Hyvä paha täydennysrakentaminen

Täydennysrakentamisesta voi olla montaa mieltä ja täydennysrakentamiseen liittyy jo lähtökohtaisesti erilaisia näkökulmia ja konflikteja.

Ristiriitoja voi liittyä näkemyksiin lähiluonnon tuhoutumisesta ja liian tiivistä rakentamisesta. Toisaalta täydennysrakentaminen tuo kasvavaan kaupunkiin lisää asuntoja ja keventää valmiin infran takia kunnan kustannuksia. Uudet asukkaat voivat auttaa palveluiden säilymisessä tai kohentumisessa ja liikenneyhteyksien parantumisessa tai tehostamisessa. Oikeisiin paikkoihin tehty lisärakentaminen voi lisätä myös alueen turvallisuutta - vähentää ns. kuolleita alueita, joissa ihmiset eivät liiku ja jonne on vaikea nähdä.

Olen törmännyt hiljattain ainakin kahteen hyvään täydennysrakentamiskohteeseen. Toinen on Helsingin Siilitiellä ja toinen Viikissä. Kumpikin täydennysrakentamiskohde koostuu 4 - 5 kerrostalosta. Siilitien talot on rakennettu osittain samalle paikalle kuin aiemmin purettu seurakuntatalo ja ne istuvat kohteeseen hienosti. Viikissä kerrostalot on rakennettu melko ruman kuplahallin paikalle ja yhden alueella olevan urheilukentän reunamille.

Edellisessä kappaleessa totesin, että kuplahalli oli mielestäni ruma. Se on mielipideasia ja erilaiset mielipiteet ja faktat sekoittuvat täydennysrakentamiskeskustelussa. Jonkun toisen mielestä kuplahalli oli hieno ja se voi olla mukavilla muistoilla ladattu. Ja olenhan minäkin siellä käynyt salibandya pelaamassa. Täydennysrakentaminen tuo rakentajille liiketoimintamahdollisuuksia. Tontin myyminen voi tuoda yksittäiselle taloyhtiölle rahaa esimerkiksi putkiremonttia varten.

Ehkä täydennysrakentamisen sisään rakennettua konfliktia on helpompi elää, kun tunnistaa eri intressitahot ja huomaa erilaiset näkökulmat. Erilaiset simulaatiomallit (lue esim. Helsingin 3 D-mallia käsittelevä blogiteksti täältä) voivat auttaa ymmärtämään täydennysrakentamisen etuja ja haittoja ja ne voivat vaikuttaa myös suunnitteluunkin.

Ainakin Helsingissä täydennysrakentamiseen liittyvää keskustelua tullaan käymään jatkossakin, sillä jyrkimmän kasvuennusteen mukaan Helsingin väkiluku on vuonna 2050 jo 860 000 (Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2017-2050). Asuntoja siis tarvitaan.

Täydennysrakentamista Siilitiellä.



Täydennysrakentamista Viikissä.

JK
juha.kesanen (at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Tapahtumabisnes kukoistaa - miten lähiöt saisivat osansa

Viime viikolla oli noin kymmenessä Helsingin lähiössä ja kaupunginosassa Lähiöfest2017 -toimintaan kuuluvia erilaisia tapahtumia. Mielenkiintoista on, että koko Lähiöfest2017 -toiminnan tuottaja oli yksityinen yritys Egnahem Media Oy. Kiva ajatus, että on yrityksiä, joiden toimintana on lähiökehittäminen tapahtumatuotannon kautta. 

Lähiöfestin päätukija oli Helsingin kaupunki eli helsinkiläiset veronmaksajat. Lisäksi tapahtuman kumppaneina oli isoja yrityksiä mm. K-Kauppa, Kiinteistömaailma ja rakennusalalta Vahanen-yhtiöt.

Harmi, että en päässyt osallistumaan seminaareihin, työpajoihin tai viikonlopun lähiöjuhliin. Ainakin Herttoniemi ja Kontula olisivat olleet aika lähellä kotiani.

Monenlaiset tapahtumat ovat tervetulleita myös lähiöihin. Mistä sitten voisi ammentaa ideoita erilaisiin lähiötapahtumiin?

Alueen erityispiirteet

Ihan ensimmäiseksi tulee tietysti mieleen alueen erityispiirteiden huomioiminen. Esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginkoskella järjestetään vuosittain koskeen liittyvä tapahtuma, jossa oli mm. koskimelontanäytöksiä.

Helsingin Viikissä on yliopiston koetilan ympärille järjestetty ainakin lapsiperheitä kovasti innostanut Päivä maalla -tapahtuma sekä suuren suosion saanut kevättapahtuma, jolloin innoissaan hyppivät ja kirmaavat lehmät päästetään laitumelle. Alueen erityispiirteet voivat liittyä johonkin ympäristön tekijään, fyysiseen tai kulttuuriseen tekijään tai instituutioon.

Alueen yhteisöt

Monen tapahtuman taustalla ovat erilaiset yhteisöt ja intressiryhmät. Esimerkiksi Helsingin Herttoniemessä on joka lokakuu Hirvihölkkä ja Vantaan Hakunilassa perinteinen uudenvuoden kymppi. Itse olen osallistunut näihin urheiluseurojen järjestämiin tapahtumiin ja tykännyt niistä kovasti. Taide- ja kulttuuriväki ja tietenkin erilaiset asukasyhdistykset ovat järjestäneet eri kaupunginosissa monenlaisia juttuja. Suuret Kumpulan ja Käpylän kyläjuhlat voi hyvin mainita esimerkkeinä.

Myös kiinteistöyhtiöt ja alueen yritykset voivat olla tapahtumien järjestäjiä. Kiinteistöyhtiöt voivat järjestää tapahtumia esimerkiksi silloin kun alueella on syntymäpäiviä. Minäkin sain olla mukana kun Helsingin Siilitie täytti 50 vuotta. Kirjoitin pienen historiikin alueesta ja se jaettiin kaikkiin Siilitien kiinteistöjen kotitalouksiin.

Yksittäiset tekijät

Moni lähiöjuttukin voi lähteä liikkeelle yksittäisen ihmisen ideasta tai kiinnostuksesta. Esimerkiksi pienen kaveriporukan alkuun järjestämä juoksutapahtuma Viikin viitonen paisui kisaksi, johon piti jo etukäteen ilmoittautua. Joskus jotkut jutut voi joskus olla hyväkin pitää pienenä. Riskinä voi ollakin se, että homma lähtee niin sanotusti lapasesta. Silloin tapahtuma vaatii enemmän resursseja ja työtä. Tämä voi väsyttää innostuneet aktiivit ja pian tapahtumat voivat tyrehtyä kokonaan.

Mitä hyötyä?
Erilaisten tapahtumien järjestämisestä tekijät saavat monenlaista oppia esimerkiksi verkostojen rakentamisesta, projektien suunnittelusta, johtamisesta, viestinnästä ja markkinoinnista. Tapahtumien suunnittelussa tutustuu myös uusiin ihmisiin.  Ja jos virheitä sattuu, nekin voi ottaa oppimisen kannalta.

Yksinäisyys on yksi suuri ongelma Suomessa ja se nähdään olevan monen ongelman taustalla. Kaikille tarkoitetut matalan osallistumiskynnyksen tapahtumat ovat yksi keino lisätä ihmisten välistä yhteisyyttä ja vähentää yksinäisyyttä. Siinäpä yksi hyvä syy lähiöissäkin tapahtumien järjestämiselle. Edellisen lisäksi tapahtumat voi olla yksi keino kartuttaa järjestäjälle rahaa.

Viikin Päivä maalla -tapahtuma. 8 km Helsingin keskustaan.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Isompaa tarkoitusta etsimässä

Kauppalehden (22.2.2016) Merkityksen metsästäjä -jutussa käsiteltiin yritysten isompaa yhteiskuntavastuuta ja sosiaalista jalanjälkeä. Yrityksien olisi tärkeä löytää yhteiskunnallinen tehtävänsä ja merkityksensä perusteluna olemassaololleen.

Monessa julkisen sektorin työssä esimerkiksi lastensuojelussa, päivähoidossa tai opetustyössä työn merkitys ja oikeutus löytyvät nopeasti. Toisaalta yritys joka työllistää ja tuottaa verotuksen kautta yhteistä hyvää, on jo sinällään tärkeä.

Tuossa muutama viikko sitten seurasin pikkupoikien leikkiä pihalla. Pian pihaan ajoi huoltomies pikkutraktorillaan lunta auramaan. Näin ikkunasta kuinka pojat pelleilivät peruuttavan traktorin takana.

Ennen kuin itse tein mitään, huoltomies hyppäsi ketterästi traktorista ja pyysi yhden pojan luokseen ihan ystävällisessä hengessä ja nosti pojan traktoriin istumaan. Näytti siltä, että hän neuvoi, miten peileistä ja peruutuskamerasta katsotaan taakse päin. Sitten huoltomies meni traktorin taakse liikkumaan nopeasti puolelta toiselle.

Tämän jälkeen poika ja huoltomies juttelivat pojan edelleen istuessa pikkutraktorissa. Pian huoltomies jatkoi traktorihommia. Nyt pojat pysyivät sivummalla ja luulenpa, etteivät kyseiset pojat enää mene traktorin taakse hyppimään.

Laajemmasta näkökulmasta ajateltuna huoltoyhtiön palvelu ei ole pelkästään asuntoyhtiöiden sovittujen tehtävien hoitamista vaan se on samalla ihmisille turvallisen ja viihtyisän asuinalueen luomista.

Minuun tuo huoltomiehen teko teki vaikutuksen. Noin toimii vastuullinen ja hyvä huoltomies ja huoltoyhtiö. Ja kun muutkin huoltoyhtiön työt ovat hoituneet hienosti, minä olen uskollinen asiakas. Uskolliset asiakkaat ovat jokaisen yrityksen tavoitteena.

Isompi merkitys loistaa.

JK
juha.kesanen@selede.fi