Näistä teemoista puhui edellisten käsitteiden isä Työterveyslaitoksen Jari Hakanen Kauppalehden Viikon henkilö -palstalla 31.7.2017. Hakasen tutkimuksen painopisteenä on positiivinen psykologia, työn hyvät vaikutukset ja mahdollisuudet.
Hakasen mukaan työn riskit ja haitat on hyvä tunnistaa, mutta hyvä työelämä ei synny pelkistä riskien väistelystä, vaan myös siitä näkökulmasta, mikä ihmistä innostaa ja kannustaa optimaalisiin työsuorituksiin. Työn imua tuntevat ihmiset kokevat Hakasen mukaan vähemmän ristiriitoja työn ja perhe-elämän välillä. Työn imun mukana tuomat onnistumiset vaikuttava positiivisesti myös muihin elämänalueisiin, lisäävät onnellisuutta ja vähentävät masennusoireita.
Työn imuun vaikuttaa Hakasen mukaan juuri työn tuunaaminen. Työn tuunamisen ideana on pohtia omaa työtään ja muutostarpeita, jotta työ tuottaisi enemmän iloa, olisi mielenkiintoisempaa ja vastaisi enemmän omia arvoja. Joskus se voi tarkoittaa, että työntekijä ottaa vastaan uusia työntehtäviä, jotka tuntuvat innostavilta, palkitsevilta ja opettavaisilta.
Esimiehiä Hakanen kannustaa tuntemaan työntekijänsä osaaminen ja potentiaali. Esimerkiksi uusia projekteja pitäisi miettiä myös siitä näkökulmasta, ketä työntekijää se hyödyttäisi ja ilahduttaisi. Hakasen mukaan myönteistä palautetta ei kannata säästellä. "Yksikin lause esimieheltä voi muuttaa työntekijän - ja samalla sen työpaikan - elämän."
Hyvien palvelujen tuottamisessa keskeistä ovat hyvinvoivat työntekijät, jotka kokevat työn imua. Jos tavoitteena on hyvä palvelukokemus, palvelua pitää tuunata kutakin asiakasta varten. Palvelujen tuottajilla pitäisi olla myös vapautta tuunata ja kehittää palveluita sekä oman hyvinvoinnin lisäämiseksi että asiakkaiden eduksi.
Hyvän palvelun palaset? |
JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti