Koronasta toipumisessa myös sote-järjestöillä on tärkeä panos (koronablogi 11)

Korona on kurittanut yli vuoden verran jo meitä kaikkia. Pieniä toivon merkkejä on kevään ja rokostusten myötä sille, että tästä jollain lailla selvitään. Pienenä pelkona tietysti on vielä se, että joku virusvariantti pystyy kiertämään tehokkaasti rokotteiden antaman suojan ja toivottavasti rokotteet pystytään antamaan suunnitellusti.

Hieman pelottaa pitkällä tähtäimellä se, millaista jälkeä korona on saanut aikaan suomalaisten hyvinvoinnissa. Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, millaiseksi kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveyspuolen palveluvelka on kasvanut. Tämän tilannekuvan laatimisessa ja omien kohderyhmien tilanteen arvioimisessa on myös sote-järjestöillä tärkeä tehtävä. Tarvitaan tietoa siitä, miten oman järjestön asiakkaat ja kohderyhmät voivat, mikä on palvelutarve ja mitä toimintoja ja palveluja pitää nyt tuottaa tilanteen parantamiseksi.

Tämän työn pohjaksi on hyvä tarkastaa järjestön perustehtävä, arvot ja eettiset periaatteet. Sitten on kääritttävä hihat ja lähdettävä toimimaan ajatuksella, päättäväisesti ja nopeasti.

Leivän lisäksi monet suomalaiset tarvitsevat järjestöjen tukea koronan takia.

JK 

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe 

www.selede.fi

Pari esimerkkiä edestä johtamisesta (koronablogi 1)

Johtamisessa olen kuullut puhuttavan niin sanotusta edestä johtamisesta. Sotakirjoissa sillä tarkoitetaan sitä, että johtaja on itse hyökkäyksen kärjessä eikä kyyhötä jossain taustalla.

Elävästä elämästä olen kuullut tarinoita, joissa voisi olla kyse edestä johtamisesta. Kuulin nimittäin tarinan eräästä teollisuuslaitoksesta, jossa jouduttiin irtisanomaan työntekijöitä. Teollisuuslaitos halusi järjestää myös irtisanottaville työntekijöille tätä kurjaa tilannetta helpottamaan tarkoitetun koulutustilaisuuden. Edestä johtamista oli se, että teollisuuslaitoksen johtaja istui koko tilaisuuden ajan etupenkissä yhdessä työntekijöiden kanssa, vaikka ilmassa oli taatusti myös vaikeita ja kielteisiä tunteita sekä muitakin töitä odottamassa.

Edestä johtamista on se, että johtaja uskaltaa mennä aina organisaatiossa sinne, missä tilanne on kriittinen ja haastava, ja jossa tietää vastaan tulevan myös kielteisiä tunteita. Hyvää edestä ja etänä tapahtuvaa johtamista tarvitaan juuri nyt, kun koronavirus on vienyt koko yhteiskunnan poikkeustilaan.

Tsemppiä erityisesti kaikille koronapotilaille, heidän läheisilleen ja etulinjan terveydenhuollon ammattilaisille. Tsemppiä myös meille kaikille muille tässä poikkeuksellisessa tilanteessa.

Hyvä johtaja karauttaa sinne, missä apua tarvitaan.
Kuva. Helsingin kaupunginmuseo, 1909, Signe Brander

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

BIKVA - Hyvä malli palveluiden kehittämiseen

Selailin kirjahyllyäni ja silmääni osui jo vuonna 2009 julkaistu Tutkimuksellinen kehittämistoiminta -kirja (Toikko ja Rantanen, Tampere University  Press). Kirjaan on koottu erilaisia kehittämismenetelmiä, mutta vielä tuolloin ei taidettu pahemmin puhua sanana palvelumuotoilusta, vaikka siitäkin kirjassa on kyse.

Silmääni osui erityisesti BIKVA-malli (Brugerinddragelse i kvalitetsvurdering = käyttäjien osallistuminen laadun arviointiin) (mt. 68) joka sopii hyvin näkökulmaksi varsinkin julkisella sektorilla, jossa päätöksiä tehdään ja toimintaa linjataan myös poliittisella tasolla. Malli käy kyllä muihinkin organisaatioihin.

Bikva-arviointimalli etenee seuraavasti:

1) Bikva-mallissa palvelun arviointi aloitetaan asiakastasolla eli palvelujen käyttäjien tasolla. Ensiksi selvitetään asiakkailta palveluun liittyviä hyviä ja huonoja puolia.  Toikon ja Rantasen kirjassa puhutaan vain ryhmähaastatteluista, mutta mielestäni yhtä hyvin voi käyttää myös yksilöhaastatteluja.

2) Toisessa vaiheessa asiakkaiden palaute esitellään kenttätyöntekijöille eli asiakastyön tekijöille. Ko. kirjan mukaan tämäkin vaihe voidaan toteuttaa ryhmähaastattelulla, jossa pohditaan asiakkaiden arvioiden taustaa ja perustaa. Heitä pyydetään arvioimaan asiakkaiden palautetta omasta näkökulmastaan.

3) Kolmannessa vaiheessa asiakkaiden ja kenttätyöntekijöiden arviot esitellään hallintojohdolle, joiden on tarkoitus pohtia syitä asiakkaiden ja työntekijöiden palautteeseen.

4) Neljännessä vaiheessa poliittiselle johdolle esitellään asiakkaiden, työntekijöiden ja hallintojohdon palaute. Poliittisen johdon on tarkoitus tuottaa asialle selitys. Tämä jää kirjassa hieman auki, mutta varmaan tästä voisi syntyä jonkinlaisia poliittisia avauksia tms. suhteessa kyseiseen palveluun.

Muutama asia on hyvä pitää mielessä, mikäli tämän tyyppistä palvelukehittämistä tehdään. Ensiksi haastatteluihin osallistuvien tulee jollakin lailla edustaa keskeisesti ko. palvelun ydintä. Ainakin tätä asiaa tulee miettiä. Toiseksi mitään julkista palvelua ei tehdä yksinään vaan se on aina suhteessa muihin palveluihin. Yksittäisen palvelun kehittäminen pitää aina suhteuttaa koko muuhun palvelusysteemiin. Näin olleen bikva-arviointiinkin kannattaa liittää myös tilastollinen ja taloudellinen tarkastelu ja tarkastella yksittäistä palvelua suhteessa koko palvelutarjontaan.

Se palvelu, mikä valitaan BIKVA-arvioinnin kohteeksi tulee perustella (miksi) jotenkin esimerkiksi palveluun liittyvien haasteiden tai mahdollisuuksien perusteella. Mikäli BIKVAa käytetään yrityksen tai järjestön toiminnassa, neljännen tason voi muodostaa esimerkiksi johtoryhmä tai hallitus, joka miettii ja linjaa tehdäänkö asian suhteen jotain laajempia linjauksia tai avauksia.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

Minne munii STEA-kana avustusmunan?

Viime perjantaina (1.12.) STEA julkaisi vuodelle 2018 tarkoitetut sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustukset. Avustuksia oli jaossa 342 miljoonaa euroa ja hakemuksia tuli yli 2400 kappaletta. 

Reilusti yli 1000 järjestössä odotettiin varmasti avustuspäätöksiä jännittyneinä. Ja kun päätös tuli, oli joko ilon tai harmituksen aihetta.

Avustuksissa on kyse siitä, pääseekö järjestö kehittämään systemaattisesti ja ammattimaisesti omalle kohderyhmälleen tarkoitettua toimintaa tai palvelua. Kyse on myös työpaikoista ja monen kohdalla myös työn jatkumisesta. Ei siis ihme, että avustuksen saamisella on iso merkitys vaikkapa järjestöjen vetäjille. Niin paljon ja monta asiaa on siitä kiinni, tuleeko avustusta tai ei.

On selvää, että monen monta hyvää hankeideaa jäi ensi vuonna ilman avustusta. Ehkä kyse on siitä, että juuri tänä vuonna STEAn painotukset eivät osuneet yhteen hankehakemuksen kanssa tai ehkä hakijajärjestön muodolliset kriteerit eivät täyttyneet.

Olen ollut auttamassa järjestöjä RAY:n ja nykyisen STEAn hankehakemusten tekemisessä. Yhtenä tärkeänä asiana on tietenkin muistaa nuo hakukriteerit ja niiden painotukset enkä yhtään epäile sitä, ettei niitä muistettaisi. Tärkeää on, miten oma hakemus sopii STEAN painotuksiin.

Tärkeää on muistaa hankehakemuksen tietopohja. Järjestöillä ja niiden jäsenillä on paljon tietoa asiakas- tai kohderyhmän tarpeista. Sitä tietoa kannattaa arvostaa, käyttää ja kerätä systemaattisesti ylös jatkuvasti eikä pelkästään keväällä, kun hakemusten tekeminen on ajankohtaista. Tietoa kannattaa kerätä haastattelemalla kohderyhmän jäseniä ja perehtyä myös tutkimusten ja selvitysten kautta ilmiötä koskevaan tietoon.

Hankehakemuksen tekeminen kannattaa aloittaa ajoissa, vaikka arki onkin kiireinen. Hankeidean kehittelylle kannattaa varata yhteistä aikaa, koska loppujen lopuksi hankeidea pitää pystyä esittämään tiiviissä muodossa. Monesti sanoman tiivistäminen onnistuu parhaiten vasta silloin, kun asiaa on riittävästi mietitty.

Ja jos oma rahoitushakemus ei mene läpi, kannattaa käydä läpi mikä ei hakemuksessa onnistunut. Aina voi jollakin lailla jatkaa oman kohderyhmän auttamista ja kerätä myös näin lisää tietoa ja ymmärrystä asiasta seuraavaa hankkeiden hakukierrosta varten. Ehkäpä STEA-kana on silloin innokkaampi munimaan euroja juuri teidän järjestöllenne.

Minne munii STEA-kana avustusmunan?

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi