perjantai 8. lokakuuta 2021

Simulaatio tekee mestarin

Vanhan sanonnan mukaan harjoittelu tekee mestarin ja mestari tekee harjoituksen. Yksi hyvä keino harjoitella todellisia tilanteita varten on järjestää todellisia tapahtumia mukailevia simulointeja. Urheilun maailmassa tätä tietenkin tehdään päivittäin harjoituksissa ja pelaamalla vaikkapa harjoituspelejä.

Työelämässä erilaisia simulointeja tehdään myös paljon. Olen esimerkiksi kuullut, että tehohoidon tiimit ovat harjoitelleet simuloimalla jotain hoitotapahtumaa. Myös kirurgi voi simuloida leikkauksia  tietokoneella. Myös tietoturvan puolella on erilaisia harjoituksia eli simuloidaan sitä, miten toimitaan, vaikka tietomurron suhteen (digiturvaan liittyvät Taisto-harjoitukset). Myös palolaitosten pelastajat harjoittelevat paljon erilaisia simulointeja. Puolustusvoimat simuloivat kertausharjoituksilla tiettyjä uhkatilanteita. Lentäjät harjoittelevat lentosimulaattoreilla. Päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoillakin, niin toimistoissa kuin esimerkiksi laivoilla tehdään esimerkiksi poistumisharjoituksia simuloiden vaaratilanteita.

Hyvin toteutettu simulointi auttaa yksilöitä ja organisaatioita toimimaan paremmin esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, jotka voivat tulla elävässä elämässä vastaan, mutta joita ei itse työtehtävissä  pääse riittävästi harjoittelemaan. Simulointien oppimistavoitteiden asettamisella, hyvällä toteutuksella ja simuloinnin onnistumisen arvioinnilla organisaatio voi saada uutta tietoa palveluiden, riskienhallinnan, varautumisen ja jatkuvuuden hallinnan kehittämiseen. 


Voimia simulaatiosta.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

torstai 30. syyskuuta 2021

Kolmen kimppa: tunne, motivaatio ja ajattelu

Yhdessä suosikkikirjassani, Kari Uusikylän, Isät meidän - Luovaksi lahjakkuudeksi kasvaminen (2002, PS-kustannus) kirjoitetaan (s. 107) psyykkisestä energiasta yläkäsitteenä, jonka piirin kuuluvat tunne, motivaatio ja ajattelu. Uusikylän mukaan "nämä kolme tekijää kamppailevat kaiken aikaa tietoisuudessamme". Ihmisen tietoisuus pyrkii säilyttämään psyyken sisäistä järjestyneisyyttä ja mikäli uusi ristiriitainen informaatio sekoittuu tunteisiin ja motiiveihin, seuraa tästä häiriötila. Tämä häiriötila estää ihmisen tehokasta toimintaa aiheuttaen surullisuutta, epätoivoa, kiukkua ja haluttomuutta, "johon liittyy tarve vetäytyä yksinäisyyteen". Tämä näkyy myös ajattelun sekavuutena ja heikkona keskittymiskykynä. Mikäli taas uuden tiedon laatu on sopusoinnussa yksilön psyykeen kanssa, on tästä seurauksena "ilon, tyytyväisyyden, onnellisuuden  ja aikaansaamisen tuntemuksia" kirjoittaa Uusikylä.

Sitä, millaisia tuntemuksia, motivaatiota ja ajattelua erilaisten ihmisten kanssa kohtaamiset herättävät itsessä, on tärkeä pohtia. Tätä on tärkeä pohtia myös siitä näkökulmasta, miten itse kohtaan toisia. Millaista psyykkistä energiaa; tunnetta, motivaatiota ja ajattelua saan muissa aikaan. Erityisen tärkeä tätä on pohtia johtamistyössä, sote-toimialalla, kasvatuksessa ja koulutuksessa, mutta varmasti myös kaikissa palvelutehtävissä... ja tärkeää sen pohtiminen on läheisten keskellä.


JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi


sunnuntai 5. syyskuuta 2021

Kaikki vastaavat hyvästä palvelusta

Hiljattain viedessäni autoa huoltoon kuuntelin edelläni olevan kiukkuisen asiakkaan purkausta autohuollon asiakastyöntekijöille. Pääviesti taisi olla se, että huoltoliike ei ollut lupauksista huolimatta ottanut asiakkaaseen yhteyttä, vaikka hän oli ollut monen kanavan kautta yhteydessä moneen eri henkilöön. Myöskään auton huolto ei ollut onnistunut asiakkaan toivomalla tavalla. Asiakasvastaanotossa ollut työntekijä oli luonnollisesti todella pahoillaan. 

