Hyviä innovaatioita tarvitaan

Vaikka innovaatio-sana voi olla jollekin jo kulahtanut, innovaatiota tarvitaan entistä enemmän. Esimerkiksi hyvän innovaation tarpeesta käy koronarokote. Kun se on nyt keksitty, tarvitaan taitoa, että mahdollisimman moni sen saisi ja mahdollisimman nopeasti. Innovaatiot koskevat siis tuotantoa ja jakelua.

Luin hiljattain Harvard Business Review -lehdestä juttua (2/2021, s.26), jossa innovaatio määriteltiin 1) arvokkaaksi - asiakkaalle hyödylliseksi sekä 2) uudeksi. Näitä kahta asiaa on hyvä punnita huolella silloin kun uusia palveluja, tuotteita tai muita asioita kehitetään tai meille niitä ehdotetaan. 

Jonkin asian hyödyllisyyttä voi tietenkin yrittää arvioida etukäteen ennen kuin sen hyödyllisyydestä on tullut näyttöä, mutta oikeastaan arvo ja hyödyllisyys tulisi pystyä arvioimaan ja todentamaan siinä vaiheessa, kun innovaatio on otettu jo käyttöön. Eli onko "innovaatioilla" ollut tai onko sille tullut oikeasti luvattua ja siltä haluttua arvoa ja hyötyä. Esimerkiksi Koronavilkusta puhuttiin sen valmisteluvaiheessa suurena ja jotenkin käänteentekevänä innovaatioina, mutta senkin arvo ja hyöty täytyy arvioida. Koronavilkku tai sen kehittyneempi versio, voi olla hyvinkin sellainen, että sitä voidaan jatkossakin hyödyntää erilaisten pandemioiden kohtaamisessa.

Innovaation uututta voi tietenkin arvioida siitä näkökulmasta, onko sellaista keksitty ennen. Koronavilkku oli uusi ainakin Suomessa. Joku asia voi olla jollekin organisaatiolle uusi, vaikka se olisi jo keksitty ja ollut muilla käytössä jo kauemmin. Tässä käytetyn innovaatio-käsitteen alle se ei kuitenkaan sovi, vaikka se toisikin arvoja ja hyötyä.

Arvo, hyöty ja uutuus=innovaatio

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi