Kolme huomioita hyvästä johtajuudesta

Helsingin Sanomien (23.4.2022) Visio-liitteessä oli yrittäjä Sami Honkosen haastattelu. Haastattelussa käsiteltiin johtamista ja nostan tässä muutaman näkökulman ko. jutusta ja ne sopivat tietenkin hyvin myös palvelujen johtamiseen. Johtamisen ymmärrän siten, että johtamista tehdään ja toteutetaan myös asiantuntijatyössä eikä ainoastaan esihenkilötyössä.

1) Suhtauminen tietoon: kaikki tieto on oletusta ja maailma on kompleksinen paikka.

2) Suhtautuminen työntekijöihin: Ei aliarvioida työntekijöitä suojaamalla heitä epävarmuudelta. Kerrotaan tavoitteisiin liittyvät oletukset ja epävarmuudet avoimesti. Avoimuus edistää luottamusta.

3) Suuntautuminen kokonaisuuteen: Keskitytään yrityksen tai organisaation olemassaolon tarkoitukseen; mitä ollaan tekemässä, kuka on asiakas ja mikä asiakkaalle on tärkeintä.

Edellisistä teemoista erityisesti toiseen kohtaan olen tunnistanut toisenlaisiakin näkemyksiä eli hyvältä johtajalta odotetaan selkeätä ja yksiselitteistä suunnitelmaa ja näkemystä siitä, miten tavoitteisiin päästään. Oma näkemykseni on, että vahva johtaja pystyy kertomaan myös epävarmuudet ja olen kokenut tämän osoituksena hyvästä johtajuudesta.

 

JK

S-posti; juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Kehittämisen dynamiikka - suora prosessi vai lankakerä?

Taas hiljattain yhden kehittämisprosessin aikana aloin pohtimaan sitä, millaista kehittämisen dynamiikka oikein on.

Mielikuvissa tietenkin toivoisin, että se olisi dynaaminen ja selkeä prosessi, mutta monesti käytäntö taitaa sittenkin olla se, että kehittäminen on mieluummin sekava tai sotkuinen prosessi, jossa haetaan suuntaa, kompastellaan ja tehdään harha-askelia ennen kuin sieltä tullaan vaikkapa uuden palvelukonseptin tai muun tuotoksen kanssa ulos.

Kehittämisen prosessiin vaikuttaa tavoitteiden ja tehtävän kirkkaus, tehtävän vaativuus, oma ja kehittämisryhmän osaaminen, aikataulu ja erilaisten sidosryhmien toiveet ja tarpeet. Esimerkiksi digitaalisten palvelujen kehittämisessä on monia teknisiä ja tietoturvaankin liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kehittämisprosessin dynaamisuuteen. 

Ehkä työhyvinvoinnin näkökulmasta on hyvä ymmärtää, että monen vaativan kehittämisprosessin luonteeseen kuuluu, että sen ei tarvitse olla suoran nuolen kaltainen dynaaminen prosessi. Silloin on hyväksi taito kestää epävarmuutta ja kyky luoda toivoa sen suhteen, että ratkaisu löytyy.

Kehittämisen dynamiikka - suora prosessi vai lankakerä?

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Perustehtävä antaa suunnan kehittämiselle

Olen viime aikoina pohtinut organisaation perustehtävää ja palvelukehitystä. Vaikka uusien palvelujen kehittäminen on monen mielestä mukavaa, jännittävää ja innostavaa, on kuitenkin hyvä pitää mielessä organisaation perustehtävä ja sen vaatimukset. Ainakin on hyvä kysyä, ollaanko tässä kehittämässä juuri perustehtävään liittyvää palvelua.

Innostuksen hetkellä kannatta muistaa, että kehittäminen voi vaarantaa myös laadukkaan perustehtävän, heikentää asiakaskokemusta ja viedä kohtuuttomasti voimavaroja sen laadukkaasta tuottamisesta. Toisaalta on varmaan myös palveluja, jotka ei tuota toivottavia hyötyjä ja silloin on haettava uusia palvelumalleja. Joskus voi olla aika myös tarkastella perustehtävää. Pitääkö sitä jotenkin muuttaa, venyttää tai vanuttaa.

Jos kehitysidea kestää perustehtävän tarkastelun ja idea tuntuu sittenkin hyvältä, ei muuta kuin eteenpäin kohti palvelukehitysseikkailua.

Perustehtävä antaa virtaa idealamppuun.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi