Hyötysovelluksen neljä tärkeää asiaa

Jos erotetaan hyötysovellus pelkästä viihdesovelluksesta, tulee suunnittelussa ottaa neljä tärkeää tekijää huomioon. Nämä neljä asiaa on tärkeä pitää mielessä, kun mietitään esimerkiksi sovellusta rakentavan tiimin osaamista ja rooleja. Pelkkä pätevä koodari ei siis riitä, jos intoa ja kiinnostusta ei ole tarttua näihin kaikkiin asioihin. On selvää, että näissä tekijöissä piilee myös sovelluspalvelujen riskit.

1) Tietoturva ja -suoja. Ensiksi pitää kaikessa sovelluskehittämisessä pitää mielessä tietoturvan näkökulma, vaikka sovellusta tehtäisiin minkälaisella vauhdilla tahansa. Tulevien käyttäjien pitää olla varmoja, että henkilökohtaiset tiedot eivät joudu vääriin käsiin. Tämä on myös eettinen kysymys.

2) Toimivuus. Sovelluksen tulee olla toimiva, mikä tarkoittaa yksinkertaisuutta ja käytettävyyttä. Sovelluksen käyttäjien tulee tietää miten sovellus toimii. Kiinnostus sovelluksen käyttöön voi lopahtaa, jos sovellus tökkii ja se ei toimi kunnolla.

3) Kiinnostavuus. Sovelluksen tulee olla kiinnostava ja houkutteleva sen kohderyhmän näkökulmasta, jonka on tarkoitus ottaa sovellus käyttöönsä. Kiinnostavuus pitää varmistaa viestinnällä ja markkinoinnilla, eli sillä, että kohderyhmä ylipäänsä tietää sovelluksesta. Toiseksi sovelluksen kohderyhmän motivaatio käyttää sovellusta tulee saada heräämään. Tämä tarkoittaa sitä, että sovellus otetaan käyttöön ja sitä käytetään jatkossa pysyvästi. Kiinnostavuudesta kertovat ne tunnusluvut, jotka kuvaavat sovelluksen käyttäjämäärien kehitystä, sitoutumista ja muita tietoja sovelluksen käytöstä.

4) Vaikuttavuus. Mikäli hyötysovellusta tuotetaan julkisella rahalla, keskeistä on arvioida myös sitä, vaikuttaako sovellus halutusti kohderyhmän elämään. Tapahtuuko sovelluksen avulla haluttu muutos asiakkaan elämässä. Miten sovellus tukee esimerkiksi päihdeongelman voittamista. (Lue: Päihdeongelmaiset saivat kännykkäsovelluksen)



Sovelluskehityksen neljä tärkeää tekijää.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Dinosaurus olohuoneessa

Lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) lisääntyy kovalla vauhdilla monella toimialalla.

Se voi yksinkertaisimmillaan olla monenlaisen materiaalin kylkiäisenä. Esimerkiksi koulutustilaisuuden kutsussa voisi olla lisättyä todellisuutta, joka tabletin tai älypuhelimen avulla voisi alkaa elämään. Sieltä voisi tulla tai löytyä vaikkapa jonkun osallistujien arvostaman henkilön puheenvuoro tai jotain materiaalia, joka liittyy koulutukseen. Samoin lisättyä todellisuutta voisi olla liittyen johonkin palveluun.

Lastensuojelun palvelujen esitteessä voisi olla lisätyn todellisuuden keinoin toteutettu tietoa, joka voisi olla suunnattu vanhemmalle tai lapselle. Terveydenhuollon hoitotoimenpiteen kutsussa voisi olla tietoa liittyen toimenpiteeseen, vaikkapa mallinnus leikkauksesta tai ohjeita kuntoutukseen.

Vielä tällä hetkellä oma kokemukseni lisätystä todellisuudesta on rajautunut yhteen lastenkirjaan. Kirja kertoo dinosauruksista ja siinä on neljä lisätyn todellisuuden objektia. Jotta lisätyn todellisuuden sai esiin, piti ladata älypuhelimeen ilmainen sovellus. Sovelluksen auettua puhelinta pidettiin kuvan päällä ja näpäytettiin näyttöä. Ja kas kummaa, sieltä tuli dinosaurus kosketusnäytölle. Dinosaurusta pystyi liikuttamaan kosketusnäytöllä ja näytöltä katsottaessa dinosauruksen sai kosketuksella liikkumaan olohuoneen lattialla.

Iik. Dinosaurus olohuoneessa.

JK
juha.kesanen (at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Kumi puhkesi

Menin viime sunnuntaina Mannerheimin Lastensuojeluliiton Viikin paikallisyhdistyksen lasten ja vanhempien pyöränhuoltotapahtumaan.

Ajoin tapahtumaan ehjällä pyörällä ja palasin rikkinäisen pyörän kanssa. Huoltohommat sujuivat siihen saakka hyvin, kunnes päätin kerrankin täyttää pyöränrenkaat ihan viimeisen päälle koviksi. Se kävi helposti, kun käytössä oli autonrenkaiden täyttämiseen käytettävä paineilmalaite.

Näppärää ja oikein innostuin. Kerrankin renkaat olivat kivikovat. Ainoa huono puoli tässä oli se, että istuessani satulaan takarengas hajosi. Ja reikiä siinä oli saman tien vaikka kuinka paljon. Tätä rengasta ei kannattanut enää paikata.

Ei muuta kuin työntämään pyörää kotiin, samalla omaa tyhmyyttäni mielessäni manaten ja vanhimman lapseni hoputtaessa vieressä. En sentään pojan pyörää hajottanut.

Onneksi asuinalueellamme on kerrostalon kivijalassa hyvä pyöräkorjaamo - Hajakoko. Siellä olen huollattanut laadukkaasti ja luotettavasti perheemme pyöriä ja sieltä sain nytkin ostettua nopeasti uuden sisärenkaan.

Jututin hieman pyöräkorjaajaa ja hän sanoi, että kevät ja kesä on kiireistä aikaa, mutta talvella on hiljaisempaa.

Pyöräilyn suosio myös talvisin on kasvussa. Toivottavasti se toisi lisää töitä. Ehkä kevätsesongin ulkopuolella tapahtuvia pyöräkorjauksia voisi markkinoida vielä enemmän. Minusta ainakin on näppärää, kun pyörähuolto löytyy ihan kodin läheltä.

Pyörä on nyt kunnossa ja sormet rasvassa. Minä tyydyn jatkossa käyttämään perinteistä pyöränpumppua ja suuremmissa pyörähuolloissa ammattitaitoista korjaajaa.

Nyt kelpaa ajella. Jatkossa käytän vaan pumppua!

JK
juha.kesanen@selede.fi

Markkinoinnin tiikerinloikka

Helsingin Sanomien välissä oli taas viime keskiviikkona 20-sivuinen urheiluliikeketju XXL:n mainoslehtinen. Itäkeskuksessa näin taksin kyljessä Wolt-ruokapalvelun mainoksen.

Viime viikon Talouselämä-lehdessä (6/2016) oli hallitusammattilaisen Anne Korkiakosken haastattelu markkinoinnista. Korkiakoski on toiminut aiemmin muun muassa Koneen ja Elisan markkinointi- ja viestintäjohtajana.

Haastattelun pääviesti on se, että suomalaiset yritykset mieluummin säästävät itsensä kumoon kuin markkinoinnin avulla kasvattavat liikevaihtoaan. Korkiakoski ottaakin esimerkiksi juuri norjalaisen XXL-ketjun joka on kasvanut voimakkaalla markkinoinnilla. Hänen mukaan heikkoina aikoina markkinaosuutta voittavat juuri ne yhtiöt, jotka investoivat markkinointiin. Jutussa tuodaan iloisena yllätyksenä esiin Supercell, joka käytti 400 miljoonaa euroa markkinointiin ja sai aikaan puolentoista miljardin euron liikevaihdon.

Markkinointia koskevia haasteita on Korkiakosken mukaan myös suomalaisissa startup-yrityksissä. Tuotteet ovat hyviä, mutta markkinointia ei ole mietitty tarpeeksi. Rohkeuden pitäisi näkyä myös markkinointibudjetissa. En muuten nähnyt Woltin mainosta kuin yhden taksin kyljessä. Toisaalta monella startup-yrityksellä ei ole rahaa rohkeaan markkinointibudjettiin.

Korkiakoski esittää hyviä markkinoinnin peruskysymyksiä: Kenelle tuotetta tai palvelua markkinoidaan ja miten? Mistä tuotto syntyy? Mikä on ansaintalogiikka? Miten tuote brändätään?




Valmiina markkinoinnin tiikerinloikkaan.

 

Wolt mainostaa taksin kyljessä.

 

Huumoria. Wolt mainostaa myös ämpäreillä. Kuvakaappaus Twitteristä 19.2.2016.

JK
juha.kesanen@selede.fi
Facebook/Palveluksessanne

Ilahduttavaa palvelun markkinointia toisen tiloissa

Olin viime viikolla vähän shoppailemassa. Kävin ensin vaatekauppa Aleksi 13:ssa ja sitten menin urheilukauppa XXL:ään. Aleksi 13:ssa ulkoiluvaateosastolla huomasin kaksi SATS Elixian nuorta ja tietenkin hyvin treenattua naista mainostamassa kuntosalipalveluja.

Palvelun esittelyn konseptina oli, että kävijä sai osallistua muistaakseni kuukauden treenikauden arvontaan ja samalla oli mahdollisuus tehdä kehonkoostumisanalyysi. Takkiostoksen jälkeen minäkin siis ampaisin kuntosalin mainospisteelle. Tempaisin hikisukat jalasta ja menin töröttämään laitteen päälle ja odottamaan tulostetta kehoni koostumuksesta.

Ei analyysin tuloksesta sen enempää, mutta mielestäni tämä on mielenkiintoinen palvelun markkinointitapa eli mennään saman arvoketjun toimipisteeseen mainostamaan omaa palvelua tai tuotetta. Samanlainen kamppanja oli myös urheiluvälinekauppa XXL:ssä. Ajatuksena on, että näissä kaupoissa käy liikunnasta ja oman kunnon huolehtimisesta kiinnostuneita, joita sitten voidaan rekrytoida kuntosalin asiakkaiksi. Ei kummassakaan kaupassa ruuhkaa ollut näillä mainospisteillä ja en tiedä kuinka paljon tämä kampanjointi tuottaa uusia asiakkaita, mutta toihan se myös mainosta ja pr:ää SATS Elixialle sen lisäksi, että saatiin arvontaan osallistujien yhteystiedot.

Jäin sitten miettimään, että miten ja missä esimerkiksi julkisen sektorin organisaatiot voisivat "markkinoida palvelujaan" ja estää ongelmien syventymisen varhaisella puuttumisella. Sosiaali- ja terveystoimijat voisi ainakin olla esillä Alkossa ja miksei myös suosituissa ravintoloissa. Uhkapelihaittoja vastaan toimivat voisivat kampanjoida RAY:n pelisaleissa. Alko ja RAY varmasti kannustavat käyttämään tuotteitaan vastuullisesti. Velkaneuvonta voisi olla tietenkin panttilainaamoissa. Liikunta- ja kulttuuritoimijat voisivat olla sosiaali- ja terveystoimessa. Tässä joitain ideoita näin aluksi.

Kehon koostumus.