Valoa puolen miljoonan tunnelin päähän

Uusimmassa Talouselämässä (16.9.2022) haastatellaan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzaria. Panzar tuo jutussa esille, että ulosotossa on puoli miljoonaa suomalaista. Se on jopa epäuskottavan valtava luku ja todennäköisesti ulosotto aiheuttaa lähes kaikille ulosotettaville että myös heidän läheisilleen ahdistusta, kurjuutta, toivottomuutta ja epätietoisuutta.Tämän takia sekä julkisen puolen velkaneuvonta että myös Takuusäätiön kaltaiset toimijat ovat tärkeässä roolissa.

Velkaneuvonnassa ja velkojen järjestämisessä kaikkein tärkeintä on pyrkiä luomaan asiakkaille toivoa ja uskoa tulevaisuuteen sekä vahvistaa kyvykkyyden ja autonomian kokemusta (ks. Deci & Ryan 1985) hoitaa omia raha-asioita. Sen lisäksi asiakkaalle voi tuoda helpotusta, ettei ole kurjassa tilanteessa yksin ja että velkaneuvoja on auttamassa ja tukemassa asiakasta. Velkojen kanssa vaikeuksissa olevan ihmisen tilanteen helpottuminen ja hänen voimaantumisensa heijastuu varmasti myös hänen lähipiiriinsä ja näin monen muunkin hyvinvointi lisääntyy.

Velkaantuneiden kanssa työskentelevien, kuten jokaisen muuni voisi muuten olla hyvä perehtyä positiiviseen psykologiaan, joka "tarkastelee eheyden edellytyksiä ja keinoja lisätä inhimillistä kukoistusta" (Uusitalo-Malmivaara 2015, 19).

Deci Edward & Ryan Richard (1985) Intrisic motivation and self-determination in human behavior. Plenum Press. New York.

Uusitalo-Malmivaara, Lotta toim. (2015) Positiivisen psykologian voima Ps-Kustannus. Jyväskylä.

 

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Huumoria ja positiivista virettä peliin (korona-blogi 8)

No ehkä otsikkoon liittyy pieni haaste, koska tällä hetkellä on käytössä laaja maskisuositus eli maskin takaa ei oikein hymy näy. Sen sijaan positiivistä asennetta tarvitaan paljon juuri nyt, koska  korona alkaa syömään helposti turnauskestävyyttä. Monella työpaikalla ja myös kotona koronan jatkuminen voi vaikuttaa tunneilmapiirin kiristymiseen ja siihen, että hymy hyytyy. Olen kuullut, että sellaisissakin työyhteisössä, jossa on ollut hyvä ilmapiiri, on voinut tulla riitoja, jostain ihan pienistäkin asioista.

Nyt on siis hyvä aika yrittää löytää positiivisia asioita ja onnistumisia esille ehkä tarvitaan myös päivän vitsejä ja tyhjällekin nauramista. Kaikin keinoin tulisi luoda jonkinlaisia positiivisia tunnetiloja. Hyvässä Positiivisen psykologian voima -kirjassa (PS-kustannus, 2015) Lotta Uusitalo-Malmivaara kirjoittaa (s.21): "Positiivisilla tunnetiloilla on kiistaton yhteys laajempaan hyvinvointiin, onnistumiseen ja saavuttamiseen, fyysiseen terveyteen, havaintokykyyn, muistamiseen, oppimimiseen ja - mikä jännittävintä - jopa geenien ilmenemiseen."

Hymyily parantaa sekä omaa että muiden oloa.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook /Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Pari yksinkertaista kysymystä - osaatko vastata

Koronan takia monet hyvät asiakaspalvelijat, mukaan lukien hyvät palvelevat johtajat, ovat voineet joutua lomautetuiksi tai jopa irtisanotuiksi, mikä on surullista ja harmillista.

Vaikka lähtökohta on kaikin puolin huono, kurjassa tilanteessa voi piillä yksilön kannalta mahdollisuuksia johonkin ihan uuteen. Jotain uutta ja pitkän päälle mullistavaa voi alkaa kasvaa ihmisen sisässä, jos antaa mielelle aikaa työstää asiaa ja alkaa vastata näihin kysymyksiin.

1) Mitä haluan tehdä?
2) Jos tiedän mitä haluan tehdä, miksi haluan tehdä sitä?
3) Missä olen hyvä/mestari?
4) Millä tavalla ja keinoin olen tullut hyväksi siinä, missä olen hyvä /mestari?
5) Voisiko se tapa millä olen tullut jossakin asiassa hyväksi, auttaa siinä mitä haluan tehdä?

JK
S-posti: juha.kesanen (at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

Miten hyvän mielen vuosi rakentuu?

Vuodenvaihteessa on medioissa ollut paljon erilaisia vinkkejä uuden vuoden lupausten ja niihin liittyvien suunnitelmien toteuttamiseksi. Itsekin olen kerännyt ainakin itseäni muistuttamaan pragmaattista muistilistaa elämän tavoitteiden saavuttamisen tueksi.

1) Hyvä elämä rakentuu siitä, että toimii omien arvojen mukaan.
2) Sopivan kokoiset tavoitteet lisäävät hyvinvointia.
3) Tavoitteiden pilkkominen osatavoitteisiin, helpottaa tavoitteiden saavuttamista.
4) Tavoitteiden kirjaaminen ja visualisointi auttavat tavoitteiden saavuttamisessa.
5) Flow-tilaan pääsee, kun tehtävä ei ole liian vaikea tai helppo vaan sopiva vaatimuksiltaan. Liian helpot tehtävät turhauttavat ja liian vaikeat ahdistavat.
6) Tavoitteiden asettamiseen, sisukkuuteen ja itseluottamukseen vaikuttavat sekä meidän omat ominaisuutemme että menneet ja nykyiset ihmissuhteet.

Sain muuten mielenkiintoisen Maaretta Tukiaisen tekemän Hyvän mielen vuosi -tehtäväkirjani (PS-kustannus 2017), jossa on jokaiselle kuukaudelle erilaisia mm. positiivisen psykologian inspiroimia tehtäviä. Saa nähdä miten hyvän mielen vuosi tästä sitten tulee, jos toteutan tehtäviä. Millaisia oman elämän pieniä ja suuria läpimurtoja tuleekaan tehtyä? Mistä on viisainta luopua? Ehkä vuoden lopussa tuo keräämäni pragmaattinen faktalistani elämän tavoitteiden toteuttamiseen on saanut täydennystä.

Hyvää alkanutta vuotta, terveyttä ja sopivan kokoisia positiivisia läpimurtoja tälle vuodelle!

Mikäs lohikäärme tänä vuonna selätetään? Kuva otettu Turun linnassa.

Supermanin voimilla tavoitteita kohti. Kuva napattu Tennispalatsissa.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Työn imua ja tuunausta

Mikäli lähdet aamulla iloisin mielin töihin (toivottavasti sinulla on töitä) ja koet työn mielekkääksi, koet työn imua. Jos pääset itse vaikuttamaan työhösi, tekemään siitä itsesi näköistä ja näin lisäämään työn mielekkyyttä, olet päässyt tuunaamaan työtäsi.

Näistä teemoista puhui edellisten käsitteiden isä Työterveyslaitoksen Jari Hakanen Kauppalehden Viikon henkilö -palstalla 31.7.2017. Hakasen tutkimuksen painopisteenä on positiivinen psykologia, työn hyvät vaikutukset ja mahdollisuudet.

Hakasen mukaan työn riskit ja haitat on hyvä tunnistaa, mutta hyvä työelämä ei synny pelkistä riskien väistelystä, vaan myös siitä näkökulmasta, mikä ihmistä innostaa ja kannustaa optimaalisiin työsuorituksiin. Työn imua tuntevat ihmiset kokevat Hakasen mukaan vähemmän ristiriitoja työn ja perhe-elämän välillä. Työn imun mukana tuomat onnistumiset vaikuttava positiivisesti myös muihin elämänalueisiin, lisäävät onnellisuutta ja vähentävät masennusoireita.

Työn imuun vaikuttaa Hakasen mukaan juuri työn tuunaaminen. Työn tuunamisen ideana on pohtia omaa työtään ja muutostarpeita, jotta työ tuottaisi enemmän iloa, olisi mielenkiintoisempaa ja vastaisi enemmän omia arvoja. Joskus se voi tarkoittaa, että työntekijä ottaa vastaan uusia työntehtäviä, jotka tuntuvat innostavilta, palkitsevilta ja opettavaisilta.

Esimiehiä Hakanen kannustaa tuntemaan työntekijänsä osaaminen ja potentiaali. Esimerkiksi uusia projekteja pitäisi miettiä myös siitä näkökulmasta, ketä työntekijää se hyödyttäisi ja ilahduttaisi. Hakasen mukaan myönteistä palautetta ei kannata säästellä. "Yksikin lause esimieheltä voi muuttaa työntekijän - ja samalla sen työpaikan - elämän."

Hyvien palvelujen tuottamisessa keskeistä ovat hyvinvoivat työntekijät, jotka kokevat työn imua. Jos tavoitteena on hyvä palvelukokemus, palvelua pitää tuunata kutakin asiakasta varten. Palvelujen tuottajilla pitäisi olla myös vapautta tuunata ja kehittää palveluita sekä oman hyvinvoinnin lisäämiseksi että asiakkaiden eduksi.

Hyvän palvelun palaset?

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi