Maaseudun moniosaajat

Maalla asuminen vaatii osaamista ja monia taitoja, jos nimittäin aikoo elättää itsensä maaseutuelinkeinolla. Osaamistarpeisiin vaikuttaa elinkeinon muoto eli onko kyse esim. tuotantoeläimistä, maanviljelystä vai metsänhoidosta tai edellisten kombinaatioista. 

Ensiksikin täytyy tietenkin osata ja ymmärtää esim. eläinten hyvinvointiin ja kasvatukseen liittyvät asiat ja tarpeet, tämän lisäksi täytyy ymmärtää koneisiin ja tiloihin liittyvät tarpeet. Tarvittaessa tulee ainakin joltain osin osata huoltaa ja korjata laitteita ja tiloja. Samalla tulee osata talousasioiden suunnittelu ja hoito sekä ymmärtää eri toimintoihin liittyvät aikataulut. Lisäksi tulee osata hoitaa toimintaan liittyvää verkostoa ja toimia terveys ym. vaatimusten mukaisesti. 

Edellisten osaamisten lisäksi tulee ymmärtää markkinoita, kansantaloutta ja politiikkaakin, jotta pystyy tuotantoa ja investointeja ohjaamaan kysynnän mukaisesti ja samalla osaa välttää turhia tuotantoriskejä. On huomioitava, että kaikki edelliset osaamistarpeet kertautuvat, mikäli samalla maatilalla toteutetaan esim. maidontuotannon lisäksi viljanviljelyä tai metsänhoitoa.

Tämäkin pino syntyi naapurin avustuksella klapikoneella tunnissa.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Riippumaton asiantuntija ohjausryhmään

Usein erilaisiin palvelukehityshankkeisiin ja muihin hankkeisiin perustetaan erillinen ohjausryhmä, jonka tehtävä on nimensä mukaan ohjata hanke tms. oikeaan suuntaan siten, että halutut tavoitteet ja hyödyt toteutuvat.

Mitä mutkikkaampi, tärkeämpi ja riskialttiimpi hanke on, sitä tärkeämpi on miettiä hankeryhmän lisäksi myös ohjausryhmän osaamista. Mahdollisten riskien ennakoimiseksi yksi idea voisi olla se, että ohjausryhmää vahvistetaan riippumattomalla asiantuntijalla, tarvittaessa vaikka oman organisaation ulkopuolelta. Tämäntyyppinen osaaja voi vahvistaa ohjausryhmän toimintaa ja tuoda tärkeitä näkökulmia esiin hankkeesta ja sen etenemisestä. Tällainen osaaja ohjausryhmässä voi hieman lisätä kustannuksia, mutta sekin maksaa, jos hanke epäonnistuu.



Ohjausryhmä auttaa hankkeen maaliin.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

YouTubesta apua ongelmaan

Mielessä muhi jo muutamana päivänä pienimmän lapsen pyörän polkimeen liittynyt ongelma. Toinen polkimen jalusta ei pyörinyt kunnolla ja tästä seurasi se, että jalka ei pysynyt kunnolla polkimella. Se taas vaikuttaa pyörällä ajamisen harjoitteluun.

Muutamana päivänä olin jo hieman lähestynyt ongelmaa. Lähinnä varovaisesti kokeillut ja ihmetellyt miten polkimen yleensä saa pois, kunnes eilen tajusin, että eiköhän tähän löydy vastaus YouTubesta. Ei kun vain hakusananksi polkimen vaihto ja saman tien sieltä löytyikin hyviä videoita polkimen irrottamiseen. Ja pian poljin olikin jo irti ja minä tyytyväinen nokkeluuteeni.

YouTube on yksi hyvä esimerkki oppisen tuesta ja osaamisen jakamisesta. Samalla siellä voi meritoitua ammattilaiseksi, jolta voi hakea apua tarpeisiin. Nyt kun mietin, niin olen YouTubesta hakenut apua ainakin venyttelyyn ja painonnostotekniikoiden opiskeluun. Niin kuin muutenkin, verkossa olevaan tietoon kannattaa suhtautua kriittisesti, mutta tämänkaltaisiin selkeisiin ongelmiin sieltä voi löytyä hyvinkin apua.

No tänään täytyy sitten yrittää löytää oikeanlaiset uudet polkimet urheilukaupasta, kun eilen tuli jo hankittua yhdet vääränlaiset marketista.

Poljin irtosi näppärästi, kun katsoin ohjeet YouTubesta.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Kehittämisen dynamiikka - suora prosessi vai lankakerä?

Taas hiljattain yhden kehittämisprosessin aikana aloin pohtimaan sitä, millaista kehittämisen dynamiikka oikein on.

Mielikuvissa tietenkin toivoisin, että se olisi dynaaminen ja selkeä prosessi, mutta monesti käytäntö taitaa sittenkin olla se, että kehittäminen on mieluummin sekava tai sotkuinen prosessi, jossa haetaan suuntaa, kompastellaan ja tehdään harha-askelia ennen kuin sieltä tullaan vaikkapa uuden palvelukonseptin tai muun tuotoksen kanssa ulos.

Kehittämisen prosessiin vaikuttaa tavoitteiden ja tehtävän kirkkaus, tehtävän vaativuus, oma ja kehittämisryhmän osaaminen, aikataulu ja erilaisten sidosryhmien toiveet ja tarpeet. Esimerkiksi digitaalisten palvelujen kehittämisessä on monia teknisiä ja tietoturvaankin liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kehittämisprosessin dynaamisuuteen. 

Ehkä työhyvinvoinnin näkökulmasta on hyvä ymmärtää, että monen vaativan kehittämisprosessin luonteeseen kuuluu, että sen ei tarvitse olla suoran nuolen kaltainen dynaaminen prosessi. Silloin on hyväksi taito kestää epävarmuutta ja kyky luoda toivoa sen suhteen, että ratkaisu löytyy.

Kehittämisen dynamiikka - suora prosessi vai lankakerä?

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Näin saat asiat valmiiksi

Toissa viikolla kirjoitettiin  (HS 22.4.2018) lehdessä siitä, mitkä asiat auttavat saamaan asiat valmiiksi. Jutussa asiasta oli haastateltu työpsykologi Ria Parppeita. Mikä voisi auttaa, jos pelkkä innostuminen ei aina riitä siihen, että asiat saadaan myös valmiiksi.

Olen tiivistänyt lehtijutun vinkit alle ja niitä voi käyttää hyödyksi vaikkapa palvelun kehittämisessä:

1) Pitää olla konkreettinen ja selkeä tavoite, jonka toteuttamiseen on vielä oikeasti edellytyksiä.
2) Tavoite pitää olla itselle merkityksellinen ja tekijän pitää tietää, mitä tavoitteen saavuttaminen vaatii.
3) Työn aloittamiseen ja tekemiseen pitää olla tekijällä itseluottamusta. Pitäisi olla itseluottamusta ajatella, että pystyn ja kykenen tähän.
4) Työvireen pitää olla sellainen, että haluaa suorittaa tarvittavaa tehtävää, vaikka se ei tuntuisi kokoajan mielekkäältä.
5) Tekemiseen on mahdollista saada apua ja tukea toisilta esimerkiksi työtoverilta tai esimieheltä.

Lehtijutussa todetaan, että toimeenpanon taito on jokaisen opittavissa. Jutun mukaan tässä taidossa on kyse työn suunnittelusta, priorisoinnista, keskittymisestä ja siitä, että löytää työn merkityksellisyyden.

Näen, että mitä enemmän on töitä sen tärkeämpiä edelliset asiat ovat. Mitä paremmin oppii priorisoimaan, keskittymään ja luottamaan itseensä, sen enemmän uskaltaa yrittää ja saada aikaan. Toisaalta työkuorma voi tulla sellaiseksi, että kaikkea ei voi vaan saada valmiiksi eli työn toteuttamiseen ei ole ajan puolesta edellytyksiä. Joskus voi puuttua myös sellaisia osaamisedellytyksiä, että asiaa ei voi saada valmiiksi toivotussa ajassa. Nämäkin on hyvä tunnistaa.

Itseluottamuksen kehittäminen ja itseen uskominen ovat tärkeitä asioita. Se taas syntyy ja kehittyy sitä kautta, että tekee, jaksaa yrittää ja onnistuukin joskus. Itseluottamus kehittyy ja hyvässä tapauksessa vahvistuu lapsuudesta lähtien.

Olen usein saanut seurata sivusta ja myös itse kokenut, kuinka esimerkiksi parityön avulla on onnistuttu saamaan asiat hyvin ja tehokkaasti valmiiksi. Kun esimerkiksi toisen usko tehtävään on horjunut, toinen on voinut tsempata eteenpäin ja toisin päin. Samoin työssä vastaan tulleet ongelmat on voineet ratketa nopeammin työparin kanssa ja jouduttaneet työtä.

Hyvällä joukkuepelillä hommat valmistuu.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Vientiä maahan, jossa on pian enemmän asukkaita kuin USA:ssa

Eräs nigerialainen ystäväni on kertonut, kuinka monet hänen Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneet maamiehensä ovat lähteneet pois Suomesta, esimerkiksi Englantiin, koska Suomesta ei ole löytynyt koulutusta vastaavaa työtä.

Olen jäänyt miettimään, miten tätä aivovuotoa voitaisiin estää. Varmasti monessa yrityksessä on edelleen kynnystä palkata vieraan kulttuuritaustan omaavia. 

Yhtenä syynä voi olla myös se, että Suomessa ei vielä oikeasti ymmärretä Afrikan taloudellisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Nigeria ei ole mikään pieni maa. Väestöennusteiden mukaan se tulee ohittamaan asukkaiden määrässä Yhdysvallat vuonna 2050. Silloin siellä on noin 391 miljoonaa asukasta (US Census Bureau). Nyt Nigeriassa on lähes 191 miljoonaa asukasta (lue lisää täältä). Eiköhän sieltäkin voisi saada vientituloja Suomeen. Toisaalta moni suomalainen tuote ja palvelu voisivat edistää koulutus- ja elintasoa sekä hyvinvointia Nigeriassa.

Jos Afrikka liiketoiminnan mahdollisuutena kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä vaikkapa Tekesin Beam - Business with Impact -ohjelmaan. Ja tietoa saa varmasti myös niiltä afrikkalaisilta, jotka asuvat Suomessa.

Vastaavaa osaamisen hyödyntämistä ja vientimahdollisuuksia olen miettinyt Intiasta ja sitä käsittelevä blogiteksti on Osaajia miljardimarkkinoille.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Osaajia miljardimarkkinoille

Minulla oli eilen ilo olla juhlassa, jossa oli paljon intialaisia nuoria (alle 40-vuotiaita), joiden verkostoissa on paljon esimerkiksi it-alan osaajia.

Kaiken muun keskustelun ohessa puhuttiin myös siitä, miten esimerkiksi yrityksen perustaminen koetaan Suomessa vaikeaksi ja byrokraattiseksi.

Kuulin, että osa esimerkiksi Nokian intialaisista irtisanotuista it-osaajista olisi valmis käynnistämään oman yrityksen tai investoimaan yritykseen Suomessa, mutta byrokratian kiemurat tuntuvat olevan liian haastavia. Helpompi on investoida, esimerkiksi käynnistämällä start up -yrityksen, muualle. Osa olikin lähtenyt esimerkiksi Britteihin.

Esimerkiksi työsopimusten tai peruslomakkeiden tiivistelmät ovat englanniksi, mutta varsinaiset lomakkeet ja täyttöohjeet vain suomeksi.

Toinen hitaus liittyy viisumiin, jota joutuu jonottamaan kuukausia. Vaikka viisumihakemuksen olisi tehnyt ajoissa, saa sen vasta juuri ennen vanhan päättymistä.

Yksi intialainen ystäväni totesi, että ilman sitä, että hänen suomalainen vaimonsa työskentelisi heidän yrityksessään, hän ei ehkä selviäisi yrittäjänä Suomessa. Ystäväni kuitenkin osaa suomea varsin hyvin.

Voisiko jotakin yrittää tehdä, jotta esimerkiksi nämä intialaiset osaajat voisivat perustaa yrityksiä ja investoida Suomeen? Ehkä tätä tehdäänkin, mutta näiden keskustelujen pohjalta eivät teot ole saavuttaneet ja vakuuttaneet näitä intialaisia. Kaikki lomakkeet pitäisi ainakin olla englanniksi sekä viranomaisten palvelu ystävällistä.

Kannattaa muistaa, että kyseessä ovat it-osaajat, joilla on osaamista ja ymmärrystä myös siitä, miten pitäisi toimia, jos aiotaan palvella ja tehdä kauppaa myös miljardin ihmisen Intiassa. Ja eikös me aiota?



Miljardissa on monta ihmistä.