Samalla tietenkin mietin, että onkohan tämä sopiva huoltopaikka autolleni. Jäin myös miettimään sitä, kuinka tärkeää on se, että kaikki organisaation työntekijät kokevat olevansa vastuussa hyvästä asiakaspalvelusta. Jokainen työntekijä, johon asiakas on yhteydessä, kokee vastaavansa siitä, että mahdollisimman hyvä asiakaspalvelu toteutuu. Jos yksikin lenkki pettää, asiakaskokemus kokee kolauksen.


Kuva: Seinämaalaus Sotkamosta

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi


torstai 12. elokuuta 2021

Ideoita lenkiltä

Aina silloin, kun on tullut hieman enemmän lenkkeiltyä, olen huomannut, että hyvän mielen lisäksi uusia ajatuksia ja ideoita on pulpunnut enemmän. Meille on tullut puolison kanssa tavaksi kysyä toiselta lenkin jälkeen, tuliko uusia ideoita, ja yleensä vastaus on ollut myönteinen. 

Helsingin Sanomissa oli hiljattain hyvä juttu, jossa tätä lenkkeilyn ja ideoiden yhteyttä avattiin tarkemmin. Jutun mukaan nimittäin juoksu tai kävely omalla vauhdilla vaimentaa aivojen aktiivisuutta prefrontaalisilla alueilla, jotka suosivat rationaalista ja suoraviivaista ajattelua. Näiden aivoalueiden vaimentaminen antaa luovalle ajattelulle enemmän tilaa.

Eli ei muuta kuin lenkille ja laitahan muistiinpanovälineet kotona valmiiksi ideoiden kirjaamista varten.

 


 JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

torstai 27. toukokuuta 2021

Mitä sitä turhaa häpeämään - vai?

Helsingin Sanomissa oli eilen (HS 26.5.2021) kirjoitusta kuntavaaliehdokkaiden saamista rikostuomioista. 

Juttu herätti ajatuksia. Ensinnäkin rikoksen sovittaneella tulisi olla toinen mahdollisuus yrittää elämässä. Toisaalta äänestäjienkin ja myös puolueiden on tärkeä saada tietää, mikäli oma ehdokas on joskus tuomittu rikoksesta. Tämän tiedon pohjalta äänestäjä voi miettiä tuomion laatua ja sitä, onko tuomiolla vaikutusta lopulliseen äänestyspäätökseen. Onko oma ehdokaskandidaatti tuomiostaan huolimatta juuri sellainen, joka edustaa äänestäjän omia arvoja ja ajaa itselle kestävästi tärkeitä asioita. 

Keskeistä tietenkin on, onko tuomittu ehdokas käsitellyt menneisyyden virheet ja onko hän oppinut niistä vai onko ehdokkaalla vain kova pokka ilman häpeäntuntoa?


JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

sunnuntai 25. huhtikuuta 2021

Palvelukin voi olla mahtipaikka

Monella meistä voi olla kokemuksia mahtipaikoista* eli sellaisista paikoista, jotka ovat olleet meille sekä oppimisen että arvostuksen kokemisen kannalta tärkeitä ja merkityksellisiä. Tällaisia mahtipaikkoja voivat olla työyhteisö, harrastusryhmä, joukkue, ystäväryhnä ja perhekin. 

Myös palvelu voi olla asiakkaille kuin myös sitä tuottaville työntekijöille mahtipaikka. Erityisesti vaikkapa lastensuojelun tai päihdepalvelujen toivoisi olevan asiakkaille elämän kannalta mahtipaikkoja.

Eri organisaatioissa esihenkilöillä ja vaikkapa joukkueissa valmentajilla on tärkeä rooli mahtipaikan luomisessa. Olisi erityisen hienoa, että vanhempana voisi perheestäkin luoda mahtipaikan. Mahtipaikkaan ei riitä pelkästään se, että siellä esimerkiksi oppii paljon, vaan siellä pitää tuntea myös arvostusta.

 

*Mahtipaikka-käsitteen olen napannut Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luennolta 2021 

Mahtipaikassa ihminen syttyy liekkeihin.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

ww.selede.fi

keskiviikko 14. huhtikuuta 2021

Koronasta toipumisessa myös sote-järjestöillä on tärkeä panos (koronablogi 11)

Korona on kurittanut yli vuoden verran jo meitä kaikkia. Pieniä toivon merkkejä on kevään ja rokostusten myötä sille, että tästä jollain lailla selvitään. Pienenä pelkona tietysti on vielä se, että joku virusvariantti pystyy kiertämään tehokkaasti rokotteiden antaman suojan ja toivottavasti rokotteet pystytään antamaan suunnitellusti.

Hieman pelottaa pitkällä tähtäimellä se, millaista jälkeä korona on saanut aikaan suomalaisten hyvinvoinnissa. Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, millaiseksi kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveyspuolen palveluvelka on kasvanut. Tämän tilannekuvan laatimisessa ja omien kohderyhmien tilanteen arvioimisessa on myös sote-järjestöillä tärkeä tehtävä. Tarvitaan tietoa siitä, miten oman järjestön asiakkaat ja kohderyhmät voivat, mikä on palvelutarve ja mitä toimintoja ja palveluja pitää nyt tuottaa tilanteen parantamiseksi.

Tämän työn pohjaksi on hyvä tarkastaa järjestön perustehtävä, arvot ja eettiset periaatteet. Sitten on kääritttävä hihat ja lähdettävä toimimaan ajatuksella, päättäväisesti ja nopeasti.


Leivän lisäksi monet suomalaiset tarvitsevat järjestöjen tukea koronan takia.

JK 

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe 

www.selede.fi



sunnuntai 28. maaliskuuta 2021

Hampaat lähtee töissä irti

Koronaviruksen takia jääkiekon SM-liigan pelaajat pelaavat täysvisiirien kanssa. Mielenkiintoista nähdä, kuinka moni pelaaja tulee koronan jälkeen pelaamaan samanlaisen täysvisiirin kanssa. Luulisi, että moni pelaaja arvostaisi sitä, että täysvisiiri suojaa kasvoja enemmän kuin pelkkä silmien edessä oleva pleksi. 

Jääkiekossa aika monelle pelaajalle tulee hammasvaurioita. Syy varmaan useimmiten on maila, mutta hammasvaurioita saattaa tulla myös kiekosta ja taklauksen takia. Myös luistimen osuma hampaisiin tai muualle kasvoihin voi tehdä pahaa jälkeä. Jos kasvot peittävä, nyt käytössä oleva täysvisiiri, ei perustavalla tavalla haittaisi pelaamista, luulisi, että sen käyttöä jatkettaisiin myös koronan jälkeen. Jos käyttö ei yleisty, syynä voi olla se, että se ei kuulu (vielä) lajikulttuuriin tai visiirien tuotekehitys ei ole vielä esim. näkyvyyden tai huurtumisen eston kannalta riittävän pitkällä. Kaikissa muissa ammateissa varmasti esimerkiksi työsuojelu puuttuisi, jos työssä tulisi esille estettävissä olevia terveysriskejä. 

Oikeastaan samantyyppinen asia koskee salibandya, jossa vielä hämmästyttävän harva aikuispelajaa käyttää suojalaseja pelatessa. Esimerkiksi suurin osa F-liigapelaajista alkaa olla jo sen ikäisiä, että heidän nuoruudessaan suojalasit ovat olleet lapsi- ja nuorisosarjoissa pakolliset. 

Onko oikeasti syy lasien hylkäämiseen aikuisiin siirryttäessä se, että ilman laseja pelaaminen sujuu helpommin (olen parempi pelaaja ilman laseja) vai onko tässäkin kyse lajikulttuurista, jossa ajatellaan, että hyvät pelaajat eivät laseja tarvitse? Salibandyssa pallo tai maila voivat osua silmään. Tähän vielä tuo lisämausteensa se, että jokainen liigapelaaja laukoo jo mailojen tuotekehityksen takia nykyään kovempaa kuin vaikkapa 1990-luvulla kovimmat laukojat. Nyt vedot ovat ihan hirveitä.

Sekä jääkiekossa että salibandyssa pelaajien, pelaajayhdistysten, liittojen ja liigojen päättäjien tulisi tätä asiaa pohtia huolellisesti tilastojenkin valossa. Ellei yhteisiä pelisääntöjä tule, jokaisen pelaajan kannattaa miettiä, onko valmis ottamaan riskin, että hampaat ja pahimmassa tapauksessa esimerkiksi näkökyky vioittuu lopullisesti. 

Tähän asiaan voisi varmaan tulla hyviä huomoita ja ratkaisuja myös silmä- ja hammaslääkäreiltä sekä vakuutusyhtiöiltä.

 


JK 

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe 

www.selede.fi

tiistai 9. maaliskuuta 2021

Itseluottamus ratkaisee myös urheilussa

Helsingin Sanomissa (23.2.2021) kirjoitettiin HIFKin puolustajasta otsikolla: "Joonas Lyytinen luottaa itseensä ja takoo maaleja". Jutussa nostettiin esille, että harjoittelussa käytetään aika vähän aikaa pään jumppaamiseen. 

Kaikki ne, jotka ovat enemmän urheilleet, tietävät, miten tärkeää itseluottamus on urheilussa. Tai en tiedä tietävätkö ne itseluottamuksen merkitystä, joilla itseluottamus on aina tapissa ja epävarmuus on vieras asia. Kirjoituksessa todetaan hienosti, että: "Henkinen puoli ohjaa kaikkea sitä, mitä kroppa tekee ja miten reagoi... Sellaista, että osaan tehdä asioita joissa olen hyvä, ja se tulee automaattisesti selkärangasta".

Ainakin mailapeleissä on puhuttu epävarmuuden ja ylijännityksen aiheuttamasta mailan puristamisesta, joka saa pallon pomppimaan jne. Itseluottamukseen vaikuttavat tietenkin onnistumiset ja sekin millaista roolia urheilu elämässä näyttelee. Itseluottamukseen vaikuttavat myös kilpailu pelipaikasta ja oma rooli joukkueessa. Itseluottamusta ja sen tasoa on jokaisen urheilijan hyvä pohtia ja itseluottamusta voivat lisätä myös valmentaja ja joukkuetoverit. Loppupeleissä itseluottamuksen joutuu jokainen urheilija kaivamaan itse, varsinkin silloin, kun ei ole selkään taputtelijoita.

Tasapainoisessa harjoittelussa on hyvä ottaa taito- ja fysiikkaharjoittelun rinnalle itseluottamusta ja psykologista hyvinvointia tukeva näkökulma (ks. kuva). Itseluottamus on muuten myös yksi osa-alue psykologisessa pääomassa, jonka muut osa-alueet ovat toiveikkuus, optimismi ja sinnikkyys. Nämä ovat myös asioita, joita jokaisen urheilijan ja muidenkin ja muillakin elämän alueilla on hyvä yrittää nostaa sekä itsessä että muissa.

Tasapainoinen harjoittelu = next level.

 

Juha Kesänen

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter @JuhaKe

www.selede.fi

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Hyviä innovaatioita tarvitaan

Vaikka innovaatio-sana voi olla jollekin jo kulahtanut, innovaatiota tarvitaan entistä enemmän. Esimerkiksi hyvän innovaation tarpeesta käy koronarokote. Kun se on nyt keksitty, tarvitaan taitoa, että mahdollisimman moni sen saisi ja mahdollisimman nopeasti. Innovaatiot koskevat siis tuotantoa ja jakelua.

Luin hiljattain Harvard Business Review -lehdestä juttua (2/2021, s.26), jossa innovaatio määriteltiin 1) arvokkaaksi - asiakkaalle hyödylliseksi sekä 2) uudeksi. Näitä kahta asiaa on hyvä punnita huolella silloin kun uusia palveluja, tuotteita tai muita asioita kehitetään tai meille niitä ehdotetaan. 

Jonkin asian hyödyllisyyttä voi tietenkin yrittää arvioida etukäteen ennen kuin sen hyödyllisyydestä on tullut näyttöä, mutta oikeastaan arvo ja hyödyllisyys tulisi pystyä arvioimaan ja todentamaan siinä vaiheessa, kun innovaatio on otettu jo käyttöön. Eli onko "innovaatioilla" ollut tai onko sille tullut oikeasti luvattua ja siltä haluttua arvoa ja hyötyä. Esimerkiksi Koronavilkusta puhuttiin sen valmisteluvaiheessa suurena ja jotenkin käänteentekevänä innovaatioina, mutta senkin arvo ja hyöty täytyy arvioida. Koronavilkku tai sen kehittyneempi versio, voi olla hyvinkin sellainen, että sitä voidaan jatkossakin hyödyntää erilaisten pandemioiden kohtaamisessa.

Innovaation uututta voi tietenkin arvioida siitä näkökulmasta, onko sellaista keksitty ennen. Koronavilkku oli uusi ainakin Suomessa. Joku asia voi olla jollekin organisaatiolle uusi, vaikka se olisi jo keksitty ja ollut muilla käytössä jo kauemmin. Tässä käytetyn innovaatio-käsitteen alle se ei kuitenkaan sovi, vaikka se toisikin arvoja ja hyötyä.

Arvo, hyöty ja uutuus=innovaatio

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

 

 





maanantai 8. helmikuuta 2021

Hyvä Jarmo!

Silloin harvoin kun tulee käytyä vaateostoksilla, on hyvä jo pelkästään lopputuloksenkin näkökulmasta, että homma hoituu ammattitaitoisen vaatemyyjän avustuksella. Ja mistä sitten tietää hyvän vaatemyyjän, no tietenkin siitä, että hänellä on mittanauha aina mukana. 

Taas kerran sain hyvää palvelua Helsingin Sokoksen miestenvaateosastolta. Tällä kertaa Jarmo-niminen myyjä ratkaisi kaikki vaatehankintahuoleni nopeasti, laadukkaasti ja tehokkaasti. 

Palvelu oli ammattitaitoista ja ystävällistä, pieni ystävällinen ja lämmin hymynkare oli koko ajan Jarmon silmäkulmassa. Kaikki tarvitsemani vaatteet tuotiin minulle hetkessä ja jokainen niistä oli juuri sopiva. Ja kun sovittamani kauluspaita ja villatakki olivat kuin minulle tehdyt, ostin samalla kahdet kumpiakin. Ostamani takin jätin hihojen lyhennykseen ja hyvin sekin hoidettiin. Suosittelen.

"Tätä tyyliä"


JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi


sunnuntai 31. tammikuuta 2021

Ajattelun ajattelulla parempaa elämää

Olen ajatellut viime aikoina ajattelun ajattelua*. Ajattelun ajattelulla voi saada kiinni omista käsityksistä eri asioista. Ajattelun ajattelun avulla voi välttää sen, että elämässä vain ajautuu erilaisiin tilanteisiin tai asioihin. Ajattelun ajattelulla voi saada kiinni oman elämän käytännöistä, rutiineista ja omista käsityksistä.

Ajattelun ajattelua voi kohdistaa ylipäänsä siihen, minkälaisia ajatuksia ajattelee, mutta sen voi kohdistaa myös eri elämänalueisiin esimerkiksi omaan itseen, ikään, sukupuoleen, opiskeluun, parisuhteeseen, työhön, harrastuksiin, perheeseen tai lähimmäisiin, politiikkaan, uskontoon jne.

Ajattelun ajattelulla voi ehkä saada myös kiinni siitä, mistä kyseiset ajatukset ovat tulleet ja sillä voi tunnistaa myös erilaiset manipulointiyritykset. Ajattelun ajattelu voi olla tie parempaan elämään. Ja totta kai ajattelun ajattelua tarvitaan, kun luodaan parempia palveluja ja palvellaan paremmin.

Parempaan ajatteluun ajattelun ajattelulla. Kuva/stressilelu VK.

* Osallistun tänä keväänä Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -kurssille.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter:@JuhaKe

www.selede.fi



 




lauantai 16. tammikuuta 2021

Isot toimintatapojen muutokset vaativat ponnistelua

Helsingin Sanomien yhdessä mainosliitteessä Brave Alliancen työntekijät korostivat niin sanottujen pehmeiden asioiden tärkeyttä, kun halutaan tehdä isoja toimintapojen muutoksia. Heidän mukaansa käytännön toimintatapojen, ajattelun ja asenteiden, muuttaminen on haastavaa. Se vaatii holistista otetta ja pitkäjänteistä työtä.

Edellinen holistisuuden ja pitkäjänteisyyden vaade varmasti pätee niin isojen organisaatioiden toimintatapojen muutoksiin kuin ihan yksittäisen ihmisen omaa elämää koskeviin muutoksiin. Tällöin ei myöskään pienille pintapuolen haparoinneille tai virheille kannata antaa liikaa painoarvoa eikä pienistä voitoista tai onnistumisista kannata ajatella, että tämähän kulkee jatkossakin kuin tanssi. Toki onnistumisia kannattaa panna merkille, juhliakin ja niitä kannattaa miettiä varsinkin silloin kun jokin asia sujuu huonommin.


 JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi 

Facebook / Palveluksessanne

Twitter @JuhaKe

www.selede.fi

sunnuntai 10. tammikuuta 2021

Cool Head Brew täältä tullaan (koronablogi 10)

Oltiin yhtenä päivänä lounaalla Viikin kartanossa. Kuulin naapuripöydästä, että joku siellä haaveili jo terasille pääsemisestä ja siitä kuinka ensimmäinen olut terassilla maistuisi hyvältä. Täytyy myöntää, että jotenkin tuohon haaveeseen pystyn itsekin liittymään. 

Toivottavasti jo ensi kesänä pääsisi hörppäämään oluen ystävien kanssa koronarokotettuna ja ilman huolta koronasta. Taidanpa sitten suunnata Viikin Gardeniaan avattavalle Cool Head Brewin panimon terasille. Ja taidanpa sitten yrittää saada mahdollisimman monta ystävääkin mukaan ja vaikkapa myös sinut hyvä lukija.


JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi