Tehdäänkö ennakointia riittävästi

Jäin miettimään tässä globaalien kriisien keskellä  sitä, tekevätkö organisaatiot riittävästi tulevaisuuden ennakointia eli miettivät toimintaansa siitä näkökulmasta, miltä maailma ja omankin maan tilanne tulee näyttämään, vaikkapa viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Ollaanko liikaa tässä kvartaalissa, tässä toimintavuodessa tai korkeintaan parissa seuraavassa vuodessa.

Näen, että erilaisten tulevaisuuden trendejä, mutta myös toimintaympäristön muutosten vaikutuksia tulisi tarkastella organisaatioissa systemaattisemmin. Mitä uhkia tai mahdollisuuksia tulevaisuus tuo ja miten niihin tulisi organisaation suhtautua. Katse tulisi olla lähellä, mutta myös kauempana.

Sitra on määritellyt aiemmin seuraavat Megatrendit 2020: 1) ekologisella jälleenrakennuksella on kiire, 2) väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, 3) verkostomainen valta voimistuu , 4) teknologia sulautuu kaikkeen sekä 5) talousjärjestelmä etsii suuntaansa. Varmasti nämä jo muuttuvat ja Sitra julkaiseekin 2.1.2023 seuraavat megatrendinsä.

Ainakin Suomen näkökulmasta yksi iso muutos ja megatrendikin liittyy Euroopan turvallisuustilanteeseen ja suhteesen Venäjään. Tämän muutoksen kestoa on vaikea arvioida. Jos koronassa oli jo kestämistä, oudolta tuntuu sekin, että sähkön ja lämmityksen osalta Suomessakin ollaan varautumassa mahdollisiin sähkökatkoihin, joka on myös seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Ja nämä vaivat Suomessa eivät ole mitään suhteessa siihen, mitä ukrainalaiset kokevat.

Tulkoon joulu -laulun sanat ovat ajankohtaisemmat kuin koskaan oman elämäni aikana: Tulkoon toivo kansoille maan....olkoon rauha loppumaton.

Astetta alemmaksi -kampanja. Joulukuu Helsinki

Tarra tolpassa. Heinäkuu Glasgow (Skotlanti)

JK

S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook /Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Kun palvelurobotti jäämäessä liukasteli

Sain naapurilta hyvän ja kansantajuisen Soneran tänä vuonna julkaiseman Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus -kirjan. Kirjassa käsitellään digitalisaation roolia Suomen kansallisen kilpailukyvyn kohentajana.

Kirjan pikaselailu toi monia kiinnostavia asioita esiin, esimerkiksi palvelurobotit. Teollisuusrobottien rinnalle ollaan nimittäin kovalla vauhdilla kehittämässä palvelurobotteja. Niitä on tarkoitus käyttää ihmisten ja yhdyskuntien apuna.

Haasteena palvelurobottien kehitykselle verrattuna teollisuusrobotteihin on se, että teollisuusrobotit ovat työskennelleet pääosin paikallaan, kun taas palvelurobottien pitää pystyä liikkumaan ja toimimaan järkevästi muuttuvissa ja epämääräisissä toimintaympäristöissä. Niillä pitää olla hyvät aistinta- ja navigaatiokyvyt.

Samoin kuin teollisuusrobotit, palvelurobotit tulevat tekemään ihmiselle sopimattomia töitä ja tehtäviä. Näitä voivat olla avaruusmatkailu ja meren pohjassa olevien luonnonvarojen hyödyntäminen.

Toiseksi palvelurobottien toiminta-alueeksi kirjassa nähdään koti ja julkiset tilat.

Palvelurobotit tulevat varmaan lisääntymään, mutta vaikea on vielä sanoa millaisia palvelurobotteja tulee olemaan. Ovatko esimerkiksi kotona yksin toimiva robotti-imuri tai nurmikkoa itsestään leikkaava ruohonleikkuri tai hoivattava Paro-robottihylje jo näitä palvelurobotteja? Ystävä- ja tarjoilijarobotteja on jo kehitelty.

Itsestään kulkevia autoja on jo olemassa ja käytössäkin pienimuotoisesti. Voisiko tulevaisuudessa tällaisesta itsekseen kulkevasta autosta nousta palvelurobotti, joka vaikka toisi kauppakassin kotiovelle. Mitenköhän palvelurobotti reagoisi, jos esimerkiksi olisi paljon lunta tai tie jäässä. Heräisikö lapsilla ilkikuriset ajatukset, jos näköpiiriin tulisi vaappuva palvelurobotti?

Nykyisin pohditaan, voiko palvelun hoitaa digipalveluna. Ellei digipalvelu onnistu, kohta saatetaan kysyä hyvinkin luontevasti, voiko robotti hoitaa palvelun.

Testattiin muuten tätä hypoteesia naapurin kanssa, kun vietiin poikia muskariin. Kysyimme heiltä, mitä jos robotti veisikin teidät. Ei ollut kuulemma hyvä idea. Kun jatkettiin kysymällä, entä jos robotti antaisi samalla karkkia, poikien ilme muuttui hyvinkin myönteiseksi.

Paro robottihylje. Kuvakaappaus http://www.parorobots.com/


JK
juha.kesanen@selede.fi