STEA-haku mielessä - missä innovaatiot luuraavat

Varmasti monessa sote-järjestössä pähkäillään parhaillaan, tulisiko hakea STEA-rahoitusta järjestön toimintamallien kehittämiseen vuodelle 2023 ja mille toiminnalle rahoitusta haetaan. Nostan tässä tekstissä muutaman asian, mitä kautta voi ideoida ja innovoida mahdollista uutta toimintamallia ja sitä kautta rahoitushakemusta.

1) Innovatiivisen idean ja sitä kautta rahoitushakemuksen sisältöön vaikuttaa järjestön perustehtävä eli se, mitä varten järjestö on perustettu. Eli innovaation tulee olla järjestön perustehtävän mukainen. Voihan olla, että innovaatio haastaa myös järjestön perustehtävää.

2) Toiseksi perustehtävän kautta innovaation tulee hyödyntää järjestön asiakkaiden asiakastarpeita. Tuoda heidän elämään myönteistä muutosta siinä määrin, että ideaan kannattaa panostaa. Mitä asiakkaat tarvitsevat, mitä he ovat toivoneet tai voisivat toivoa?

3) Kolmanneksi innovaation tulee olla sellainen, että se innostaa ja motivoi järjestön työntekijöitä. Mikä herättää uteliaisuutta ja mitkä asiat toimialalla innostavat. Idean tulee on sellainen, että se kutkuttaa paatuneintakin järjestökonkaria. Nimittäin hyväkin innovaatio ja siihen liittyvä hanke voi kaatua siihen, että toimeenpano jää puolitiehen.

4) Edellisten teemojen lisäksi ideointiin ja innovointiin voi hakea näkökulmaa yhteiskunnan muutostrendeistä, megatrendeistä, uusista teknologioista, tunnistetuista riskeistä / uhista tai hiljaisista signaaleista. Tällä hetkellä Venäjän hyökkäys Ukrainaan luo sellaista epävarmuutta, joka voisi tuoda järjestölle esimerkiksi uusia kohderyhmiä (Ukrainan pakolaiset tai Suomessa asuvat venäjän kieliset) tarpeineen.

 

Ilmastonmuutos ja sen lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttavat energiaratkaisuihin.

 

JK

S-posti: juha.kesanen@selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Pienen vihreän lapun viesti

Yksi lapsemme kaiveli repustaan pienen vihreän lapun, jossa oli tietoja kouluterveystarkastuksen tuloksista. Pituuden, painon, kasvun, ryhdin, muiden asioiden sekä päivittäisen D-vitamiinisuosituksen lisäksi lappuun oli laitettu useita linkkejä. Nämä linkit olivat sivuille, joilla on erilaista hyödyllistä tietoa lapsen sekä koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen. Linkit veivät sivuille www.easysport.fi, www.harrastushaku.fi, www.mll.fi sekä www.neuvokasperhe.fi.

Tieto lapsen terveystarkastuksen tuloksista kiinnostaa varmasti jokaista vanhempaa. Siksi tuo lappunen on erittäin hyvä paikka viestiä kaupungin ja yhdistysten tarjoamista palveluista.

Vaikka esimerkiksi Helsinki on viime vuosina rakentanut eri toimialoistaan isompia kokonaisuuksia, ovat eri toiminnot silti valitettavan usein omia kokonaisuuksiaan. Toisten tekemistä asioista ei muisteta tai hoksata kertoa.

Helsingin kaupungin terveyskeskus näyttääkin esimerkillisesti mallia, kun se kertoo arkisessa ilmoituksessa lapsen terveystarkastuksesta myös kaupungin liikuntapalveluista sekä muiden tahojen tarjoamista palveluista. Kaikki nämä palvelut tukevat myös terveyskeskuksen omaa toimintaa, koska ne tarjoavat ennaltaehkäiseviä palveluita ja ohjaavat koululaisia esimerkiksi liikunnan pariin.

Yhteistyö kaupungin tasolla ei aina vaadi isoja työryhmiä ja hankkeita. Se voi toteutua myös pienessä vihreässä lappusessa. 

Liikkumaan.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Mä valitsen sut jo 2021

Tänään (10.10.2017) oli Helsingin Sanomissa konkretiaan menevää juttua 2020 voimaan tulevasta sote-uudistuksesta (sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus). Nimittäin oman sote-keskuksen, ainakin suuremmissa kaupungeissa, voi valita vuodesta 2021 lähtien. Pienemmillä paikkakunnilla ei ole mistä valita.

Nyt on hyvä aika jo miettiä mihin sote-keskukseen menen asiakkaaksi, kun eittämättä vaivoja alkaa iänkin puolesta jossain vaiheessa tulla. Rehellisesti sanottuna forever young -fiilis ei ole ihan joka päivä. 

Löysin ainakin muutaman kriteerin, joiden kautta voisi löytää oman sote-keskuksen.

Lähellä

Jos itse en tee valintaa sote-keskuksesta, minut laitetaan automaattisesti vuonna 2023 kotoa katsottuna lähimmän sote-keskuksen asiakkaaksi. Se voi olla yksityinen tai julkinen toimija. Omaa arkea lähellä oleva sote-keskus tuntuisi luontevasti hyvältä valinnalta. Sote-keskus voisi olla myös lähellä omaa työpaikkaa.

Brändi ja eettisyys

Varmasti monen tiedostavan kansalaisen ja miksei minunkin sote-keskuksen valinnalle yksi tekijä on sote-keskuksen brändi. Mielikuvabrändi vaikuttaa ainakin siihen saakka ennen kuin on henkilökohtaista kokemusta eri palvelun tarjoajista. 

Tällöin kriteerinä on, haluanko olla esimerkiksi yksityisen vai julkisen sote-keskuksen asiakkaana. Jos haluan olla yksityisen asiakkaana, silloin kyseeseen tulee myös aiemmat mielikuvat. Ehkä minä perehdyn yrityksen taustoihin ja maineeseen. Onko maine eettisesti kestävä? Veikkaan, että nyt alkaa jo kova sote-keskusten markkinointi, brändin kirkastaminen sekä asiakkaiden kalastaminen oman sote-keskuksen asiakkaiksi.

Asiakaskokemus

Brändimielikuvista lähtien sote-palvelutarjoajan houkuttelevuuteen vaikuttaa asiakaskokemus. Jokainen kohtaaminen puhelimessa, verkossa tai muissa kanavissa synnyttää palvelukokemuksen. Miten voi varata-ajan ja miten nopeasti saan hoitoa vaikuttavat asiakaskokemukseen? Työntekijöiden ystävällisyys, hoitohalukkuus ja huolellisuus vaikuttavat myös asiakaskokemukseen. Jos on luvattu jotain, se pitää myös pitää.

Erilaiset viestit ja vaikkapa hyvinvointia lisäävät tai sairautta ennaltaehkäisevät kampanjat voisivat myös parantaa asiakaskokemusta. Tuleeko minulle tunne, että minusta välitetään oikeasti.

Hoitokokemus

Tietysti asiakaskokemukseen vaikuttaa hoitokokemus. Se, tuliko vaivani hoidettua hyvin, asiallisesti ja nopeasti. Jos hoitokokemus on hyvä, se on tärkeä kriteeri pysyä samassa sote-keskuksessa. Monissa asioissa ihminen suosii tuttua ja turvallista.

Varmasti tulee hyvää palvelua - entä jos sairastun vakavasti

Ihan varmasti valinnanvapaus vaikuttaa siihen, että eri sote-toimijat panostavat ainakin brändiin, asiakas- ja hoitokokemukseen. Maantieteelle ei voi mitään, paitsi kotiin tuotavilla palveluilla ja etänä tehtävillä mobiili-, video- ja puhelinpalveluilla. Tietysti hyvät julkiset yhteydet ja parkkipaikatkin vaikuttavat saavutettavuuteen. Toivon mukaan oli muuten kömmähdys, mutta samalla paperilehden aukeamalla Helsingin Sanomien jutun kanssa oli Terveystalon mainos "Tässä ihan lähellä on 25 Terveystaloa". Se on ainakin mielikuvamainontaa maantieteellisestä läheisyydestä.

Sote-keskuksista ja niistä saamaa palvelua enemmän olen kuitenkin huolissani siitä, että miten saan hoitoa, jos sairastun vakavasti. Silloin, kun lepo ja särkylääkkeet eivät auta ja olen vaikkapa syövän kourissa. Joudunko esimerkiksi hyppimään eri hoitopaikoissa ja sote-keskuksissa, vaikka syöpä olisi se perussairaus, joiden oireisiin tarvitsisin apua. Ja jos syöpähoidot eivät tehoaisi, miten esimerkiksi minun saattohoitoni hoidetaan?

 JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Juha tavoittaa oleellisen sote-palveluista

Uusimassa terveysalan ammattilaisten uutislehdessä Mediuutisissa  (5.5.2017) oli Helsingin sosiaali- ja terveysviraston toimialajohtajan Juha Jolkkosen hyvä kirjoitus sote-palveluista, asiakaskokemuksesta ja asiakaskokemusten johtamisesta (lue täältä).

Jolkkosen mukaan asiakaskokemus on tunteiden, odotusten, mielikuvien ja kokemusten summa. Hänen mukaan sote-palveluissa asiakaskokemukseen vaikuttavat oleellisesti:

• palvelujen saatavuus
• asiakkaan kohtelu
• kuinka hyvin palvelu vastaa tarpeisiin.

Jolkkonen tuo esiin myös niin sanotun nelimaaliajattelun, jolloin parannetaan yhtä aikaa 1) saatavuutta ja asiakaskokemusta, 2) vaikuttavuutta, 3) tuottavuutta sekä 4) henkilöstökokemusta. Edellisillä on hänen mukaansa vahva yhteys toisiinsa.

Jolkkonen antaa myös vinkkejä asiakaskokemuksen mittaamiseen ja johtamiseen. Asiakaskokemustietoa saadaan hänen mukaansa esimerkiksi:

• pikapalautejärjestelmillä
• palautekyselyillä
• asiakasraadeista
• kokemusasiantuntijoilta
• potilas- ja sosiaaliasiamiehiltä
• sosiaalisen raportoinnin avulla.

Itse lisäisin tuohon listaan myös tilastoista, tutkimuksista ja sidosryhmiltä saatavan tiedon. Sote-johtajat voivat myös hakea tietoa menemällä itsekin joskus tutustumaan tai jopa työkiertoon tai ainakin seuraamaan asiakasrajapinnassa tehtävää työtä. Lääkärinä Jolkkonenkin voisi olla vaikkapa lastensuojelun työtehtävissä jonkun työpäivän hakemassa sosiaalipalveluihin perspektiiviä. Takaan, että kenttäväki sitä arvostaisi. Ehkä hän on jo ollutkin.

Jos Jolkkosen sote-palveluihin ja niiden johtamiseen antamia vinkkejä edes vähän laajemmin otetaan käyttöön sote-kentällä, tapahtuu paljon hyvää. Jos vähänkin tarkemmin aletaan pohtia asiakaskokemusta ja sen parantamista, toimialan vaikuttavuus paranee. On helppo sanoa, että asiakas ja hänen kokemuksensa on keskiössä, mutta todellisuus voi olla jotain muuta.

Haasteensa tuo myös palveluketjujen ja palveluverkostojen yhteistyö. Ovatko kaikki sitoutuneet asiakaskeskeisyyteen. Esimerkiksi Helsingissä terveyspalveluiden asiakaskokemukseen voi vaikuttaa sekä sosiaali- ja terveysviraston että Husin yhteistyö. Potilas voi jäädä pomputeltavaksi jonnekin organisaatioiden välille.

Hyvä palvelu kantaa.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi