja on auttamassa ja tukemassa asiakasta. Velkojen kanssa vaikeuksissa olevan ihmisen tilanteen helpottuminen ja hänen voimaantumisensa heijastuu varmasti myös hänen lähipiiriinsä ja näin monen muunkin hyvinvointi lisääntyy.

Velkaantuneiden kanssa työskentelevien, kuten jokaisen muuni voisi muuten olla hyvä perehtyä positiiviseen psykologiaan, joka "tarkastelee eheyden edellytyksiä ja keinoja lisätä inhimillistä kukoistusta" (Uusitalo-Malmivaara 2015, 19).



Deci Edward & Ryan Richard (1985) Intrisic motivation and self-determination in human behavior. Plenum Press. New York.

Uusitalo-Malmivaara, Lotta toim. (2015) Positiivisen psykologian voima Ps-Kustannus. Jyväskylä.

 

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi


tiistai 2. elokuuta 2022

Maaseudun moniosaajat

Maalla asuminen vaatii osaamista ja monia taitoja, jos nimittäin aikoo elättää itsensä maaseutuelinkeinolla. Osaamistarpeisiin vaikuttaa elinkeinon muoto eli onko kyse esim. tuotantoeläimistä, maanviljelystä vai metsänhoidosta tai edellisten kombinaatioista. 

Ensiksikin täytyy tietenkin osata ja ymmärtää esim. eläinten hyvinvointiin ja kasvatukseen liittyvät asiat ja tarpeet, tämän lisäksi täytyy ymmärtää koneisiin ja tiloihin liittyvät tarpeet. Tarvittaessa tulee ainakin joltain osin osata huoltaa ja korjata laitteita ja tiloja. Samalla tulee osata talousasioiden suunnittelu ja hoito sekä ymmärtää eri toimintoihin liittyvät aikataulut. Lisäksi tulee osata hoitaa toimintaan liittyvää verkostoa ja toimia terveys ym. vaatimusten mukaisesti. 

Edellisten osaamisten lisäksi tulee ymmärtää markkinoita, kansantaloutta ja politiikkaakin, jotta pystyy tuotantoa ja investointeja ohjaamaan kysynnän mukaisesti ja samalla osaa välttää turhia tuotantoriskejä. On huomioitava, että kaikki edelliset osaamistarpeet kertautuvat, mikäli samalla maatilalla toteutetaan esim. maidontuotannon lisäksi viljanviljelyä tai metsänhoitoa.

Tämäkin pino syntyi naapurin avustuksella klapikoneella tunnissa.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

maanantai 1. elokuuta 2022

Asiakaspalaute voi olla organisaation aarre

Eräs johtajatuttavani postasi LinkedInissä, että asiakaspalaute on heille tärkeää. Jäin miettimään sitä, kuinka systemaattisesti organisaatioissa yleensä käsitellään asiakaspalautetta ja tehdäänkö niiden suhteen systemaattista analyysiä. Entä tehdäänkö niistä johtopäätöksiä palvelujen ja toiminnan kehittämiseksi - raportoidaanko niistä johtoryhmille ja käytetäänkö niitä innovaatioiden polttoaineena ja ehkä keinoina tunnistaa mahdollisia toimintaan liittyviä riskejä. Yksi hyvä keino on varmistaa asiakaspalautteen prosessin toimivuus ja sopia yhteiset raportointitavat ja aikataulut. 

Johtajilla on tietenkin tärkeä rooli siinä, millaisen painoarvon he antavat asiakaspalautteille, millä keinoilla organisaatioissa kerätään asiakaspalautetta ja miten siihen suhtaudutaan - miten asiakkaisiin yleensä ottaen suhtaudutaan ja miten heistä vaikkapa puhutaan.

 

Asiakaspalautteen päässä voi olla organisaation aarre.

JK

S-posti: juha.kesanen@selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter @JuhaKe

www.selede.fi

 


maanantai 27. kesäkuuta 2022

Virheestä yli kuin änäripelaajat

Onneksi tämän vuoden NHL-pelit saatiin tänään loppumaan. Nimittäin klo 03:00 alkaneet pelit ovat hieman vaikuttaneet omaan jaksamiseen :-). Stanley Cupin tänään voittanut Mikko Rantanen totesi jossakin haastattelussaan, että voitoista tai tappioista pitää päästä nopeasti yli ja jatkaa eteenpäin. 

Minusta tuo on hyvä oppi myös niihin tilanteisiin, kun itse syyllistyy johonkin virheeseen. Ja kaikkihan joskus tekevät virheitä. Joillakin on tapana jäädä ruotimaan virheitä ja epäonnistumisia ehkä vähän liikaakin. Virheen tuoma harmitus kertoo, että asia on itselle tärkeä. Olisiko siitä huolimatta hyvä, että virheistä päästäisiin nopeammin yli. Todettaisiin, että virhe tapahtui ja sitten vain eteenpäin ja virheestä oppineena suunta eteenpäin.

Hyvää kesää kaikille lukijoille!


JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

sunnuntai 12. kesäkuuta 2022

Tarinat kertovat asuinalueesta

Eilen kuljettiin Siilitiellä Herttoniemen sairaalan pääoven edestä. Ihmettelimme, kun entisen Kettutien sosiaalipalvelutoimiston ja kirjaston rakennus oli purettu ja paikalle oli rakenteilla uusia kerrostaloja. Kun jatkoimme Siilitieltä ylöspäin Siilitien loppuun, huomasimme, että Siilitien kiinteistöt Oy:n konttorina toiminut pienempi rakennus oli juuri purettu. 

Tasan 20 vuotta sitten julkaistiin Siilitien asukkaiden tarinat kirjaksi Siilitien tarinat. Kirjoituksia kaupunkielämästä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002). Kun tuolloin toimitin tuota kirjaa en ihan niin syvällisesti ymmärtänyt kuin nyt, miten arvokasta oli kerätä asukkaiden tarinoita alueestaan. Tarinoissa tallennettiin samalla Siilitien asukashistoriaa ja laajemminkin Helsingin kaupunkihistoriaa. Tarinoiden arvon näkee erityisesti jälkeenpäin samalla lailla kuin ehkä vanhoja päiväkirjoja lukiessa. Ne ovat tiettynä aikana muistiin merkittyjä muistoja ja ajatuksia.

Nyt kun Siilitiellä ja sen läheisyydessä on sekä purettu taloja että rakennettu uusia taloja ja niiden mukana on tullut uusia asukkaita, voi Siilitien tarinoiden lukeminen avata aivan uusia näkökulmia asumiseen Siilitiellä.

Hyvää Helsinki-päivää 12.6.2022!


Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 2002 julkaisema Siilitien tarinat.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter. @JuhaKe

www.selede.fi



sunnuntai 22. toukokuuta 2022

Mahtipaikka vetää töihin

Hyvä työntekijäkokemus mahdollistaa hyvät palvelut kestävällä tavalla. Työnantajien tulisi pyrkiä tekemään omasta organisaatiostaan mahtipaikka. Jokainen meistä varmaan haluaisi työskennellä mahtipaikassa.

Mahtipaikan käsitteen olen napannut Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjasta. Oman määrittelyni mukaan työpaikan, joka on mahtipaikka, tulee tulee olla työntekijälle tietynlainen työtehtävien, ihmisten kohtaamisen ja toimialan näkökulmasta.

Mahtipaikassa työtehtävien tulee olla työntekijän näkökulmasta kiinnostavia, tärkeitä, oppimista ja kasvua tukevaa sekä tehtävien työmäärältään hallittavissa. Lisäksi työn itsenäisyys ja tuki ovat sopivassa suhteessa toisiinsa. Apua saa silloin, kun sitä tarvitaan.

Toiseksi ja ehkä tärkeimpänä tekijänä mahtipaikassa on ihmisten kohtaamisen tapa eli onko organisaatiokulttuuri ja ilmapiiri sellainen, jossa kaikkia kunnioitetaan ja arvostetaan. Erityisesti johtajat, päälliköt ja esihenkilöt luovat tätä organisaatiokulttuuria valtaroolinsa puitteissa, mutta ihan jokaisella organisaation jäsenellä on tärkeä rooli ilmapiirin luomisessa. Tunnetusti johtamisen tapa valuu organisaatiossa alaspäin. Jos siis olet hakemassa uutta työpaikkaa, yritä selvittää lähiesimiehen käytöksen lisäksi laajemmin organisaatiokulttuuria ja ilmapiiriä.

Kolmas näkökulma liittyy mahtipaikan koko toimialaan. Miltä tahansa toimialalta voi löytyä mahtipaikka, mutta kyllä sekin vaikuttaa työpaikkaan, miltä toimialan tulevaisuus vaikuttaa. Onko toimiala hiipumassa, pysyykö samana vai onko toimialan rooli kasvamassa? Miltä tulevaisuus näyttää lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Toimiala vaikuttaa myös palkkaukseen, etenemismahdollisuuksiin, ilmapiiriin. Toimiala vaikuttaa myös työehtoihin esim. lomaehtoihin. Jos toimialan tulevaisuus näyttää hyvältä, tarkista sitten vielä erityisesti miltä ko. organisaation toiminta näyttää toimialan sisällä. Jos organisaatio on hyvässä asemassa toimialalla, niin se on tältä osin mahtipaikka.

Jos nämä kolme edellistä mahtipaikan kriteeriä näyttävät työhakijan näkökulmasta hyvältä, niin uusi työpaikka voi olla mahtipaikka. Myös nykyiset työntekijät voivat arvioida organisaatiotaan tästä näkökulmasta. Myös työnantajat erityisesti työvoimapula-aloilla voisivat miettiä, miten voitaisiin luoda mahtipaikkoja enemmän.



JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter:@JuhaKe 

www.selede.fi


tiistai 3. toukokuuta 2022

Kolme huomioita hyvästä johtajuudesta

Helsingin Sanomien (23.4.2022) Visio-liitteessä oli yrittäjä Sami Honkosen haastattelu. Haastattelussa käsiteltiin johtamista ja nostan tässä muutaman näkökulman ko. jutusta ja ne sopivat tietenkin hyvin myös palvelujen johtamiseen. Johtamisen ymmärrän siten, että johtamista tehdään ja toteutetaan myös asiantuntijatyössä eikä ainoastaan esihenkilötyössä.

1) Suhtauminen tietoon: kaikki tieto on oletusta ja maailma on kompleksinen paikka.

2) Suhtautuminen työntekijöihin: Ei aliarvioida työntekijöitä suojaamalla heitä epävarmuudelta. Kerrotaan tavoitteisiin liittyvät oletukset ja epävarmuudet avoimesti. Avoimuus edistää luottamusta.

3) Suuntautuminen kokonaisuuteen: Keskitytään yrityksen tai organisaation olemassaolon tarkoitukseen; mitä ollaan tekemässä, kuka on asiakas ja mikä asiakkaalle on tärkeintä.

Edellisistä teemoista erityisesti toiseen kohtaan olen tunnistanut toisenlaisiakin näkemyksiä eli hyvältä johtajalta odotetaan selkeätä ja yksiselitteistä suunnitelmaa ja näkemystä siitä, miten tavoitteisiin päästään. Oma näkemykseni on, että vahva johtaja pystyy kertomaan myös epävarmuudet ja olen kokenut tämän osoituksena hyvästä johtajuudesta.

 


JK

S-posti; juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

perjantai 29. huhtikuuta 2022

Passijonossa on tunnelmaa

Niin sitten minäkin kuten moni muukin on tullut tilanteeseen, että viralliselle henkilöllisyystodistukselle tuli tarvetta, nimittäin vanha passi oli vanhentunut ja pankkiasiat eivät onnistu ajokortilla. Koronan jälkimainingeissa ja ehkä Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen takia moni muukin oli passiasioilla. Niinpä sitten suuntasin Pasilan poliisilaitokselle. Puolisoni oli ilmoittanut ja lehdestäkin luin, että jonotusajat olisivat pitkät. 

Kun sitten pääsin  Pasilaan, olin tyytyväinen siihen, että jono ei sentään ollut ulos saakka. Henkisesti olin varautunut odottamaan neljä tuntia. Loppujen lopuksi siihen, kun olin saanut jonotusnumeron ja kun olin jättänyt passihakemuksen ja marssinut poliisilaitokselta ulos, meni aikaa 2 tuntia 20 minuuttia. Aiemmassa elämässä se olisi ollut järkyttävän pitkä aika, mutta ehkä korona ja Venäjänkin toimet ovat tuoneet niin minulle kuin muillekin jonottajille perspektiiviä asiaan. Hommat hoituu, vaikka pitääkin jonottaa ja Suomessa sentään saa passin. 

Tämä oli myös palvelujen näkökulmasta hyvä muistutus siitä, että asiakkaalle luodaan oikea mielikuva palvelusta. Jos asiakas oli tässä tapauksessa asennoitunut odottamaan neljä tuntia, niin reilu pari tuntia ei ole siihen verrattuna yhtikäs mitään :-).


JK

S-posti; juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi


torstai 14. huhtikuuta 2022

Pettymysten käsittelystä pari havaintoa

Elämä tarjoaa varsin usein paikkoja, joissa voi harjoitella pettymysten käsittelyä. Tässä en tarkoita mitään fundamentaaleja pettymyksiä (läheisten kuolemia, avioeroja jne.) vaan arkisempia esim. sitä, kun omat tavoitteet ja toiveet eivät toteudu toivotulla tavalla esimerkiksi harrastuksissa tai työelämässä.

Pettymys vaikuttaa tietysti innostukseen ja motivaatioon eli se voi ainakin hetkeksi hiipua - se asia, mistä on ollut innostunut, ei vaan enää kiinnosta. Pettymys vaikuttaa itsetuntoon ja kyvykkyyden kokemukseen, jotka liittyvät innostukseen ja motivaatioon.

Pettymys kertoo sen, että pettymyksen tuottanut asia on itselle tärkeä. Pettymystähän ei tule, jos asialla ei ole merkitystä. Pettymyksen käsittelyyn vaikuttaa se, että ylipäänsä tunnistaa pettymyksen ja sen taustalla olevan surun ja hyväksyy nämäkin tunteet. Myös lähipiirin tuki ja asennoituminen pettymykseen auttavat.

Mikäli esimerkiksi palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä syntyy pettymyksiä, hyvä esihenkilö pystyy myös auttamaan ja tukemaan. Onnistumisen hetkissä on helppo olla mukana, mutta oikeasti johtajuus punnitaan silloin kun on vaikeuksia.

Nokka nousee pystyyn aina jossain vaiheessa - luota siihen!

 

Hyvää pääsiästä lukijoille ja onnea JVK (8V)!


JK

S-posti; juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi



lauantai 26. maaliskuuta 2022

STEA-haku mielessä - missä innovaatiot luuraavat

Varmasti monessa sote-järjestössä pähkäillään parhaillaan, tulisiko hakea STEA-rahoitusta järjestön toimintamallien kehittämiseen vuodelle 2023 ja mille toiminnalle rahoitusta haetaan. Nostan tässä tekstissä muutaman asian, mitä kautta voi ideoida ja innovoida mahdollista uutta toimintamallia ja sitä kautta rahoitushakemusta.

1) Innovatiivisen idean ja sitä kautta rahoitushakemuksen sisältöön vaikuttaa järjestön perustehtävä eli se, mitä varten järjestö on perustettu. Eli innovaation tulee olla järjestön perustehtävän mukainen. Voihan olla, että innovaatio haastaa myös järjestön perustehtävää.

2) Toiseksi perustehtävän kautta innovaation tulee hyödyntää järjestön asiakkaiden asiakastarpeita. Tuoda heidän elämään myönteistä muutosta siinä määrin, että ideaan kannattaa panostaa. Mitä asiakkaat tarvitsevat, mitä he ovat toivoneet tai voisivat toivoa?

3) Kolmanneksi innovaation tulee olla sellainen, että se innostaa ja motivoi järjestön työntekijöitä. Mikä herättää uteliaisuutta ja mitkä asiat toimialalla innostavat. Idean tulee on sellainen, että se kutkuttaa paatuneintakin järjestökonkaria. Nimittäin hyväkin innovaatio ja siihen liittyvä hanke voi kaatua siihen, että toimeenpano jää puolitiehen.

4) Edellisten teemojen lisäksi ideointiin ja innovointiin voi hakea näkökulmaa yhteiskunnan muutostrendeistä, megatrendeistä, uusista teknologioista, tunnistetuista riskeistä / uhista tai hiljaisista signaaleista. Tällä hetkellä Venäjän hyökkäys Ukrainaan luo sellaista epävarmuutta, joka voisi tuoda järjestölle esimerkiksi uusia kohderyhmiä (Ukrainan pakolaiset tai Suomessa asuvat venäjän kieliset) tarpeineen.

 

Ilmastonmuutos ja sen lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttavat energiaratkaisuihin.

 

JK

S-posti: juha.kesanen@selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

tiistai 8. maaliskuuta 2022

"Vuoden paras lehti"

Olen kuullut juttua eräästä päätoimittajasta, jolla oli tapana sanoa jokaisen ilmestyneen lehden jälkeen, että taas tuli vuoden paras lehti. Ehkä tällaiseen palautteeseen voisi joku kriittisempi sanoa, että jaahas milläs perusteilla näin sanot. Ja ollaanko tässä sortumassa yltiöpositiivisiin tulkintoihin. 

Itse ajattelen, että jos asia ja tässä tapauksessa lehti ei ole täynnä virheitä tms., niin tällaiselle asenteelle on perustelunsa. Nimittäin amerikkalaisten psykologien Edward Decin ja Richard Ryanin kehittelemän itsemäärämis- ja motivaatioteorian (1985) mukaan ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin perustan muodostavat kyvykkyyden, autonomian ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tarpeet. 

Tästä näkökulmasta katsottuna myönteinen palaute, jos sille on vähänkin perusteluita, vaikuttaa kyvykkyyden kokemuksiin, mikä taas lisää motivaatiota. Tämän takia esimerkiksi kollegoilla ja pomoilla on iso rooli, miten meistä kukin kokee oman kyvykkyytensä ja miten motivoituu tehtäviinsä esimerkiksi juuri palveluiden tuottajina. Erityisesti on tärkeää, että säilymme kyvykkäinä ja motivoituneina tällaisina vaikeina aikoina, kun koronakriisistä on siirrytty vielä ahdistavampaan tilanteeseen Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Muraali: Vantaa/Länsimäki

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

torstai 3. helmikuuta 2022

Lisäsikö koronatauko harrastajien loukkaantumisia pallopeleissä?

Posti toi ilahduttavan lähetyksen viime viikolla, kun sain tilaamani Sami Kalajan ja Teppo Kalajan  vuoden alussa ilmestyneen Kehonhallinta - liikuntataitojen oppiminen ja harjoittelu -kirjan (2022/ VK-Kustannus). Olen jo nyt lyhyen tutustumisen jälkeen varma, että tämä nousee suosikkiurheilukirjaksi Kalervo af  Ursinin kovassa käytössä rispaantuneen yleisurheiluvalmennuskirjan rinnalle. 

Olen ihmetellyt, kuinka paljon salibandyn ikämiespeleissä (45v ja 50v) tuli eri asteisia loukkaantumisia, kun sarjaa pystyttiin viime syksynä pelaamaan ihan normaalisti. Hyvän käsityksen loukkaantumisista (venähdyksiä ym.) antaa se, että aiempina kausina olemme pelanneet helposti pelejä esim. 9 pelaajalla ja maalivahdilla, mutta nyt on joka pelissä on tullut loukkaantumisia, vaikka pelaajia olisi ollut 12. 

Oma hypoteesini on, että käytännössä pelaamatta jäänyt viime kausi on aiheuttanut sen, että pelaajat eivät ole tottuneet pelinomaiseen lihastyöhön ja sen takia loukkaantumiset ovat lisääntyneet. Olisi mielenkiintoista nähdä vakuutustilastoja eli näkyvätkö loukkaantumiset tilastoissakin. 

Moni sarjapelaaja on ehkä korona-aikana lenkkeilyt, kävellyt, pyöräillyt tai käynyt punttisalillakin, mutta ne aiheuttavat erilaista rasitusta kuin pelaaminen. 

Kalajan veljesten kehonhallintakirja muistutti, että palloilijoiden omatoimisen harjoittelun tulisi sisältää ainakin seuraavanlaisia harjoitteita, olipa koronaa tai ei:

- suunnanmuutoksia ja spurtteja eri suuntaan (esim. viivajuoksu)

- jalkojen kesto-, maksi-, pika- ja räjähtävän voiman harjoituksia (esim. kyykyt, olympianostot)

- erilaisia hyppyjä eri suuntiin (esim. loikat, kinkat, aidat, tikkaat)

- keskivartalon harjoituksia sekä

- tasapainoharjoituksia.

 
Jalkojen ja keskivartalon voima sekä tasapainoharjoitukset kunniaan.

 
JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook: Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi


tiistai 25. tammikuuta 2022

Painoliivikävely on koronakevään hitti

Korona-aikana moni, joka on ehkä aiemmin vähätellyt kävelyä, on löytänyt sen harrastuksekseen. Kävelyn avulla on helppo pitää sekä fyysistä että psyykkistä kuntoa yllä. Kävelyhän on monessa mielessä hyvä ja kätevä harrastus ihan uusien ideoidenkin saamisen kannalta (lue: Ideoita lenkiltä). Kävelyä voi tehostaa sauvojen kanssa. Onkohan sauvakävelyn suosio hiipunut, kun vaikuttaa siltä, että  sauvakävelijöihin törmää aiempaa harvemmin.  

Korona-aikana olen tehostanut kävelyä käyttämällä 10 kilon painoliiviä. Mikäli kävelylenkille on käytettävissä vähemmän aikaa, painoliivillä saa kävelyyn reilusti enemmän tehoa. Mikäli kokeilet painoliivikävelyä, kannattaa se aloittaa siten, että hiljalleen lisäät lenkin pituutta ja siihen käytettyä aikaa, jotta paikat eivät tule kipeäksi ja keho sopeutuu painoliiviin. Juoksulenkille ei kannata lähteä painoliivin kanssa, koska kuormitus nivelille on kova.

Veikkaanpa, että tästä painoliivikävelystä on tulossa tämän kevään hittilaji ja tämä blogi aloittaa sen. 😁 


Takki päälle, painoliivi alle ja kävelylenkille.


JK

S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

sunnuntai 23. tammikuuta 2022

Mitä minä oikein ajattelen

Varsinkin lasten kännykän käytön rajaamisesta joudutaan monessa perheessä käymään jatkuvaa keskustelua ja riitojakin voi syntyä. Välillä päätetään ryhdistäytyä ja tehdään sisäistä valvontaa pelisääntöjen suhteen, kunnes linjaukset taas hämärtyvät. Samalla lailla aikuisetkin saattavat miettiä omia kännykänkäyttötapojaan. Vanhempien oma kännykän käyttö on tietty mallina myös lapsille.

Hiljattain jäin miettimään, että miten kävisi, jos välillä vaan olisi ja kuuntelisi, millaisia ainutlaatuisia ajatuksia ja mietteitä päässä pyörisi, jos ei keskittyisikään someen, kännykän pläräilyyn tai esimerkiksi musiikin kuuntelemiseen tilanteessa, jossa se on nykyään luonnollista(?). Samalla voisi tutustua itseen ja omiin ajatuksiin paremmin. Voihan se olla niin, että aika kuluu hitaammin tai mieleen voi tulla myös ikäviä ja surullisia ajatuksia ja tuntemuksia. Se on kuitenkin hyvä muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne tulevat ja menevät. 

Ja kun panee merkille omaa ajattelua, niin eihän sitä tiedä, vaikka joku päässä pyörivä ajatus voisi olla sellainen, jonka avulla voi parantaa palveluja tai keksiä jopa uusia palveluja. Ennen kaikkea voi olla mielenkiintoista panna merkille se, millaisia ajatuksia tulee mieleen ja mitä omassa päässä oikein pyörii. :-)


Tasapainoilua - Muraali - Kontulankaari 11.


JK

S-posti: juha.kesanen@selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @Juhake

www.selede.fi


perjantai 14. tammikuuta 2022

Papan metsätakki 2.0

Edesmenneiden läheisten vaatteet ovat minulle tärkeitä. Esimerkiksi isäni lippalakki (ihan nuorekas) on yksi tärkeimmistä asusteistani. Jotenkin tuntuu lohduttavalta pitää vaatetta, jota joku läheinen on pitänyt. 

Samasta syystä olen pitänyt päälläni myös papan eli appeni villakankaista metsätyötakkia. Ainoa huono puoli papan takissa oli, että se oli päässyt ehkä joskus 1960-luvulla hankittuna jo melko huonoon kuntoon. Nappeja oli irti, saumat repsottivat ja oli siinä jokunen reikäkin. Tällä takilla ei käyty kaupungilla flaneeraamassa eikä menty ihmisten ilmoille, kunnes keksin, että takinhan voisi varmaan korjata.

Suunnitelmat toteutuivat, kun löysin läheltä kotia Pihlajamäestä ompelu- ja muutostöitä tekevän Ketjutikin. Parissa päivässä sain hienosti kunnostetun uuden ykköstakin, joka siirtynee ainakin kuntonsa puolesta seuraaville sukupolville.

Ammattilainen teki tosi hyvää työtä ja jos jossakin hommassa toteutetaan kiertotaloutta arjessa, niin tässä korjausompelijan hommassa.


Jos olisin itse lähtenyt omilla taidoillani takkia korjaamaan, olisi lopputulos ollut varmaan aika mielenkiintoinen.

JK

S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi