TPS ja Finlayson ovat etujoukoissa

Viime viikkoina on ollut mediassa juttua, kuinka Finlayson antaa naisille alennusta tuotteistaan 17 prosenttia ja näin he ovat kiinnittäneet viimeksi huomiota naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin. Tällä viikolla jääkiekkojoukkue TPS puki logonsa sateenkaarilipun päälle suvaitsevaisuuden nimissä (HS 29.8.2017).

Markkinointi & Mainonta -lehdessä (25.8.2017) todetaan: "Purpose driven brands on tämän päivän juttu. Yritykset haluavat löytää merkityksellistä tehtävää itselleen". Hieman samalla lailla kuin Finlayson ja TPS ovat toimineet, monet yhdysvaltalaiset yritykset ovat irtisanoutuneet julkisesti Donald Trumpin harjoittamasta politiikasta.

Nämä ovat muutamia hienoja esimerkkejä siitä, kuinka organisaatiot ajavat yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita. Finlayson on saanut paljon ilmaista palstatilaa eri medioissa herättämällään keskustelulla. Ensiksi Finlayson tuli ulos Tom of Finland -kuoseillaan ja nyt tasa-arvolla. Brändi on nyt paljon enemmän kuin esimerkiksi pelkät laadukkaat kankaat. TPS:kin sanoma voi herättää keskustelua ja ehkä kielteisiäkin kommentteja, mutta veikkaanpa, että moni joka ei juurikaan lätkästä ole kiinnostunut, arvostaa tätä TPS:n viestiä. Samalla kun TPS viestittää arvoistaan sidosryhmilleen, se saa myös ihan uusia kannattajia.

TPS suvaitsevaisuuden asialla. Kuva otettu Helsingin Sanomista 29.8.2017.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Mistä on hyvä pomo tehty

Kauppalehti Optio (Optio 12/2017) järjestää vuosittain omassa vaikuttajaryhmässään kyselyn, jossa haetaan Suomen parasta johtajaa. Tänä vuonna kärkikolmikkoon valikoituivat kolmen pörssiyhtiön johtajat; Nokian Rajeev Suri, UPM:n Jussi Pesonen ja Koneen Henrik Ehrnrooth. Intialaistaustainen Suri oli ylivoimainen ykkönen.

Samaan aikaan ystäväni on aloittamassa ensi kertaa johtajana palveluita tuottavassa yksikössä. Päätin kerätä oppaaksi ja kompassiksi erityisesti ensimmäiseksi valitun Surin kohdalla Kauppalehti Optiossa (s.27-31) mainittuja teemoja hyvästä johtajasta ja johtajuudesta.

Mistä on Rajeev Surin johtaminen tehty?

1) Tavoitteet korkealla: tavoite saada aikaan jotain, mitä ei itsekään usko mahdolliseksi.
2) Pyrkimys jatkuvaan kehitykseen: tulokset, laatu, johtamistapa, oma itse.
3) Jos jokin menee pieleen, ottaa syyn niskoilleen. Kiitos menestyksestä taas kuuluu koko tiimille.
4) Haluaa tehdä ihmisten elämästä parempaa. Se antaa työlle merkityksen.
5) Tuntee omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja on sinut niiden kanssa. Hyvän itsetunnon omaavan ei tarvitse käyttäytyä huonosti muita kohtaan tai olla itseään täynnä.
6) Tuntee omat tavoitteensa, halunsa ja tottumuksensa sekä pystyy näkemään itsensä muiden silmin.
7) Pystyy tekemään päätöksiä, jotka eivät ole kaikille mieleisiä.
8) Katsoo tulevaisuuteen myös silloin, kun muut yrittävät painaa johtajan katsetta maahan.
9) Vahva toimialatuntemus.
10) Tuntee asiakkaat hyvin.
11) On uskottava ja pitää sanansa.
12) Tuntee sen organisaatiokulttuurin, joka halutaan luoda.
13) Ei revittele tai paukuttele henkseleitään.

Pesonen ja Ehrnrooth

Surin ohella myös Jussi Pesosella on pitkä ura UPM:llä ja kokemusta ihan lattiatason insinöörin hommistakin. Pesosen mukaan toimitusjohtajuutta ei pysty hoitamaan ilman perinpohjaista toimialan tuntemusta. Pesosen mukaan hän on onnistunut parhaiten johtajana silloin kun on pystynyt innostamaan muita hyviin suorituksiin. Pesosta on kuvattu johtajana suoraksi, läpinäkyväksi, rehelliseksi, analyyttiseksi, turvalliseksi ja luottamusta herättäväksi.

Henrik Ehrnroothin mukaan yrityksellä pitää olla sekä kolmen kuukauden väliaika että kolmen vuoden näkemys. Ehrnroothia on kuvattu nopeaksi omaksujaksi, joka näkee riskit mahdollisuuksina. Hän pystyy ymmärtämään asioita kokonaisvaltaisesti ja hänellä on hyvä looginen ajattelukyky. Hyvä johtaja saa muut seuraamaan itseään. Sellaista johtajaa seurataan jolla on asiantuntijuutta, innostavuutta ja korkea energiataso. Omien esimiesten kanssa hyvällä johtajalla pitää olla yhteinen kieli ja sanat, joista syntyy yhteisymmärrys. Hyvät johtajat toimivat myös muiden yritysten hallituksessa ja näin saavat uutta vinkkeliä omaan johtamiseen. Ehrnroothia on kuvattu myös määrätietoiseksi ja miellyttäväluonteiseksi.

Olipa siinä listaa. Mitä osaisin ystävälle tiivistää noista monista asioista. Jotta voit johtaa hyvin, tunne toimialasi ja ne palvelusi joiden tuottamisesta vastaat. Aseta tavoitteet korkealle. Määrittele lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. Tunne asiakkaat ja sidosryhmät. Pyri olemaan innostunut, innostava ja energinen. Kanna sinä vastuu virheistä ja jaa kunnia työntekijöille. Tutustu myös eri yksiköihin ja siihen miten niissä työt tehdään.

Koneen pääjohtaja Matti Alahuhta on voittanut Option johtajakyselyn kuusi kertaa. Hänestä olen kirjoittanut blogikirjoituksessa Johtaminen by Matti Alahuhta. Matti oli tällä kertaa kisan kuudes. Hänen kirjoittamastaan kirjasta on mieleeni jäänyt yksi hyvän johtajan ominaisuus ja opetus. Matti ei ole koskaan lyönyt nyrkillä pöytään muusta syystä kuin innostuksesta. Sekin voisi olla hyvä muistaa, kun tulee hankalampi tilanne. :-)

Hyvä johtaja näkee lähelle ja kauas.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Perustehtävä antaa suunnan kehittämiselle

Olen viime aikoina pohtinut organisaation perustehtävää ja palvelukehitystä. Vaikka uusien palvelujen kehittäminen on monen mielestä mukavaa, jännittävää ja innostavaa, on kuitenkin hyvä pitää mielessä organisaation perustehtävä ja sen vaatimukset. Ainakin on hyvä kysyä, ollaanko tässä kehittämässä juuri perustehtävään liittyvää palvelua.

Innostuksen hetkellä kannatta muistaa, että kehittäminen voi vaarantaa myös laadukkaan perustehtävän, heikentää asiakaskokemusta ja viedä kohtuuttomasti voimavaroja sen laadukkaasta tuottamisesta. Toisaalta on varmaan myös palveluja, jotka ei tuota toivottavia hyötyjä ja silloin on haettava uusia palvelumalleja. Joskus voi olla aika myös tarkastella perustehtävää. Pitääkö sitä jotenkin muuttaa, venyttää tai vanuttaa.

Jos kehitysidea kestää perustehtävän tarkastelun ja idea tuntuu sittenkin hyvältä, ei muuta kuin eteenpäin kohti palvelukehitysseikkailua.

Perustehtävä antaa virtaa idealamppuun.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Työn imua ja tuunausta

Mikäli lähdet aamulla iloisin mielin töihin (toivottavasti sinulla on töitä) ja koet työn mielekkääksi, koet työn imua. Jos pääset itse vaikuttamaan työhösi, tekemään siitä itsesi näköistä ja näin lisäämään työn mielekkyyttä, olet päässyt tuunaamaan työtäsi.

Näistä teemoista puhui edellisten käsitteiden isä Työterveyslaitoksen Jari Hakanen Kauppalehden Viikon henkilö -palstalla 31.7.2017. Hakasen tutkimuksen painopisteenä on positiivinen psykologia, työn hyvät vaikutukset ja mahdollisuudet.

Hakasen mukaan työn riskit ja haitat on hyvä tunnistaa, mutta hyvä työelämä ei synny pelkistä riskien väistelystä, vaan myös siitä näkökulmasta, mikä ihmistä innostaa ja kannustaa optimaalisiin työsuorituksiin. Työn imua tuntevat ihmiset kokevat Hakasen mukaan vähemmän ristiriitoja työn ja perhe-elämän välillä. Työn imun mukana tuomat onnistumiset vaikuttava positiivisesti myös muihin elämänalueisiin, lisäävät onnellisuutta ja vähentävät masennusoireita.

Työn imuun vaikuttaa Hakasen mukaan juuri työn tuunaaminen. Työn tuunamisen ideana on pohtia omaa työtään ja muutostarpeita, jotta työ tuottaisi enemmän iloa, olisi mielenkiintoisempaa ja vastaisi enemmän omia arvoja. Joskus se voi tarkoittaa, että työntekijä ottaa vastaan uusia työntehtäviä, jotka tuntuvat innostavilta, palkitsevilta ja opettavaisilta.

Esimiehiä Hakanen kannustaa tuntemaan työntekijänsä osaaminen ja potentiaali. Esimerkiksi uusia projekteja pitäisi miettiä myös siitä näkökulmasta, ketä työntekijää se hyödyttäisi ja ilahduttaisi. Hakasen mukaan myönteistä palautetta ei kannata säästellä. "Yksikin lause esimieheltä voi muuttaa työntekijän - ja samalla sen työpaikan - elämän."

Hyvien palvelujen tuottamisessa keskeistä ovat hyvinvoivat työntekijät, jotka kokevat työn imua. Jos tavoitteena on hyvä palvelukokemus, palvelua pitää tuunata kutakin asiakasta varten. Palvelujen tuottajilla pitäisi olla myös vapautta tuunata ja kehittää palveluita sekä oman hyvinvoinnin lisäämiseksi että asiakkaiden eduksi.

Hyvän palvelun palaset?

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Kaveruus kannattelee brändiä

Kävin eilen katsomassa Stadin derbyn eli HJK:n ja HIFK:n välisen jalkapallo-ottelun. Mieleeni jäi kuinka voittaneen joukkueen pelaajat menivät pelin jälkeen kiittämään innokkaimpia kannattajiaan sekä tanssimaan ja juhlimaan heidän kanssaan. Tämäntyyppinen yhteisöllisyys, ehkei ihan tällä tasolla, on tuttua urheilussa.

Monessa muussa palvelussa tai tuotteessa pyritään luomaan yhteisöllisyyttä asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi monella lehdellä on lukija- tai asiakastapaamisia samoin kuin vaikkapa kuntosaleilla asiakkaille tarkoitettua tapahtumia. Yhteisillä tilaisuuksilla luodaan yhteisöllisyyttä ja samalla rakennetaan palvelulle tai tuotteelle lisäarvoa ja brändiä.

Yksi Supercellin perustajista on todennut, että yksi keskeinen tekijä uuden mobiilipelin onnistumiselle on sen sielu. Sielu voi olla esimerkiksi pelaajien välille syntyvä yhteistyö (Taivas+Helvetti 2013, s. 191). 

Sosiaali- ja terveyspalveluidenkin ympärille voisi vielä enemmän rakentaa asiakkaita tukevaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Itse olen ollut mukana lastensuojelun perheille tarkoitetuilla perheleireillä. Veikkaan, että leireillä on syntynyt osallistujien välille myös arkea tukevaa vertaisuuteen perustuvaa yhteistyötä ja ihmissuhteita.
 



Kannattajat ja joukkue 31.7.2017.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi