Mikä yhdistää Ahoa ja Markkasta?

Helsingin Sanomissa on hiljattain käsitelty sekä jääkiekkoilija Sebastian Ahon (HS 11.10.2022) että koripalloilija Lauri Markkasen (HS 16.10.2022) harjoittelua. Molemmista jutuista tuli tunne, että kumpikin heistä kantaa vahvasti itse vastuuta omasta kehittymisestään tavalla, joka tuo mieleen yksilöurheilijan harjoittelun. Kumpikin haluaa tulla entistä paremmaksi. He ovat myös pyytäneet ulkopuolisten apua kehittymisen tueksi.

Lehtijutun mukaan Aho pyrkii joka kesä löytämään jotain uusia oppeja. Tänä kesänä hän harjoitteli muun harjoittelun ohella erityisesti laukaustaan, sen yksityiskohtia eli laukauksen tekniikkaa ja nopeutta sekä laukauksia eri pelitilanteissa. Tätä varten hän palkkasi laukaisuvalmentajan. Tämä kertoo myös siitä, että aina riittää parannettavaa, vaikka Ahokin on harjoitellut laukaustaan lähes koko ikänsä. Oma vinkkini Aholle (myös salibandy, jääpallo, kaukalopallo, ringette jne.) on, että mailatekniikkaa ja ehkä laukaustakin voisi kehonhallinnan näkökulmasta harjoitella myös rightin mailalla eli peilikuvana, kun hän on leftin pelaaja (mailaotteessa vasen käsi alhaalla) (ks. Kalaja & Kalaja 2022, 91 - 94: lue ko. kirjaakin käsittelevä blogiteksti täältä).

Markkasta koskevan lehtijutun mukaan hän haluaa tulla nopeammaksi, räjähtävämmäksi ja paremmaksi liikkumaan. Niinpä hän muutti fysiikkaharjoitteluaan erillisen valmentajan tuella painottaen räjähtävyyttä, maksimivoimaa ja sitä, että hän pysyy ehjänä pitkän kauden. Harjoittelua suunnattiin siis maksimivoiman kasvattamiseen sekä nopeus- ja räjähtävyysharjoitteluun. Harjoittelu sisälsi myös mm. hyppyjä, kyykkyjä, keskivartalon vahvistamista, spurtteja sekä liikkumista sivuttaissuunnassa. Harjoittelua suunnattiin pois massan keräämisestä ja kestävyysharjoittelua vähennettiin. 

Niinkuin muuten kaikessa missä haluaa tulla hyväksi, on hyvä seurata ja tutkia miten parhaat tekevät asioita. Analyyttisyys omasta tilanteesta, nöyryys harjoittelussa ja muilta avun pyytäminen yhdistää ainakin näitä huippu-urheilijoita. Ihan suoraan ei kannata kuitenkin harjoittelua kopioida ammattilaisilta. Esimerkiksi Markkasen harjoittelun painottamisen muutos vaatii erittäin hyvän ellei ammattilaisen harjoittelupohjan.

Ikämiehen peilikuvaharjoittelua leftin mailalla löytyy Instagrammista :-).

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter @JuhaKe

www.selede.fi

Tuomari palvelee peliä

Olin viime sunnuntaina Pihlajamäessä jalkapallojoukkue PK-35:den miesten pelissä paarien kantajana. Onneksi ei tullut loukkaantumisia eikä ketään tarvinnut (yrittää) kantaa paareilla. Siinä paarien vieressä istuessani, minun oli samalla mahdollista seurata ensimmäistä kertaa elämässäni lähellä operoivaa avustavaa linjatuomaria. 

Sen lisäksi, että linjatuomarin piti olla tarkkana tarkkailessaan esim. paitsiotilanteita, minut yllätti se, kuinka paljon linjatuomari kommunikoi ja raportoi korvanappien kautta muille tuomareille pelitilanteista. Erityisesti se yllätti, kuinka paljon avustava tuomari kommunikoi, ohjasi ja jopa antoi myönteistä palautetta pelaajille, kun pelaajat noudattivat tarkasti jotain sääntöä. Päättelin, että tällä kommunikaatiolla pidettiin peli käynnissä ja vältettiin turhia pelin katkoja - palveltiin erinomaisesti peliä. 

 

 

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ palveluksessanne

Twitter:@JuhaKe

www.selede.fi

Valoa puolen miljoonan tunnelin päähän

Uusimmassa Talouselämässä (16.9.2022) haastatellaan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzaria. Panzar tuo jutussa esille, että ulosotossa on puoli miljoonaa suomalaista. Se on jopa epäuskottavan valtava luku ja todennäköisesti ulosotto aiheuttaa lähes kaikille ulosotettaville että myös heidän läheisilleen ahdistusta, kurjuutta, toivottomuutta ja epätietoisuutta.Tämän takia sekä julkisen puolen velkaneuvonta että myös Takuusäätiön kaltaiset toimijat ovat tärkeässä roolissa.

Velkaneuvonnassa ja velkojen järjestämisessä kaikkein tärkeintä on pyrkiä luomaan asiakkaille toivoa ja uskoa tulevaisuuteen sekä vahvistaa kyvykkyyden ja autonomian kokemusta (ks. Deci & Ryan 1985) hoitaa omia raha-asioita. Sen lisäksi asiakkaalle voi tuoda helpotusta, ettei ole kurjassa tilanteessa yksin ja että velkaneuvoja on auttamassa ja tukemassa asiakasta. Velkojen kanssa vaikeuksissa olevan ihmisen tilanteen helpottuminen ja hänen voimaantumisensa heijastuu varmasti myös hänen lähipiiriinsä ja näin monen muunkin hyvinvointi lisääntyy.

Velkaantuneiden kanssa työskentelevien, kuten jokaisen muuni voisi muuten olla hyvä perehtyä positiiviseen psykologiaan, joka "tarkastelee eheyden edellytyksiä ja keinoja lisätä inhimillistä kukoistusta" (Uusitalo-Malmivaara 2015, 19).

Deci Edward & Ryan Richard (1985) Intrisic motivation and self-determination in human behavior. Plenum Press. New York.

Uusitalo-Malmivaara, Lotta toim. (2015) Positiivisen psykologian voima Ps-Kustannus. Jyväskylä.

 

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Maaseudun moniosaajat

Maalla asuminen vaatii osaamista ja monia taitoja, jos nimittäin aikoo elättää itsensä maaseutuelinkeinolla. Osaamistarpeisiin vaikuttaa elinkeinon muoto eli onko kyse esim. tuotantoeläimistä, maanviljelystä vai metsänhoidosta tai edellisten kombinaatioista. 

Ensiksikin täytyy tietenkin osata ja ymmärtää esim. eläinten hyvinvointiin ja kasvatukseen liittyvät asiat ja tarpeet, tämän lisäksi täytyy ymmärtää koneisiin ja tiloihin liittyvät tarpeet. Tarvittaessa tulee ainakin joltain osin osata huoltaa ja korjata laitteita ja tiloja. Samalla tulee osata talousasioiden suunnittelu ja hoito sekä ymmärtää eri toimintoihin liittyvät aikataulut. Lisäksi tulee osata hoitaa toimintaan liittyvää verkostoa ja toimia terveys ym. vaatimusten mukaisesti. 

Edellisten osaamisten lisäksi tulee ymmärtää markkinoita, kansantaloutta ja politiikkaakin, jotta pystyy tuotantoa ja investointeja ohjaamaan kysynnän mukaisesti ja samalla osaa välttää turhia tuotantoriskejä. On huomioitava, että kaikki edelliset osaamistarpeet kertautuvat, mikäli samalla maatilalla toteutetaan esim. maidontuotannon lisäksi viljanviljelyä tai metsänhoitoa.

Tämäkin pino syntyi naapurin avustuksella klapikoneella tunnissa.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Asiakaspalaute voi olla organisaation aarre

Eräs johtajatuttavani postasi LinkedInissä, että asiakaspalaute on heille tärkeää. Jäin miettimään sitä, kuinka systemaattisesti organisaatioissa yleensä käsitellään asiakaspalautetta ja tehdäänkö niiden suhteen systemaattista analyysiä. Entä tehdäänkö niistä johtopäätöksiä palvelujen ja toiminnan kehittämiseksi - raportoidaanko niistä johtoryhmille ja käytetäänkö niitä innovaatioiden polttoaineena ja ehkä keinoina tunnistaa mahdollisia toimintaan liittyviä riskejä. Yksi hyvä keino on varmistaa asiakaspalautteen prosessin toimivuus ja sopia yhteiset raportointitavat ja aikataulut. 

Johtajilla on tietenkin tärkeä rooli siinä, millaisen painoarvon he antavat asiakaspalautteille, millä keinoilla organisaatioissa kerätään asiakaspalautetta ja miten siihen suhtaudutaan - miten asiakkaisiin yleensä ottaen suhtaudutaan ja miten heistä vaikkapa puhutaan.

 

Asiakaspalautteen päässä voi olla organisaation aarre.

JK

S-posti: juha.kesanen@selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter @JuhaKe

www.selede.fi

 

Virheestä yli kuin änäripelaajat

Onneksi tämän vuoden NHL-pelit saatiin tänään loppumaan. Nimittäin klo 03:00 alkaneet pelit ovat hieman vaikuttaneet omaan jaksamiseen :-). Stanley Cupin tänään voittanut Mikko Rantanen totesi jossakin haastattelussaan, että voitoista tai tappioista pitää päästä nopeasti yli ja jatkaa eteenpäin. 

Minusta tuo on hyvä oppi myös niihin tilanteisiin, kun itse syyllistyy johonkin virheeseen. Ja kaikkihan joskus tekevät virheitä. Joillakin on tapana jäädä ruotimaan virheitä ja epäonnistumisia ehkä vähän liikaakin. Virheen tuoma harmitus kertoo, että asia on itselle tärkeä. Olisiko siitä huolimatta hyvä, että virheistä päästäisiin nopeammin yli. Todettaisiin, että virhe tapahtui ja sitten vain eteenpäin ja virheestä oppineena suunta eteenpäin.

Hyvää kesää kaikille lukijoille!

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Tarinat kertovat asuinalueesta

Eilen kuljettiin Siilitiellä Herttoniemen sairaalan pääoven edestä. Ihmettelimme, kun entisen Kettutien sosiaalipalvelutoimiston ja kirjaston rakennus oli purettu ja paikalle oli rakenteilla uusia kerrostaloja. Kun jatkoimme Siilitieltä ylöspäin Siilitien loppuun, huomasimme, että Siilitien kiinteistöt Oy:n konttorina toiminut pienempi rakennus oli juuri purettu. 

Tasan 20 vuotta sitten julkaistiin Siilitien asukkaiden tarinat kirjaksi Siilitien tarinat. Kirjoituksia kaupunkielämästä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002). Kun tuolloin toimitin tuota kirjaa en ihan niin syvällisesti ymmärtänyt kuin nyt, miten arvokasta oli kerätä asukkaiden tarinoita alueestaan. Tarinoissa tallennettiin samalla Siilitien asukashistoriaa ja laajemminkin Helsingin kaupunkihistoriaa. Tarinoiden arvon näkee erityisesti jälkeenpäin samalla lailla kuin ehkä vanhoja päiväkirjoja lukiessa. Ne ovat tiettynä aikana muistiin merkittyjä muistoja ja ajatuksia.

Nyt kun Siilitiellä ja sen läheisyydessä on sekä purettu taloja että rakennettu uusia taloja ja niiden mukana on tullut uusia asukkaita, voi Siilitien tarinoiden lukeminen avata aivan uusia näkökulmia asumiseen Siilitiellä.

Hyvää Helsinki-päivää 12.6.2022!

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 2002 julkaisema Siilitien tarinat.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter. @JuhaKe

www.selede.fi