Näytetään tekstit, joissa on tunniste itsetuntemus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste itsetuntemus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 23. tammikuuta 2022

Mitä minä oikein ajattelen

Varsinkin lasten kännykän käytön rajaamisesta joudutaan monessa perheessä käymään jatkuvaa keskustelua ja riitojakin voi syntyä. Välillä päätetään ryhdistäytyä ja tehdään sisäistä valvontaa pelisääntöjen suhteen, kunnes linjaukset taas hämärtyvät. Samalla lailla aikuisetkin saattavat miettiä omia kännykänkäyttötapojaan. Vanhempien oma kännykän käyttö on tietty mallina myös lapsille.

Hiljattain jäin miettimään, että miten kävisi, jos välillä vaan olisi ja kuuntelisi, millaisia ainutlaatuisia ajatuksia ja mietteitä päässä pyörisi, jos ei keskittyisikään someen, kännykän pläräilyyn tai esimerkiksi musiikin kuuntelemiseen tilanteessa, jossa se on nykyään luonnollista(?). Samalla voisi tutustua itseen ja omiin ajatuksiin paremmin. Voihan se olla niin, että aika kuluu hitaammin tai mieleen voi tulla myös ikäviä ja surullisia ajatuksia ja tuntemuksia. Se on kuitenkin hyvä muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne tulevat ja menevät. 

Ja kun panee merkille omaa ajattelua, niin eihän sitä tiedä, vaikka joku päässä pyörivä ajatus voisi olla sellainen, jonka avulla voi parantaa palveluja tai keksiä jopa uusia palveluja. Ennen kaikkea voi olla mielenkiintoista panna merkille se, millaisia ajatuksia tulee mieleen ja mitä omassa päässä oikein pyörii. :-)


Tasapainoilua - Muraali - Kontulankaari 11.


JK

S-posti: juha.kesanen@selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @Juhake

www.selede.fi


sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Entä jos ajattelisitkin olevasi maailman paras tyyppi juuri siinä ja nyt?

Joskus niin helposti, varsinkin me suomalaiset tai ainakin minä, huomaan sisäisen puheeni olevan itseäni mollaavaa ja vähättelevää. Eikä siinä ole mitään järkeä. Sehän vaan entisestään masentaa ja heikentää itseluottamusta. Ja vaikka tottahan sekin on, että sisäisessä vertailussa siihen, mitä voisi olla, ei mikään riitä.
 
Otetaan masentava ajatusleikki omasta elämismaailmastani. Kun olen salibandyn ikämiehissä moninkertainen Suomen mestari, mollaus voisi lähteä siitä, että mikset voittanut Suomen mestaruutta pelattuasi liigassa. Jos olisin siellä voittanut Suomen mestaruuden, olisi varmaan pitänyt voittaa se monta kertaa. Jos olisin voittanut monta kertaa Suomen mestaruuden olisi varmaan pitänyt voittaa Europan cup ja Ruotsin mestaruus seurajoukkueessa ja tietenkin monta maailman mestaruutta.

Jos näin olisi käynyt, olisi sisäinen mollaaja voinut sanoa, että juu salibandy onkin marginaalilaji verrattuna jääkiekkoon tai jalkapalloon. Ja jos niissä olisi tullut maailmanmenestys, minä olisin ratkaissut Suomelle jalkapallon tai jääkiekon maailmanmestaruuden ja useita NHL-mestaruuksia, sisäinen mollaaja olisi voinut vielä sanoa, että kyllä se NBA:n koris on kovin urheilusarja. Kun sitten olisin äkkiä venynyt 50 senttiä pitemmäksi ja pelannut NBA:ssa huikean uran LeBron James apulaisenani ja NBA:ssa olisi tullut joka vuosi mestaruuksia ja koripallonkin maailmanmestaruuksia, olisi sisäinen mollaaja voinut sanoa, että hei urheilu on vain urheilua.

Mikään ei siis riitä ja sen takia on nyt on aika ottaa uusi asenne. Sen takia onkin jatkossa viisaampi ajatella, että minä olen just oikea ja ihan paras kaikissa tekemisissäni. Vaikka tämä perustuu vain omaan arvioon, uskon, että vaikka tällainen ajattelutapa aluksi tuntuu vieraalta, seuraa siitä virtaa ja voimaantumista. Kokeillaanpa. Ikämiessarjat, varsikin 45 - 50-vuotiaiden, salibandyssa ovat maailman kovimmat sarjat ja kaikki siellä pelaavat ovat nopeita, taitavia ja atleettisia. Minä olen siellä yksi huikeimmista pelaajista, jonka look a way syötöt ja viuhuva laukaus ovat legendaarisia. Meidän joukkue on aivan maailman eliittiä. Tai tässä sitä kirjoitan maailman parasta blogitekstiä, maailman parhaaseen palveluja käsittelevään blogiin. Hyvältä tuntuu. Eikä haittaa, että arvio on omani (OA= oma arvio).

Samalla lailla esimerkiksi opiskelija voisi ajatella olevansa maailman paras juuri kyseisen aineen opiskelija tai toipuva alkoholisti voisi ajatella, että minä olen ihan maailman paras toipumaan alkoholiriippuvuudesta. Tai vaikeassa elämäntilanteessa olevana voit ajatella, että minä, jos joku selviän tästäkin tilanteesta löytämällä parhaan avun. Tai jonkun uuden taidon aloittelija, voit ajatella olevasi paras aloittelija ikinä. Ja tietenkin sinä tämän maailman parhaan blogitekstin lukijana saat ajatella, että olet maailman paras tämän blogitekstin lukija ja koet maailman suurimman hyödyn tästä kirjoitetusta aarteesta. No mitä olet mieltä, oletko valmis olemaan paras sinä?


Rinta rottingilla eteenpäin. Olet paras sinä.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi