Mikään virhe ei ole liian nolo kerrottavaksi

Virheitä tekevät kaikki ihmiset ja kaikki organisaatiot, jos joku väittää muuta, niin en kyllä usko. Katsoin hiljattain Belgian maajoukkuepelaaja Kevin De Bruynen peliä ja panin merkille, että kyllä hänellekin tuli ainakin tuossa pelissä aika paljon esim. syöttövirheitä. Helposti tähtienkin virheet jäävät peittoon, jos katsotaan vain Urheiluruudun tai sosiaalisen median pelikoosteita. 

Toinen mielenkiintoinen näkökulma virheisiin tuli, kun luin Heikki Mansikan -kirjaa Hornet lentäjä. Hävittäjällä lentäessä virheet voivat olla hyvin kohtalokkaita ts. virhe voi johtaa kuolemaan.

Virheiden avoin käsittely on tärkeää niin yksittäisen ihmisen kuin organisaatioiden tasolla. Virheet on tärkeä käsitellä ja jossain tapauksessa niistä oppiminen on elämän ja kuoleman asia. Ainakin yksittäisten ihmisten on tärkeä nähdä virheet ystävinä, jotka mahdollistavat oppimisen. Omiin virheisiin on hyvä yrittää suhtautua myötätuntoisesti. 

Mansikan kirjassa tuodaan lento-operaatioiden suunnittelun kontekstissa esille malli, jossa operaatiota ennen pidetään briefing-kokous siitä, mitä on tarkoitus tehdä ja operaation jälkeen pidetään debriefing-kokous, jossa käsitellään myös mahdolliset virheet ja epäonnistumiset. 

Mitä tärkeämmästä ja riskialttiimmasta toiminnasta on kyse, sitä tärkeämpää on myös, että jokainen tuo mahdolliset virheet esille, vaikka ne laittaisivat itsen noloonkin asemaan.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Isot toimintatapojen muutokset vaativat ponnistelua

Helsingin Sanomien yhdessä mainosliitteessä Brave Alliancen työntekijät korostivat niin sanottujen pehmeiden asioiden tärkeyttä, kun halutaan tehdä isoja toimintapojen muutoksia. Heidän mukaansa käytännön toimintatapojen, ajattelun ja asenteiden, muuttaminen on haastavaa. Se vaatii holistista otetta ja pitkäjänteistä työtä.

Edellinen holistisuuden ja pitkäjänteisyyden vaade varmasti pätee niin isojen organisaatioiden toimintatapojen muutoksiin kuin ihan yksittäisen ihmisen omaa elämää koskeviin muutoksiin. Tällöin ei myöskään pienille pintapuolen haparoinneille tai virheille kannata antaa liikaa painoarvoa eikä pienistä voitoista tai onnistumisista kannata ajatella, että tämähän kulkee jatkossakin kuin tanssi. Toki onnistumisia kannattaa panna merkille, juhliakin ja niitä kannattaa miettiä varsinkin silloin kun jokin asia sujuu huonommin.

 JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi 

Facebook / Palveluksessanne

Twitter @JuhaKe

www.selede.fi

Kenttäpäivät pomon työkalupakkiin

Talouselämä-lehdessä (nro 44/2019) oli hyvä kirjoitus otsikolla Pomot haalarihommissa. Jutussa kerrottiin, kuinka joidenkin suomalaisten yritysten johtajia ja johtoryhmiä käy säännöllisesti tekemässä asiakastyötä. Esimerkiksi Lidlin johtoryhmät ja toimihenkilöt käyvät työskentelemässä myymälässä ja jakelukeskuksessa tai VR:llä tehdään ns. junapäiviä.

Mielestäni tällaiset kenttätyöpäivät ovat hyvään asiakaspalveluun pyrkivän yrityksen ja organisaation johtamisen kannalta hyviä avauksia. Johdon täytyy tietää, mitä kentällä oikeasti tehdään ja mitä mahdolliset muutokset tarkoittavat käytännön tasolla. Talouselämän jutusta käy ilmi, että johdon arvostus kenttätyötä tekeviä kohtaan nousee, kun yrittää tehdä samoja työtehtäviä kuin kentällä tehdään. Jutussa tuotiin esille, että kenttäpäivät tuovat myös paljon uusia ideoita ja muistipanovälineet on hyvä olla mukana. Esimerkiksi VR:n hr-johtaja kertoi, että työskentely junatarjoilijan avustajana auttoi mm. tekemään parempaa kampanjaa junatarjoilijoiden rekrytointiin.

Tällainen kenttäpäivä voisi olla hyvä ottaa laajemmin käyttöön myös julkisissa organisaatioissa ja monialaisissa organisaatioissa. Jos tietyn toiminnon johtaja kävisikin tekemässä töitä toisen toiminnon asiakastyössä, voisi syntyä uusia mielenkiintoisia näkemyksiä esimerkiksi palvelukehitykseen. Kenttäpäivät voivat myös lisätä johdolla oikeanlaista nöyryyttä ja hillitä turhaa viisastelua asioista, joista ei tiedä paljon mitään.

Hyvää Joulua kaikille lukijoille!

Kenttäpäivät johdon työkalupakkiin.

JK
S-posti: juha. kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

Pelimies kentän laidalla - pari hyvää konstia saada uusia näkemyksiä

Olin hiljattain lapsen säbä-turnauksessa. Katsoin muutaman pelin ja olin toimitsijanakin. Tuli siinä kentän reunalla ja toimitsijan hommissa mietittyä kuinka erilaiselta peli näyttää sieltä. Yleensä olen ollut kentällä pelaamassa.

Työelämässä yksi hyvä keino saada uutta perspektiiviä on se, että vaihtaa työtehtäviä vaikka saman organisaation sisällä. Yksi hyvä tapa kehittää etsiä uuta näkökulmaa on työkierto.

Kun yhden yksikön työntekijä työskentelee toisessa yksikössä, tulee tutuksi toisen toimintayksikön toimintatavat, työtehtävät ja ihmiset. Oppia saavat niin työnkierrossa oleva kuin vastaanottavan yksikön työntekijät. Tämä lisää myös luottamusta yksiköiden välillä (ks. Martela 2017, 150 - 151).

Samantyyppistä mallia on käytetty myös Yhdysvaltojen armeijassa, jossa erikoisjoukkojen sotilaat ovat olleet puoli vuotta tiedustelujoukkojen parissa (mt.).

Kentän reunalta uutta perspektiiviä.

* Martela, Frank (2017) Mitä bakteerit ja kaljurotat opettavat meille itseorganisoitumisesta. Teoksessa Itseohjautuvuus. Miten organisoitua tulevaisuudessa? Toim. Martela, Frank & Jarenko, Karoliina. Alma Talent Oy. Helsinki, 123 - 170.


JK
Sposti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi