Hyvä paha täydennysrakentaminen

Täydennysrakentamisesta voi olla montaa mieltä ja täydennysrakentamiseen liittyy jo lähtökohtaisesti erilaisia näkökulmia ja konflikteja.

Ristiriitoja voi liittyä näkemyksiin lähiluonnon tuhoutumisesta ja liian tiivistä rakentamisesta. Toisaalta täydennysrakentaminen tuo kasvavaan kaupunkiin lisää asuntoja ja keventää valmiin infran takia kunnan kustannuksia. Uudet asukkaat voivat auttaa palveluiden säilymisessä tai kohentumisessa ja liikenneyhteyksien parantumisessa tai tehostamisessa. Oikeisiin paikkoihin tehty lisärakentaminen voi lisätä myös alueen turvallisuutta - vähentää ns. kuolleita alueita, joissa ihmiset eivät liiku ja jonne on vaikea nähdä.

Olen törmännyt hiljattain ainakin kahteen hyvään täydennysrakentamiskohteeseen. Toinen on Helsingin Siilitiellä ja toinen Viikissä. Kumpikin täydennysrakentamiskohde koostuu 4 - 5 kerrostalosta. Siilitien talot on rakennettu osittain samalle paikalle kuin aiemmin purettu seurakuntatalo ja ne istuvat kohteeseen hienosti. Viikissä kerrostalot on rakennettu melko ruman kuplahallin paikalle ja yhden alueella olevan urheilukentän reunamille.

Edellisessä kappaleessa totesin, että kuplahalli oli mielestäni ruma. Se on mielipideasia ja erilaiset mielipiteet ja faktat sekoittuvat täydennysrakentamiskeskustelussa. Jonkun toisen mielestä kuplahalli oli hieno ja se voi olla mukavilla muistoilla ladattu. Ja olenhan minäkin siellä käynyt salibandya pelaamassa. Täydennysrakentaminen tuo rakentajille liiketoimintamahdollisuuksia. Tontin myyminen voi tuoda yksittäiselle taloyhtiölle rahaa esimerkiksi putkiremonttia varten.

Ehkä täydennysrakentamisen sisään rakennettua konfliktia on helpompi elää, kun tunnistaa eri intressitahot ja huomaa erilaiset näkökulmat. Erilaiset simulaatiomallit (lue esim. Helsingin 3 D-mallia käsittelevä blogiteksti täältä) voivat auttaa ymmärtämään täydennysrakentamisen etuja ja haittoja ja ne voivat vaikuttaa myös suunnitteluunkin.

Ainakin Helsingissä täydennysrakentamiseen liittyvää keskustelua tullaan käymään jatkossakin, sillä jyrkimmän kasvuennusteen mukaan Helsingin väkiluku on vuonna 2050 jo 860 000 (Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2017-2050). Asuntoja siis tarvitaan.

Täydennysrakentamista Siilitiellä.



Täydennysrakentamista Viikissä.

JK
juha.kesanen (at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Sohvalla lasten tukikohtana

Juttelin viime viikolla yhden nuorisoterapeutin kanssa lasten kanssa olemisesta ja esimerkiksi siitä, kuinka lasten harrastuksissa mukana oleminen on yksi keino säilyttää läheiset välit lapsiin ja nuoriin. Hän kertoi myös siitä, kuinka nuoret miehet usein kertovat surullisena vastaanotolla, ettei kotona juuri puhuta.

Puhumattomuuden kierre on vaikea katkaista, varsinkin jos se on kestänyt jo useampien sukupolvien ajan. Tänään (17.10.) Helsingin Sanomissa oli Anu Kantolan kirjoittamassa kolumnissa juttua, kuinka esimerkiksi sota on vaikuttanut tähän puhumattomuuteen ja tunteiden ilmaisuun.

Ehkä puhuminenkin lähtee käyntiin, kun osoittaa olevansa kiinnostunut lapsista ja viettää heidän kanssa aikaa. Pienten lasten kanssa on helpompi olla läheisyydessä. Riittää, kun menee lattialle makoilemaan, niin johan alkaa kaveria tulla kiipeilemään, painimaan ja päälle hyppimään.

Mikko Innasen väitöstutkimuksessa (2001) parhaimpina hetkinä vanhempien kanssa muisteltiin arkista yhdessäoloa ja isien kanssa erityisesti yhdessä puuhaílua. Omat parhaat hetkeni lapsuudessa liittyvät isän kanssa yhteiseen puuhailuun, vaikkapa eteisessä jalkapallon pelaamiseen tai isän kainalossa television katsomiseen. Aikuisena parhaat muistot liittyvät yhteisiin keskusteluihin, shakin pelaamiseen ja yhteisiin kävelylenkkeihin.

Jos nuorten miesten keskustelun kaipuu on niin kova kuin terapeutti kertoi, pitäisiköhän isien yrittää tätä kaipuuta omalta puoleltaan helpottaa. Hyvä aloitus olisi vaikkapa ajan viettäminen lasten tai nuorten kanssa. Jos sen ihmeempää ei jaksa puuhata, niin sohvalla pötkötellessäkin on kotona ja lähellä käytettävissä, jos lapsilla tai nuorilla on jotain asiaa.

Sohva on hyvä tukikohta.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

 

Mä valitsen sut jo 2021

Tänään (10.10.2017) oli Helsingin Sanomissa konkretiaan menevää juttua 2020 voimaan tulevasta sote-uudistuksesta (sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus). Nimittäin oman sote-keskuksen, ainakin suuremmissa kaupungeissa, voi valita vuodesta 2021 lähtien. Pienemmillä paikkakunnilla ei ole mistä valita.

Nyt on hyvä aika jo miettiä mihin sote-keskukseen menen asiakkaaksi, kun eittämättä vaivoja alkaa iänkin puolesta jossain vaiheessa tulla. Rehellisesti sanottuna forever young -fiilis ei ole ihan joka päivä. 

Löysin ainakin muutaman kriteerin, joiden kautta voisi löytää oman sote-keskuksen.

Lähellä

Jos itse en tee valintaa sote-keskuksesta, minut laitetaan automaattisesti vuonna 2023 kotoa katsottuna lähimmän sote-keskuksen asiakkaaksi. Se voi olla yksityinen tai julkinen toimija. Omaa arkea lähellä oleva sote-keskus tuntuisi luontevasti hyvältä valinnalta. Sote-keskus voisi olla myös lähellä omaa työpaikkaa.

Brändi ja eettisyys

Varmasti monen tiedostavan kansalaisen ja miksei minunkin sote-keskuksen valinnalle yksi tekijä on sote-keskuksen brändi. Mielikuvabrändi vaikuttaa ainakin siihen saakka ennen kuin on henkilökohtaista kokemusta eri palvelun tarjoajista. 

Tällöin kriteerinä on, haluanko olla esimerkiksi yksityisen vai julkisen sote-keskuksen asiakkaana. Jos haluan olla yksityisen asiakkaana, silloin kyseeseen tulee myös aiemmat mielikuvat. Ehkä minä perehdyn yrityksen taustoihin ja maineeseen. Onko maine eettisesti kestävä? Veikkaan, että nyt alkaa jo kova sote-keskusten markkinointi, brändin kirkastaminen sekä asiakkaiden kalastaminen oman sote-keskuksen asiakkaiksi.

Asiakaskokemus

Brändimielikuvista lähtien sote-palvelutarjoajan houkuttelevuuteen vaikuttaa asiakaskokemus. Jokainen kohtaaminen puhelimessa, verkossa tai muissa kanavissa synnyttää palvelukokemuksen. Miten voi varata-ajan ja miten nopeasti saan hoitoa vaikuttavat asiakaskokemukseen? Työntekijöiden ystävällisyys, hoitohalukkuus ja huolellisuus vaikuttavat myös asiakaskokemukseen. Jos on luvattu jotain, se pitää myös pitää.

Erilaiset viestit ja vaikkapa hyvinvointia lisäävät tai sairautta ennaltaehkäisevät kampanjat voisivat myös parantaa asiakaskokemusta. Tuleeko minulle tunne, että minusta välitetään oikeasti.

Hoitokokemus

Tietysti asiakaskokemukseen vaikuttaa hoitokokemus. Se, tuliko vaivani hoidettua hyvin, asiallisesti ja nopeasti. Jos hoitokokemus on hyvä, se on tärkeä kriteeri pysyä samassa sote-keskuksessa. Monissa asioissa ihminen suosii tuttua ja turvallista.

Varmasti tulee hyvää palvelua - entä jos sairastun vakavasti

Ihan varmasti valinnanvapaus vaikuttaa siihen, että eri sote-toimijat panostavat ainakin brändiin, asiakas- ja hoitokokemukseen. Maantieteelle ei voi mitään, paitsi kotiin tuotavilla palveluilla ja etänä tehtävillä mobiili-, video- ja puhelinpalveluilla. Tietysti hyvät julkiset yhteydet ja parkkipaikatkin vaikuttavat saavutettavuuteen. Toivon mukaan oli muuten kömmähdys, mutta samalla paperilehden aukeamalla Helsingin Sanomien jutun kanssa oli Terveystalon mainos "Tässä ihan lähellä on 25 Terveystaloa". Se on ainakin mielikuvamainontaa maantieteellisestä läheisyydestä.

Sote-keskuksista ja niistä saamaa palvelua enemmän olen kuitenkin huolissani siitä, että miten saan hoitoa, jos sairastun vakavasti. Silloin, kun lepo ja särkylääkkeet eivät auta ja olen vaikkapa syövän kourissa. Joudunko esimerkiksi hyppimään eri hoitopaikoissa ja sote-keskuksissa, vaikka syöpä olisi se perussairaus, joiden oireisiin tarvitsisin apua. Ja jos syöpähoidot eivät tehoaisi, miten esimerkiksi minun saattohoitoni hoidetaan?

 JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Tapahtumabisnes kukoistaa - miten lähiöt saisivat osansa

Viime viikolla oli noin kymmenessä Helsingin lähiössä ja kaupunginosassa Lähiöfest2017 -toimintaan kuuluvia erilaisia tapahtumia. Mielenkiintoista on, että koko Lähiöfest2017 -toiminnan tuottaja oli yksityinen yritys Egnahem Media Oy. Kiva ajatus, että on yrityksiä, joiden toimintana on lähiökehittäminen tapahtumatuotannon kautta. 

Lähiöfestin päätukija oli Helsingin kaupunki eli helsinkiläiset veronmaksajat. Lisäksi tapahtuman kumppaneina oli isoja yrityksiä mm. K-Kauppa, Kiinteistömaailma ja rakennusalalta Vahanen-yhtiöt.

Harmi, että en päässyt osallistumaan seminaareihin, työpajoihin tai viikonlopun lähiöjuhliin. Ainakin Herttoniemi ja Kontula olisivat olleet aika lähellä kotiani.

Monenlaiset tapahtumat ovat tervetulleita myös lähiöihin. Mistä sitten voisi ammentaa ideoita erilaisiin lähiötapahtumiin?

Alueen erityispiirteet

Ihan ensimmäiseksi tulee tietysti mieleen alueen erityispiirteiden huomioiminen. Esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginkoskella järjestetään vuosittain koskeen liittyvä tapahtuma, jossa oli mm. koskimelontanäytöksiä.

Helsingin Viikissä on yliopiston koetilan ympärille järjestetty ainakin lapsiperheitä kovasti innostanut Päivä maalla -tapahtuma sekä suuren suosion saanut kevättapahtuma, jolloin innoissaan hyppivät ja kirmaavat lehmät päästetään laitumelle. Alueen erityispiirteet voivat liittyä johonkin ympäristön tekijään, fyysiseen tai kulttuuriseen tekijään tai instituutioon.

Alueen yhteisöt

Monen tapahtuman taustalla ovat erilaiset yhteisöt ja intressiryhmät. Esimerkiksi Helsingin Herttoniemessä on joka lokakuu Hirvihölkkä ja Vantaan Hakunilassa perinteinen uudenvuoden kymppi. Itse olen osallistunut näihin urheiluseurojen järjestämiin tapahtumiin ja tykännyt niistä kovasti. Taide- ja kulttuuriväki ja tietenkin erilaiset asukasyhdistykset ovat järjestäneet eri kaupunginosissa monenlaisia juttuja. Suuret Kumpulan ja Käpylän kyläjuhlat voi hyvin mainita esimerkkeinä.

Myös kiinteistöyhtiöt ja alueen yritykset voivat olla tapahtumien järjestäjiä. Kiinteistöyhtiöt voivat järjestää tapahtumia esimerkiksi silloin kun alueella on syntymäpäiviä. Minäkin sain olla mukana kun Helsingin Siilitie täytti 50 vuotta. Kirjoitin pienen historiikin alueesta ja se jaettiin kaikkiin Siilitien kiinteistöjen kotitalouksiin.

Yksittäiset tekijät

Moni lähiöjuttukin voi lähteä liikkeelle yksittäisen ihmisen ideasta tai kiinnostuksesta. Esimerkiksi pienen kaveriporukan alkuun järjestämä juoksutapahtuma Viikin viitonen paisui kisaksi, johon piti jo etukäteen ilmoittautua. Joskus jotkut jutut voi joskus olla hyväkin pitää pienenä. Riskinä voi ollakin se, että homma lähtee niin sanotusti lapasesta. Silloin tapahtuma vaatii enemmän resursseja ja työtä. Tämä voi väsyttää innostuneet aktiivit ja pian tapahtumat voivat tyrehtyä kokonaan.

Mitä hyötyä?
Erilaisten tapahtumien järjestämisestä tekijät saavat monenlaista oppia esimerkiksi verkostojen rakentamisesta, projektien suunnittelusta, johtamisesta, viestinnästä ja markkinoinnista. Tapahtumien suunnittelussa tutustuu myös uusiin ihmisiin.  Ja jos virheitä sattuu, nekin voi ottaa oppimisen kannalta.

Yksinäisyys on yksi suuri ongelma Suomessa ja se nähdään olevan monen ongelman taustalla. Kaikille tarkoitetut matalan osallistumiskynnyksen tapahtumat ovat yksi keino lisätä ihmisten välistä yhteisyyttä ja vähentää yksinäisyyttä. Siinäpä yksi hyvä syy lähiöissäkin tapahtumien järjestämiselle. Edellisen lisäksi tapahtumat voi olla yksi keino kartuttaa järjestäjälle rahaa.

Viikin Päivä maalla -tapahtuma. 8 km Helsingin keskustaan.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Missä Fazerin Sininen auttaa sinua?

Brändi-sana vaikuttaa helposti tyhjältä businessjargonilta. Tunnetut ovat kuitenkin tosi vahvoja ja myyvät tuotettaan jo nimellään. Tällaisia ovat esimerkiksi Fazerin Sininen tai Fiskars.

Mielestäni Pauli Waroma kiteyttää hyvin 22.9.2017 julkaistussa Markkinointi & Mainonta -lehden kolumnissaan brändin syvimmän olemuksen.

Waroman mukaansa brändi on:

• entisen, nykyisen ja tulevan asiakkaan kokemus yrityksestä
• brändi muodostuu nimestä, logosta ja mainoksista
• ja ennen kaikkea online ja offline kohtaamista
• brändi voi rakentua tai murentua jokaisessa kohtaamisessa

Waroman mielestä parhaat brändit ovat onnistuneet luomaan uudenlaista arvoa asiakkaalle mieluummin kuin muokanneet vanhaa. Kolumnissa nostetaan esimerkkeinä esiin Facebook ja Google.

Waroma antaa oivat vinkit miten luoda arvokas brändi. 

1. Pohdi tarkkaan ketkä ovat asiakkaitasi (pienin segmentti on yksi).
2. Kun asiakas on selvillä, mieti pääsi puhki, miten voit parantaa asiakkaan kokemusta tarjoamistasi palveluista
3. Mieti  ja keksi uusia palveluja vähentääksesi asiakkaasi taakkaa
4. Kun löydät vastaukset, jatka palvelun parantamista
5. Kerro onnistumisistasi, arvoistasi ja asenteistasi oikeissa medioissa eli markkinoi.

Waroman brändin määritelmä ja ohjeet arvokkaan brändin luomiseen ovat mielestäni hyviä. Ne kuitenkin herättävät myös kysymyksiä tai ehkä ne kuvaavat hieman erilaisia brändejä. Arvokkaan brändin luomisen ohjeet sopivat paremmin esimerkiksi palveluun kuin kuluttajatuotteeseen.

On vaikea nähdä kuinka esimerkiksi Fazerin Sininen pyrkii parantamaan asiakkaan kokemusta palvelusta. Ei se sitä kovin monella muulla tavalla tee kuin luomalla mielikuvia mainonnan avulla. Fazerin Sininen tai Fiskars ovat perinteisiä brändejä, jotka ovat raivanneet tiensä vuosikymmenten aikana ihmisten tietoisuuteen. Ehkä tuollaista brändikokemusta on nykyisessä hajanaisessa maailmassa vaikeampi luoda kuin aiemmin. Siksi voi olla tärkeää rakentaa brändi nimenomaan hyvän palvelun kautta ja asiakkaan auttamisen kautta.

Mielestäni hyvä brändi koskee yritysten lisäksi jokaista organisaatiota ja suorien asiakkaiden lisäksi myös muita sidosryhmiä. Se on kuitenkin ennen kaikkea halua ja kykyä auttaa asiakasta. Vähentää asiakkaan taakkaa.

Nam.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Kenellä flaksi käy loputon

Tänään (20.9.) oli Helsingin Sanomissa mielenkiintoinen juttu ulkonäöstä ja kauneudesta pääoman muotona. Jutussa haastateltiin taloussosiologian tutkija Outi Sarpilaa. Perinteisempinä pääoman muotoina on pidetty esimerkiksi koulutusta. Kauneus pääoman muotona on jollain lailla vaiettukin ajatus, vaikka se varmasti pitää paikkansa.

Parisuhdemarkkinoilla kauniilla tai hyvännäköisellä ihmisellä käy kuten Neljän Ruusun kappaleessa flaksi loputon. Työelämässä kauneus pääomana halutaan kieltää, mutta ainakin eräs liike-elämässä ollut tuttuni on sanonut, että kyllä ulkonäkö vaikuttaa esimerkiksi siihen, kenet rekrytoidaan töihin. Onko ulkonäkö myyvä, asiantunteva ja uskottava? Ulkonäkö ei ainakaan saisi olla myyntiä vähentävä, kiinnostavan ja karismaattisenkin näköinen voisi olla. Ulkonäön merkityksen voi hyvin todentaa myös mainoksissa eli siitä minkä näköisiä ihmisiä mainoksissa esiintyy. Lähtökohtaisesti he ovat kauniita.

Julkisuudessa on kirjoitettu muistaakseni lentoemäntiin kohdistuvista ulkonäköpaineista. Monessa työpaikassa annetaan pukeutumisohjeita, joilla pyritään rakentamaan brändiä ja sitä kautta tietenkin myyntiä. Asiakaspalvelijan pitää olla tietyn muotin mukainen.

Arkijärjellä ajattelen ulkonäöllä on iso merkitys ja se on yksi pääoman muoto. Ulkonäön vaikutus on hyvä tiedostaa, ettei kauneus sekoita päätä.

Voiko myös olla haittaa liiasta kauneudesta? Itselläni ei ole siitä valitettavasti kokemusta, mutta voihan olla niin, että olemalla liian hyvännäköinen, voi jotkut ovet sulkeutua. Ehkä hyvännäköisessä kiinnitetään huomiota ulkonäköön ja hänen ajatuksensa voivat jäävät kuulematta. Työrauhan nimissä jätetään liian komea tai kaunis valitsematta. Enpä tiedä. 

Jos vaikka joku työpaikka jää saamatta, voihan sitten vain ajatella, että olin liian hyvän näköinen kyseiseen hommaan ;-).

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Kaupunki julkaisi Helsingin 3D:nä

Törmäsin tänään mielenkiintoiseen Helsinki 3D-kaupunkitietomalliin. Se löytyy osoitteesta https://kartta.hel.fi/3d/.

Kartan ja 3D-lasien avulla voi tutustua kolmiulotteisesti Helsinkiin ja sen alueisiin. Kartalla yksittäistä taloa napauttamalla saa myös kyseisen talon perustietoja mm. rakennusmateriaalit, rakennusvuoden ja talon kokoon liittyviä tietoja. Karttapohja on vuodelta 2015, mutta muistaakseni tänä vuonna kartta päivitetään.

Uudenlaisia viimeisen kymmenen vuoden aikana kehitettyjä kaupunkitietomalleja voidaan käyttää monenlaisen kaupunkisuunnittelun ja kaupunkisimulaation tukena. Lisätietoa kaupunkimalleista löytyy Helsingin kaupungin sivuilta. 

Palvelun avulla Helsingissä tai Helsinkiin muuttoa miettiväkin voi käydä katsastamassa eri asuinpaikkoja kotikoneeltaan. Myös matkailija voi tutustua Helsinkiin ja sen alueisiin elävästi ja kolmiulotteisesti. Fyysisten palvelujenkin kehittäjä voi käydä katsomassa toimipisteelleen sopivia seutuja palvelun kautta.  

Ihan mahtava palvelu, johon kannattaa käydä tutustumassa. Jossain meilläkin piti olla 3D-lasit, joten nyt lähden etsimään niitä.




Herttoniemen Siilitie. Kuvakaappaus https://kartta.hel.fi/3d/

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi