Papan metsätakki 2.0

Edesmenneiden läheisten vaatteet ovat minulle tärkeitä. Esimerkiksi isäni lippalakki (ihan nuorekas) on yksi tärkeimmistä asusteistani. Jotenkin tuntuu lohduttavalta pitää vaatetta, jota joku läheinen on pitänyt. 

Samasta syystä olen pitänyt päälläni myös papan eli appeni villakankaista metsätyötakkia. Ainoa huono puoli papan takissa oli, että se oli päässyt ehkä joskus 1960-luvulla hankittuna jo melko huonoon kuntoon. Nappeja oli irti, saumat repsottivat ja oli siinä jokunen reikäkin. Tällä takilla ei käyty kaupungilla flaneeraamassa eikä menty ihmisten ilmoille, kunnes keksin, että takinhan voisi varmaan korjata.

Suunnitelmat toteutuivat, kun löysin läheltä kotia Pihlajamäestä ompelu- ja muutostöitä tekevän Ketjutikin. Parissa päivässä sain hienosti kunnostetun uuden ykköstakin, joka siirtynee ainakin kuntonsa puolesta seuraaville sukupolville.

Ammattilainen teki tosi hyvää työtä ja jos jossakin hommassa toteutetaan kiertotaloutta arjessa, niin tässä korjausompelijan hommassa.

Jos olisin itse lähtenyt omilla taidoillani takkia korjaamaan, olisi lopputulos ollut varmaan aika mielenkiintoinen.

JK

S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Cool Head Brew täältä tullaan (koronablogi 10)

Oltiin yhtenä päivänä lounaalla Viikin kartanossa. Kuulin naapuripöydästä, että joku siellä haaveili jo terasille pääsemisestä ja siitä kuinka ensimmäinen olut terassilla maistuisi hyvältä. Täytyy myöntää, että jotenkin tuohon haaveeseen pystyn itsekin liittymään. 

Toivottavasti jo ensi kesänä pääsisi hörppäämään oluen ystävien kanssa koronarokotettuna ja ilman huolta koronasta. Taidanpa sitten suunnata Viikin Gardeniaan avattavalle Cool Head Brewin panimon terasille. Ja taidanpa sitten yrittää saada mahdollisimman monta ystävääkin mukaan ja vaikkapa myös sinut hyvä lukija.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

 

 

Ylös ja ulkosalille mars

Menneitä ovat ajat, kun pururadan reunalla oli ainoastaan muutama tukki, joita sai nostella lihaskuntoa parantaakseen. Erilaiset ulkoliikuntapaikat ovat kehittyneet ja ulkopunttisalilaitteina on ollut pitempään jo monenlaisia värkkejä. Niitä on kuitenkin vielä vaivannut se, että ne on suunnattu ehkä enemmän kevyempään liikuntaan.

Ilokseni pääsin kokeilemaan uusia Latokartanon liikuntahallin lähettyville tulleita laitteita ja näillä laitteilla on jo mahdollista harjoitella ihan kunnolla. Penkkipunnerruslaitteeseen taisi saada säädettyä 60 kilon painon ja jalkakyykyssä 70 kilon painon eli nyt pääsee jo ihan kunnolla harjoittelemaan ulkonakin.

Vaikka pururatojen tukitkin on ihan hyviä edelleen, näillä uusilla laitteilla pääsee treenaamaan monipuolisemmin vahvempikin kaveri. Nyt ei myöskään korkeat kuntosalimaksut pääse estämään harjoittelua. Talvella tällä salilla ei pärjää kuitenkaan pelkillä trikoilla vaan jalassa pitää olla toppahousut tai useammat verkkarit. Kesällä kannattaa varoa, ettei iho pala.

Tuli mieleen, että pururadan vierelle tai osaksi niitä voisi tehdä myös jonkinlaisia esteratoja eli hieman sentyyppisiä kuin jossain varuskunnissa on.


Jossakin just hehkutettiin syväkyykyn hyötyjä.
 

 

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Hyvä paha täydennysrakentaminen

Täydennysrakentamisesta voi olla montaa mieltä ja täydennysrakentamiseen liittyy jo lähtökohtaisesti erilaisia näkökulmia ja konflikteja.

Ristiriitoja voi liittyä näkemyksiin lähiluonnon tuhoutumisesta ja liian tiivistä rakentamisesta. Toisaalta täydennysrakentaminen tuo kasvavaan kaupunkiin lisää asuntoja ja keventää valmiin infran takia kunnan kustannuksia. Uudet asukkaat voivat auttaa palveluiden säilymisessä tai kohentumisessa ja liikenneyhteyksien parantumisessa tai tehostamisessa. Oikeisiin paikkoihin tehty lisärakentaminen voi lisätä myös alueen turvallisuutta - vähentää ns. kuolleita alueita, joissa ihmiset eivät liiku ja jonne on vaikea nähdä.

Olen törmännyt hiljattain ainakin kahteen hyvään täydennysrakentamiskohteeseen. Toinen on Helsingin Siilitiellä ja toinen Viikissä. Kumpikin täydennysrakentamiskohde koostuu 4 - 5 kerrostalosta. Siilitien talot on rakennettu osittain samalle paikalle kuin aiemmin purettu seurakuntatalo ja ne istuvat kohteeseen hienosti. Viikissä kerrostalot on rakennettu melko ruman kuplahallin paikalle ja yhden alueella olevan urheilukentän reunamille.

Edellisessä kappaleessa totesin, että kuplahalli oli mielestäni ruma. Se on mielipideasia ja erilaiset mielipiteet ja faktat sekoittuvat täydennysrakentamiskeskustelussa. Jonkun toisen mielestä kuplahalli oli hieno ja se voi olla mukavilla muistoilla ladattu. Ja olenhan minäkin siellä käynyt salibandya pelaamassa. Täydennysrakentaminen tuo rakentajille liiketoimintamahdollisuuksia. Tontin myyminen voi tuoda yksittäiselle taloyhtiölle rahaa esimerkiksi putkiremonttia varten.

Ehkä täydennysrakentamisen sisään rakennettua konfliktia on helpompi elää, kun tunnistaa eri intressitahot ja huomaa erilaiset näkökulmat. Erilaiset simulaatiomallit (lue esim. Helsingin 3 D-mallia käsittelevä blogiteksti täältä) voivat auttaa ymmärtämään täydennysrakentamisen etuja ja haittoja ja ne voivat vaikuttaa myös suunnitteluunkin.

Ainakin Helsingissä täydennysrakentamiseen liittyvää keskustelua tullaan käymään jatkossakin, sillä jyrkimmän kasvuennusteen mukaan Helsingin väkiluku on vuonna 2050 jo 860 000 (Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2017-2050). Asuntoja siis tarvitaan.

Täydennysrakentamista Siilitiellä.



Täydennysrakentamista Viikissä.

JK
juha.kesanen (at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Tapahtumabisnes kukoistaa - miten lähiöt saisivat osansa

Viime viikolla oli noin kymmenessä Helsingin lähiössä ja kaupunginosassa Lähiöfest2017 -toimintaan kuuluvia erilaisia tapahtumia. Mielenkiintoista on, että koko Lähiöfest2017 -toiminnan tuottaja oli yksityinen yritys Egnahem Media Oy. Kiva ajatus, että on yrityksiä, joiden toimintana on lähiökehittäminen tapahtumatuotannon kautta. 

Lähiöfestin päätukija oli Helsingin kaupunki eli helsinkiläiset veronmaksajat. Lisäksi tapahtuman kumppaneina oli isoja yrityksiä mm. K-Kauppa, Kiinteistömaailma ja rakennusalalta Vahanen-yhtiöt.

Harmi, että en päässyt osallistumaan seminaareihin, työpajoihin tai viikonlopun lähiöjuhliin. Ainakin Herttoniemi ja Kontula olisivat olleet aika lähellä kotiani.

Monenlaiset tapahtumat ovat tervetulleita myös lähiöihin. Mistä sitten voisi ammentaa ideoita erilaisiin lähiötapahtumiin?

Alueen erityispiirteet

Ihan ensimmäiseksi tulee tietysti mieleen alueen erityispiirteiden huomioiminen. Esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginkoskella järjestetään vuosittain koskeen liittyvä tapahtuma, jossa oli mm. koskimelontanäytöksiä.

Helsingin Viikissä on yliopiston koetilan ympärille järjestetty ainakin lapsiperheitä kovasti innostanut Päivä maalla -tapahtuma sekä suuren suosion saanut kevättapahtuma, jolloin innoissaan hyppivät ja kirmaavat lehmät päästetään laitumelle. Alueen erityispiirteet voivat liittyä johonkin ympäristön tekijään, fyysiseen tai kulttuuriseen tekijään tai instituutioon.

Alueen yhteisöt

Monen tapahtuman taustalla ovat erilaiset yhteisöt ja intressiryhmät. Esimerkiksi Helsingin Herttoniemessä on joka lokakuu Hirvihölkkä ja Vantaan Hakunilassa perinteinen uudenvuoden kymppi. Itse olen osallistunut näihin urheiluseurojen järjestämiin tapahtumiin ja tykännyt niistä kovasti. Taide- ja kulttuuriväki ja tietenkin erilaiset asukasyhdistykset ovat järjestäneet eri kaupunginosissa monenlaisia juttuja. Suuret Kumpulan ja Käpylän kyläjuhlat voi hyvin mainita esimerkkeinä.

Myös kiinteistöyhtiöt ja alueen yritykset voivat olla tapahtumien järjestäjiä. Kiinteistöyhtiöt voivat järjestää tapahtumia esimerkiksi silloin kun alueella on syntymäpäiviä. Minäkin sain olla mukana kun Helsingin Siilitie täytti 50 vuotta. Kirjoitin pienen historiikin alueesta ja se jaettiin kaikkiin Siilitien kiinteistöjen kotitalouksiin.

Yksittäiset tekijät

Moni lähiöjuttukin voi lähteä liikkeelle yksittäisen ihmisen ideasta tai kiinnostuksesta. Esimerkiksi pienen kaveriporukan alkuun järjestämä juoksutapahtuma Viikin viitonen paisui kisaksi, johon piti jo etukäteen ilmoittautua. Joskus jotkut jutut voi joskus olla hyväkin pitää pienenä. Riskinä voi ollakin se, että homma lähtee niin sanotusti lapasesta. Silloin tapahtuma vaatii enemmän resursseja ja työtä. Tämä voi väsyttää innostuneet aktiivit ja pian tapahtumat voivat tyrehtyä kokonaan.

Mitä hyötyä?
Erilaisten tapahtumien järjestämisestä tekijät saavat monenlaista oppia esimerkiksi verkostojen rakentamisesta, projektien suunnittelusta, johtamisesta, viestinnästä ja markkinoinnista. Tapahtumien suunnittelussa tutustuu myös uusiin ihmisiin.  Ja jos virheitä sattuu, nekin voi ottaa oppimisen kannalta.

Yksinäisyys on yksi suuri ongelma Suomessa ja se nähdään olevan monen ongelman taustalla. Kaikille tarkoitetut matalan osallistumiskynnyksen tapahtumat ovat yksi keino lisätä ihmisten välistä yhteisyyttä ja vähentää yksinäisyyttä. Siinäpä yksi hyvä syy lähiöissäkin tapahtumien järjestämiselle. Edellisen lisäksi tapahtumat voi olla yksi keino kartuttaa järjestäjälle rahaa.

Viikin Päivä maalla -tapahtuma. 8 km Helsingin keskustaan.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Kartano, joka koskettaa

Joskus palvelu yhdistyy merkitykselliseen paikkaan. Tällöin paikka tekee kohteessa saatavan palvelun ylivertaiseksi. Paikka vaikuttaa merkittävästi asiakaskokemukseen.

Meidän perheen elämässä esimerkiksi Viikin kartano on ollut juuri tällainen paikka. Ei niin etteikö Viikin kartanossa ole ollut aina ruoka- ja tapahtumapalvelut kunnossa, mutta meille paikasta tekee erityisen se, että olemme viettäneet siellä jo neljät eri perhejuhlat. Toivottavasti juhlia tulee myös jatkossa.

Olen juhlinut kartanossa häitäni parhaiden ystävien ja sukulaisten seurassa. Kun menen Viikin kartanon ohi voin nähdä edelleen pihalla olleen "peräkonttibaarin" ja poikien iloisen naurun peräkontilla. Monen monta hääkuvaakin otettiin kartanon sisällä. Tanssia ja juhlaa. Minäkin siellä kuvissa nuorempana, jos en nyt sentään nuorena.

Viikin kartanossa on kaksi lapsistani saanut nimensä. Juhlat ovat toki olleet pienemmät ja hillitymmät kuin hääjuhlat. Silti lämpimät ja merkitykselliset lähimpien omaisten ja lasten kummien seurassa.

Surulliset perhejuhlat eli hiljattain kuolleen isäni hautajaisten muistojuhlat vietimme kartanolla viime viikonloppuna. Taas koolla olivat läheiset ja sukulaiset. Hyvää ruokaa. Pohjatonta surua.

Nyt näen kartanon ohi mennessäni isän häissäni ja kahden lapseni nimiä juhlimassa. Nyt kartano kantaa iloisia ja surullisia muistoja elämästä.

Viikin kartano lokakuussa 2016.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Kumi puhkesi

Menin viime sunnuntaina Mannerheimin Lastensuojeluliiton Viikin paikallisyhdistyksen lasten ja vanhempien pyöränhuoltotapahtumaan.

Ajoin tapahtumaan ehjällä pyörällä ja palasin rikkinäisen pyörän kanssa. Huoltohommat sujuivat siihen saakka hyvin, kunnes päätin kerrankin täyttää pyöränrenkaat ihan viimeisen päälle koviksi. Se kävi helposti, kun käytössä oli autonrenkaiden täyttämiseen käytettävä paineilmalaite.

Näppärää ja oikein innostuin. Kerrankin renkaat olivat kivikovat. Ainoa huono puoli tässä oli se, että istuessani satulaan takarengas hajosi. Ja reikiä siinä oli saman tien vaikka kuinka paljon. Tätä rengasta ei kannattanut enää paikata.

Ei muuta kuin työntämään pyörää kotiin, samalla omaa tyhmyyttäni mielessäni manaten ja vanhimman lapseni hoputtaessa vieressä. En sentään pojan pyörää hajottanut.

Onneksi asuinalueellamme on kerrostalon kivijalassa hyvä pyöräkorjaamo - Hajakoko. Siellä olen huollattanut laadukkaasti ja luotettavasti perheemme pyöriä ja sieltä sain nytkin ostettua nopeasti uuden sisärenkaan.

Jututin hieman pyöräkorjaajaa ja hän sanoi, että kevät ja kesä on kiireistä aikaa, mutta talvella on hiljaisempaa.

Pyöräilyn suosio myös talvisin on kasvussa. Toivottavasti se toisi lisää töitä. Ehkä kevätsesongin ulkopuolella tapahtuvia pyöräkorjauksia voisi markkinoida vielä enemmän. Minusta ainakin on näppärää, kun pyörähuolto löytyy ihan kodin läheltä.

Pyörä on nyt kunnossa ja sormet rasvassa. Minä tyydyn jatkossa käyttämään perinteistä pyöränpumppua ja suuremmissa pyörähuolloissa ammattitaitoista korjaajaa.

Nyt kelpaa ajella. Jatkossa käytän vaan pumppua!

JK
juha.kesanen@selede.fi

Myyjän käsivarressa

Viime lauantaina menin iltayhdeksän jälkeen Viikin Alepaan. Ihmettelin, miksi yksi miesasiakas piti nuorta naismyyjää käsivarresta kiinni. Sitten tunnistin asiakkaan asuinalueellamme asuvaksi näkövammaiseksi.

Oli kiva seurata hieman sivusta kuinka he kulkivat kaikessa rauhassa pienen kaupan käytävillä ja keräsivät ruokakoriin tavaroita. Välillä kassallakin ollut työntekijä neuvoi, mistä löytyi jokin tietty tuote, kun tämä kaksikko ei sitä heti löytänyt. Näytti kuitenkin siltä, että tämä parivaljakko oli tehnyt ennenkin ostoksia yhdessä.

Tästä kivasti ja luontevasti toimineesta myyjästä ja koko kauppakävelystä jäi sivullisellekin hyvä mieli ja mieleenpainuva asiakaskokemus.

En tiedä, onko Alepan myyjien koulutuksessa tällaisia asiakastilanteita käyty läpi, mutta hyvin ja luotettavasti homma näytti toimivan. Tämä oli asiakkaasta välittävää hyvää palvelua.

Viikin Alepassa.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe

Hurjan suosittu perhekahvila

Onpa kuhinaa!

Näin voi todeta, jos saapuu torstaiaamuna Helsingin kaupungin leikkipuisto Viikkariin. Leikkipuisto on monesti lähes täynnä lapsia ja vanhempia, jotka ovat tulleet Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Viikin paikallisyhdistyksen järjestämään perhekahvilaan.

MLL käyttää perhekahvilan pitämiseen leikkipuiston tiloja ja samalla tuottaa leikkipuistoon  pikkulapsiperheille sopivia palveluja ja tekee koko hienoa leikkipuistotoimintaa perheille tutuksi. Leikkipuiston henkilökunta tuottaa samaan aikaan perhekahvilan kanssa muita palveluja kuten lapsille leikkitoiminnan kerhoja.

Perhekahvilan palvelukonsepti on yksinkertainen. Perhekahvilan pitäjät laittavat joka torstai pöydän koreaksi klo 10 ja kahvilasta voi ostaa edulliseen hintaa leipiä, pullaa, mehua, teetä ja kahvia. Lapset leikkivät, vanhemmat tutustuvat toisiinsa ja juttelevat keskenään.

Toisinaan perhekahvilassa on myös alustajia, kuten viime viikolla ollut ravintoterapeutti.

Perhekahvila loppuu klo 12. Toki leikkipuiston sisätiloja saa käyttää heti sen auettua ja tiloja voi käyttää perhekahvilan jälkeenkin.

Perhekahvilaa mainostetaan Facebookissa ja leikkipuiston seinällä olevassa leikkipuiston viikko-ohjelmassa. Olen kuullut, että Viikkarin perhekahvilaan tullaan muualtakin päin Helsinkiä.

Hienoa, että muutamat vapaaehtoiset äidit jaksavat pyörittää näin hyvää perhekahvilaa omat lapset jaloissa pyörien ja varsin isolle kävijämäärälle. Välillä pelkkiä vanhempia on varmaan 30 ellei enemmänkin. Iso kiitos näille äideille!

Nam. Perhekahvilan pöytä koreana välillä väsyneille äideille ja isille.

Asukastalot piristävät asuinaluetta

Kirjoitin aiemmassa blogitekstissäni kaupunkisuunnittelusta palveluna. Asuinalueiden käyttäjä- tai asukaskokemukseen vaikuttavat myös erilaiset yhteisölliset tilat. Tässä tekstissä pohdin asukastalojen roolia ja toimintaa.

Helsingin Viikissä noin 10 000 asukkaan asuinalueella on viisi erilaista asukastaloa. Se on enemmän kuin millään muulla yksittäisellä asuinalueella Suomessa. Yhden asukastalon teemana on musiikki, yhden liikunta, yhden autojen korjaus, yhden käsityöt ja yksi on ns. yleinen asukastalo, jossa voi järjestää esimerkiksi omia juhlia. Itse olen käyttänyt varsinkin liikuntaan erikoistunutta asukastalo Kuntoa, jossa on mm. pieni liikuntasali ja kuntosali. Olen käyttänyt myös Mottia, jossa voi mm. huoltaa ja pestä autoja sekä polkupyöriä (lue aiempi blogiteksti).

Asukastalojen toimintaa pyörittää Viikki-Latokartanon asukastaloyhdistys. Talojen omistaja on Helsingin kaupungin omistama Latokartanon pysäköinti Oy. Asukastalojen kustannukset katetaan asuinalueen taloyhtiöiden toimesta sekä käyttäjämaksuilla. Viiikki-Latokartanon asukastaloyhdistys ry:n toimintaa johtaa hallitus ja sillä on yksi palkattu työntekijä eli asukastalojen koordinaattori. Kullekin talolle on nimetty oma isäntä tai emäntä, jotka osallistuvat talojen toiminnan suunnitteluun ja asukkaiden opastukseen.

Asukastalojen käyttöoikeus on alueen asukkailla. Talojen käytöstä peritään pientä maksua. Jos haluaa järjestää asukastaloissa kaikille avointa toimintaa, silloin ei peritä maksua. Asukastalojen tiloja vuokrataan myös yrityksille ja yhdistyksille. Esimerki Itä-Helsingin musiikkiopisto käýttää päivisin yhden asukastalon tiloja ja samalla he tuottavat esimerkiksi alueen lapsille hyvää ja laadukasta harrastustoimintaa.

Talojen toiminnan onnistuminen perustuu siihen, että kaikki käyttäjät kantavat vastuuta, noudattavat sääntöjä ja pitävät tiloista huolta.

Asukastalojen toiminnan kannalta on tärkeää se, että toiminnalle on palkattu koordinaattori. Hän luo koko toiminnalle hyvää henkeä hoitamalla talojen asioita ja vastaamalla toiminnasta. Hän on muutenkin asiallinen ja taitava. Hän on aina ystävällinen ja vaikka työn ytimessä on asukastalojen toiminta, hän aistii ja edistää koko kaupunginosan toimintaa.

 

Asukastalo Kaari



JK
juha.kesanen(at)selede.fi