Valoa puolen miljoonan tunnelin päähän

Uusimmassa Talouselämässä (16.9.2022) haastatellaan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzaria. Panzar tuo jutussa esille, että ulosotossa on puoli miljoonaa suomalaista. Se on jopa epäuskottavan valtava luku ja todennäköisesti ulosotto aiheuttaa lähes kaikille ulosotettaville että myös heidän läheisilleen ahdistusta, kurjuutta, toivottomuutta ja epätietoisuutta.Tämän takia sekä julkisen puolen velkaneuvonta että myös Takuusäätiön kaltaiset toimijat ovat tärkeässä roolissa.

Velkaneuvonnassa ja velkojen järjestämisessä kaikkein tärkeintä on pyrkiä luomaan asiakkaille toivoa ja uskoa tulevaisuuteen sekä vahvistaa kyvykkyyden ja autonomian kokemusta (ks. Deci & Ryan 1985) hoitaa omia raha-asioita. Sen lisäksi asiakkaalle voi tuoda helpotusta, ettei ole kurjassa tilanteessa yksin ja että velkaneuvoja on auttamassa ja tukemassa asiakasta. Velkojen kanssa vaikeuksissa olevan ihmisen tilanteen helpottuminen ja hänen voimaantumisensa heijastuu varmasti myös hänen lähipiiriinsä ja näin monen muunkin hyvinvointi lisääntyy.

Velkaantuneiden kanssa työskentelevien, kuten jokaisen muuni voisi muuten olla hyvä perehtyä positiiviseen psykologiaan, joka "tarkastelee eheyden edellytyksiä ja keinoja lisätä inhimillistä kukoistusta" (Uusitalo-Malmivaara 2015, 19).

Deci Edward & Ryan Richard (1985) Intrisic motivation and self-determination in human behavior. Plenum Press. New York.

Uusitalo-Malmivaara, Lotta toim. (2015) Positiivisen psykologian voima Ps-Kustannus. Jyväskylä.

 

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

STEA-haku mielessä - missä innovaatiot luuraavat

Varmasti monessa sote-järjestössä pähkäillään parhaillaan, tulisiko hakea STEA-rahoitusta järjestön toimintamallien kehittämiseen vuodelle 2023 ja mille toiminnalle rahoitusta haetaan. Nostan tässä tekstissä muutaman asian, mitä kautta voi ideoida ja innovoida mahdollista uutta toimintamallia ja sitä kautta rahoitushakemusta.

1) Innovatiivisen idean ja sitä kautta rahoitushakemuksen sisältöön vaikuttaa järjestön perustehtävä eli se, mitä varten järjestö on perustettu. Eli innovaation tulee olla järjestön perustehtävän mukainen. Voihan olla, että innovaatio haastaa myös järjestön perustehtävää.

2) Toiseksi perustehtävän kautta innovaation tulee hyödyntää järjestön asiakkaiden asiakastarpeita. Tuoda heidän elämään myönteistä muutosta siinä määrin, että ideaan kannattaa panostaa. Mitä asiakkaat tarvitsevat, mitä he ovat toivoneet tai voisivat toivoa?

3) Kolmanneksi innovaation tulee olla sellainen, että se innostaa ja motivoi järjestön työntekijöitä. Mikä herättää uteliaisuutta ja mitkä asiat toimialalla innostavat. Idean tulee on sellainen, että se kutkuttaa paatuneintakin järjestökonkaria. Nimittäin hyväkin innovaatio ja siihen liittyvä hanke voi kaatua siihen, että toimeenpano jää puolitiehen.

4) Edellisten teemojen lisäksi ideointiin ja innovointiin voi hakea näkökulmaa yhteiskunnan muutostrendeistä, megatrendeistä, uusista teknologioista, tunnistetuista riskeistä / uhista tai hiljaisista signaaleista. Tällä hetkellä Venäjän hyökkäys Ukrainaan luo sellaista epävarmuutta, joka voisi tuoda järjestölle esimerkiksi uusia kohderyhmiä (Ukrainan pakolaiset tai Suomessa asuvat venäjän kieliset) tarpeineen.

 

Ilmastonmuutos ja sen lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttavat energiaratkaisuihin.

 

JK

S-posti: juha.kesanen@selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi