sunnuntai 5. helmikuuta 2023

Ystävällinen puhe kuuluu kaikille - myös lapsille harrastuksissa

Hyvää alkanutta vuotta 2023 sinulle lukijani!

Olen viime syksyn ja tämän vuoden aikana ollut pienessä roolissa apuvalmentajana ja valmentajan apulaisena yhden lapsemme urheiluharrastuksissa. Näissä tehtävissä on tullut opittua paljon sekä ko. urheilulajeista, mutta myös lasten urheilutoiminnassa esiin tulevista ryhmädynaamisista ilmiöistä. 

Olen miettinyt sitä, miten lapsille puhutaan harrastuksissa, millainen ilmapiiri on ja hymyilläänkö vai mennäänkö kuri ja järjestys edellä. Sanomattakin on selvää, että oma jonkinlaisen kaaoksen ja epäjärjestyksen siedon hyväksyminen on myös edelleen kehittynyt ja tietysti myös arvostus niitä kohtaan kohtaan, jotka osallistuvat valmennukseen.

Helsinkiläisen jääkiekkoseura Redsin junioripäällikkö Jesse on minusta erittäin hyvä esimerkki siitä, miten lasten kanssa tulisi olla. Hän puhuu kiekkokoulussa kaikille lapsille ja myös aikuisille ystävällisesti ja hymyilee paljon. Jessen vetämät harjoitukset ovat sopivan haastavia ja ohjeet annetaan selkeästi. Yksinkertaisesti Jessestä paistaa, että hän arvostaa harjoituksiin tulevia.

Jossain vaiheessa oli käynnissä Puhun lapselle kauniisti -kampanja. Tuon kampanjan idean pitäisi olla aina ajankohtainen lasten harrastuksissa mukana olevilla valmentajilla ja ohjaajilla. Tästä asiasta pitäisi olla selvät ohjeet myös seurojen arvoissa tai eettisissä periaatteissa sekä valmennuksen käsikirjoissa. Vaikka lasten kanssa meinaa välillä hermot mennä jokaisella, niin nämä ohjeet ja periaatteet muistuttavat aikuisen velvollisuudesta käyttäytyä aikuisen tavalla. Jokainen vanhempi haluaa varmasti, että omalle lapselle puhutaan kauniisti harrastuksissa. Ihan kuten jokainen aikuinenkin haluaa, että hänelle puhutaan kauniisti.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi


lauantai 10. joulukuuta 2022

Loiri seinässä

Minun on pitänyt pitkään kirjoittaa elokuussa kuolleesta Vesa-Matti Loirista pieni blogiteksti, mutta jotenkin tämän kirjoittaminen on ollut vaikeaa. Minulle Loiri on ollut suomalainen ääni koko elämäni ajan. 

Ensikosketuksen Loiriin sain Parkanon elokuvateatterissa 1970-luvulla, jossa näin ensimmäisen Uuno-elokuvan. Minua, tuolloin 7-vuotiasta poikaa kiukutti, kun kaikki nauroivat hänelle. Minun taisi käydä Uunoa sääliksi. 

Viimeiset parikymmentä vuotta olen aina välillä kuunnellut Loiria ja hänen musiikkiaan. Hänen monet laulunsa koskettavat minua niin kuin varmaan montaa muutakin suomalaista. Loiri oli monilahjakkuus (urheilu, musiikki & näytteleminen). Ehkä erityisesti hänen laulutulkinnoissaan näkyy se, että hänen elämäänsä mahtui monenlaisia menetyksiä, esimerkiksi läheisten kuolemia, sairauksia ja menetettyjä ihmissuhteita (ks. wikipedia). 

Voi olla, että ikävä ja haikeus Loirin kuolemasta johtuvat myös siitä, että Loiri ja hänen musiikkinsa muistuttavat myös edesmenneestä isästäni ja myös omasta ikääntymisestäni, vaikka 50 onkin uusi 40 :-). 

Helsingin Hämeentielle maalattu muraali on hieno kunnianosoitus Loirille. Siitä ajelen bussilla ohi monta kertaa viikossa ja muistelen Veskua.

 

Loiri Helsingin Hämeentiellä.

 

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi


sunnuntai 4. joulukuuta 2022

Tehdäänkö ennakointia riittävästi

Jäin miettimään tässä globaalien kriisien keskellä  sitä, tekevätkö organisaatiot riittävästi tulevaisuuden ennakointia eli miettivät toimintaansa siitä näkökulmasta, miltä maailma ja omankin maan tilanne tulee näyttämään, vaikkapa viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Ollaanko liikaa tässä kvartaalissa, tässä toimintavuodessa tai korkeintaan parissa seuraavassa vuodessa.

Näen, että erilaisten tulevaisuuden trendejä, mutta myös toimintaympäristön muutosten vaikutuksia tulisi tarkastella organisaatioissa systemaattisemmin. Mitä uhkia tai mahdollisuuksia tulevaisuus tuo ja miten niihin tulisi organisaation suhtautua. Katse tulisi olla lähellä, mutta myös kauempana.

Sitra on määritellyt aiemmin seuraavat Megatrendit 2020: 1) ekologisella jälleenrakennuksella on kiire, 2) väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, 3) verkostomainen valta voimistuu , 4) teknologia sulautuu kaikkeen sekä 5) talousjärjestelmä etsii suuntaansa. Varmasti nämä jo muuttuvat ja Sitra julkaiseekin 2.1.2023 seuraavat megatrendinsä.

Ainakin Suomen näkökulmasta yksi iso muutos ja megatrendikin liittyy Euroopan turvallisuustilanteeseen ja suhteesen Venäjään. Tämän muutoksen kestoa on vaikea arvioida. Jos koronassa oli jo kestämistä, oudolta tuntuu sekin, että sähkön ja lämmityksen osalta Suomessakin ollaan varautumassa mahdollisiin sähkökatkoihin, joka on myös seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Ja nämä vaivat Suomessa eivät ole mitään suhteessa siihen, mitä ukrainalaiset kokevat.

Tulkoon joulu -laulun sanat ovat ajankohtaisemmat kuin koskaan oman elämäni aikana: Tulkoon toivo kansoille maan....olkoon rauha loppumaton.


Astetta alemmaksi -kampanja. Joulukuu Helsinki

Tarra tolpassa. Heinäkuu Glasgow (Skotlanti)

JK

S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook /Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

lauantai 19. marraskuuta 2022

Arvostaminen ratkaisee tuloksen

Koin jonkinlaisen ahaa-elämyksen jokunen viikko sitten, kun sain käsiini Kirsi Saukkolan ja Taina Laaneen -kirjan Näe sydämellä. Luo arvostava yhteys lapseen -kirjan (2018). Ehkä se ahaa-elämys sinällään vähän ihmetytti, sillä näitä asioita on tietenkin tullut pohdittua kaikissa oman elämänpiirin ryhmissä; kotona, koulussa, töissä ja harrastuksissa eli kaikissa vuorovaikutustilanteissa, joissa on tullut oltua. Tietysti myös arvostamani filosofi Esa Saarisen keskeinen sanoma on ihmisten arvostamisessa (lue Esa Saarista koskeva blogiteksti täältä).

Jo Saukkolan ja Laaneen kirjan alkusivuilla kiteytetään hyvin se, mitä tarkoittaa arvostaminen ja millaisia seurauksia, sillä on, jos arvostus puuttuu. Tässä kiteytystä kirjasta:

- Arvostus on vuorovaikutuksen kantava voima.

- Arvostuksen kokemus määrittää sen, miten vuorovaikutussuhde etenee .

- Arvostuksen kokemus ratkaisee, kenen kanssa haluamme jatkaa suhdetta pidemmälle.

- Arvostuksen kokemus ratkaisee, kuinka paljon ihmiset antavat suhteeseen.

- Arvostuksen ilmapiirissä mahdollisuus yhteistyöhön ja antoisaan yhdessä toimimiseen kasvavat oleellisesti.

- Arvostus välittyy pienissä eleissä ihmisten välillä, mutta juuri ne pienet eleet ratkaisevat kenen kanssa haluamme rakentaa suhdetta eteenpäin.

- Arvostus ratkaisee, miten rakentavasti voimme toimia, jos on erimielisyyksiä. 

- Arvostuksen ilmapiirissä on helpompi löytää uusia tapoja löytää ratkaisuja, vaikka on eri mielisyyksiä.

Jokaisella on varmaan kokemuksia arvostavasta vuorovaikutuksesta ja ihmisistä, jotka arvostavat. Arvostavan vuorovaikutuksen kehittäminen on tärkeää kaikille. Erityisen tärkeää se on vanhemmille, johtajille, esihenkilöille, opettajille, valmentajille sekä tietysti kaikille hyvien palvelujen tuottajille :-).

Ehkä ahaa-elämys syntyikin siitä, että jokunen viikko sitten yhdessä työryhmässä koin arvostuksen synnyttämän voiman ihmeen. Arvostus auttoi siinä, että mutkikasta asiaa sitten eteenpäin.


Kuva:Gordon Johnson/Pixabay


JK

S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook /Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi


lauantai 29. lokakuuta 2022

Mikä yhdistää Ahoa ja Markkasta?

Helsingin Sanomissa on hiljattain käsitelty sekä jääkiekkoilija Sebastian Ahon (HS 11.10.2022) että koripalloilija Lauri Markkasen (HS 16.10.2022) harjoittelua. Molemmista jutuista tuli tunne, että kumpikin heistä kantaa vahvasti itse vastuuta omasta kehittymisestään tavalla, joka tuo mieleen yksilöurheilijan harjoittelun. Kumpikin haluaa tulla entistä paremmaksi. He ovat myös pyytäneet ulkopuolisten apua kehittymisen tueksi.

Lehtijutun mukaan Aho pyrkii joka kesä löytämään jotain uusia oppeja. Tänä kesänä hän harjoitteli muun harjoittelun ohella erityisesti laukaustaan, sen yksityiskohtia eli laukauksen tekniikkaa ja nopeutta sekä laukauksia eri pelitilanteissa. Tätä varten hän palkkasi laukaisuvalmentajan. Tämä kertoo myös siitä, että aina riittää parannettavaa, vaikka Ahokin on harjoitellut laukaustaan lähes koko ikänsä. Oma vinkkini Aholle (myös salibandy, jääpallo, kaukalopallo, ringette jne.) on, että mailatekniikkaa ja ehkä laukaustakin voisi kehonhallinnan näkökulmasta harjoitella myös rightin mailalla eli peilikuvana, kun hän on leftin pelaaja (mailaotteessa vasen käsi alhaalla) (ks. Kalaja & Kalaja 2022, 91 - 94: lue ko. kirjaakin käsittelevä blogiteksti täältä).

Markkasta koskevan lehtijutun mukaan hän haluaa tulla nopeammaksi, räjähtävämmäksi ja paremmaksi liikkumaan. Niinpä hän muutti fysiikkaharjoitteluaan erillisen valmentajan tuella painottaen räjähtävyyttä, maksimivoimaa ja sitä, että hän pysyy ehjänä pitkän kauden. Harjoittelua suunnattiin siis maksimivoiman kasvattamiseen sekä nopeus- ja räjähtävyysharjoitteluun. Harjoittelu sisälsi myös mm. hyppyjä, kyykkyjä, keskivartalon vahvistamista, spurtteja sekä liikkumista sivuttaissuunnassa. Harjoittelua suunnattiin pois massan keräämisestä ja kestävyysharjoittelua vähennettiin. 

Niinkuin muuten kaikessa missä haluaa tulla hyväksi, on hyvä seurata ja tutkia miten parhaat tekevät asioita. Analyyttisyys omasta tilanteesta, nöyryys harjoittelussa ja muilta avun pyytäminen yhdistää ainakin näitä huippu-urheilijoita. Ihan suoraan ei kannata kuitenkin harjoittelua kopioida ammattilaisilta. Esimerkiksi Markkasen harjoittelun painottamisen muutos vaatii erittäin hyvän ellei ammattilaisen harjoittelupohjan.

Ikämiehen peilikuvaharjoittelua leftin mailalla löytyy Instagrammista :-).

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter @JuhaKe

www.selede.fi


perjantai 30. syyskuuta 2022

Tuomari palvelee peliä

Olin viime sunnuntaina Pihlajamäessä jalkapallojoukkue PK-35:den miesten pelissä paarien kantajana. Onneksi ei tullut loukkaantumisia eikä ketään tarvinnut (yrittää) kantaa paareilla. Siinä paarien vieressä istuessani, minun oli samalla mahdollista seurata ensimmäistä kertaa elämässäni lähellä operoivaa avustavaa linjatuomaria. 

Sen lisäksi, että linjatuomarin piti olla tarkkana tarkkailessaan esim. paitsiotilanteita, minut yllätti se, kuinka paljon linjatuomari kommunikoi ja raportoi korvanappien kautta muille tuomareille pelitilanteista. Erityisesti se yllätti, kuinka paljon avustava tuomari kommunikoi, ohjasi ja jopa antoi myönteistä palautetta pelaajille, kun pelaajat noudattivat tarkasti jotain sääntöä. Päättelin, että tällä kommunikaatiolla pidettiin peli käynnissä ja vältettiin turhia pelin katkoja - palveltiin erinomaisesti peliä. 

 


 

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ palveluksessanne

Twitter:@JuhaKe

www.selede.fi



lauantai 17. syyskuuta 2022

Valoa puolen miljoonan tunnelin päähän

Uusimmassa Talouselämässä (16.9.2022) haastatellaan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzaria. Panzar tuo jutussa esille, että ulosotossa on puoli miljoonaa suomalaista. Se on jopa epäuskottavan valtava luku ja todennäköisesti ulosotto aiheuttaa lähes kaikille ulosotettaville että myös heidän läheisilleen ahdistusta, kurjuutta, toivottomuutta ja epätietoisuutta.Tämän takia sekä julkisen puolen velkaneuvonta että myös Takuusäätiön kaltaiset toimijat ovat tärkeässä roolissa.

Velkaneuvonnassa ja velkojen järjestämisessä kaikkein tärkeintä on pyrkiä luomaan asiakkaille toivoa ja uskoa tulevaisuuteen sekä vahvistaa kyvykkyyden ja autonomian kokemusta (ks. Deci & Ryan 1985) hoitaa omia raha-asioita. Sen lisäksi asiakkaalle voi tuoda helpotusta, ettei ole kurjassa tilanteessa yksin ja että velkaneuvoja on auttamassa ja tukemassa asiakasta. Velkojen kanssa vaikeuksissa olevan ihmisen tilanteen helpottuminen ja hänen voimaantumisensa heijastuu varmasti myös hänen lähipiiriinsä ja näin monen muunkin hyvinvointi lisääntyy.

Velkaantuneiden kanssa työskentelevien, kuten jokaisen muuni voisi muuten olla hyvä perehtyä positiiviseen psykologiaan, joka "tarkastelee eheyden edellytyksiä ja keinoja lisätä inhimillistä kukoistusta" (Uusitalo-Malmivaara 2015, 19).



Deci Edward & Ryan Richard (1985) Intrisic motivation and self-determination in human behavior. Plenum Press. New York.

Uusitalo-Malmivaara, Lotta toim. (2015) Positiivisen psykologian voima Ps-Kustannus. Jyväskylä.

 

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi