Systeeminen muutos heti! Ymmärrä ensin systeemi

Aika usein olen törmännyt viime aikoina erilaisiin puheisiin, joissa esitetään systeemistä muutosta. Enkä oikein ole ymmärtänyt, mitä tämä tarkoittaa, vaikkakin se on kuulostanut viisaalta. Minua on kuitenkin alkanut hieman epäilyttää, miten hyvin systeemisen muutoksen esittäjät ylipäänsä tuntevat sen systeemin, jonka muutosta he ajavat.

Sitran määritelmän mukaan: "Systeemisellä muutoksella tarkoitetaan toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle."

Kun halutaan ja ajetaan systeemistä muutosta, pitää ymmärtää systeemi ja sen toimintamallit, rakenteet ja vuorovaikutussuhteet, jotta ei käy niin, että sotketaan toimiva systeemi. Ketteryyden ja nopeuden vaatimukset sekä digitalisaatio varmasti muuttavat monia systeemejä. Systeemin tai systeemissä toimivan palvelun kehittämisessä on tärkeä tunnistaa ja löytää ne henkilöt, joilla on kokonaiskäsitys systeemistä, sen vaatimuksenmukaisuuteen liittyvistä tekijöistä, systeemin historiasta ja ehkä tulevaisuudestakin. Näin voidaan välttää toimivan systeemin rikkominen.

Eli kun seuraavan kerran kuulet, että joku esittää systeemistä muutosta, tarkista esittäjältä:

 1) Miten hyvin hän ymmärtää kyseisen systeemin.
 2) Miten hyvin hän ymmärtää ajamansa systeemisen muutoksen seuraukset.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

Päihdeongelmaiset saivat kännykkäsovelluksen

Suomessa on THL:n arvion mukaan noin 400 000 alkoholin ongelmakäyttäjää. Erilaisten päihderiippuvuuksien takia hoidettavien määrä on suuri ja asiakasryhmä on haastava. Päihderiippuvuus on myös suuri taakka läheisille, lapsille, työpaikoille ja yhteiskunnalle. Siksi kaikki keinot tukea päihdehoitoa ovat tarpeen.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on kehittänyt mielenkiintoisen Helsinki Recovery Appin. Se tukee päihderiippuvuuden haltuun saamista ja siitä toipumista.
Sovellusta on kehitetty yhdessä ammatti- ja vertaisasiantuntijoiden kanssa ja sen voi ladata maksutta esimerkiksi Google Play -verkkokaupasta.

Kävin itsekin lataamassa sovelluksen ja tutustuin siihen.
Sovelluksesta löytyy tietoa mm. päihteistä ja niiden hoidosta, tietoa palvelupaikoista ja hoito-ohjelmista, päiväkirja ja kalenteri. Siellä on paikka, jonne voi kirjoittaa omista tavoitteistaan ja pitää muistikirjaa. 

Sovelluksessa on myös erilaisia päivittäin, kuukausittain tai kolmen kuukauden välein täytettäviä mittareita. Päivittäin käytettäviä mittareita ovat vieroitusoiremittari ja ahdistuneisuuskysely. Kuukausittain tehdään toimintakyvyn arviointi ja kolmen kuukauden välein voi arvioida omaa toipumispääoma.

On todella hienoa, että tämänkaltaisia sovelluksia tulee. On myös tärkeää, että vertaiset ovat itsekin mukana käyttäjäkokemuksellaan kehittämässä sovelluksia, koska niin varmistetaan, että sovellus palvelee asiakasta mahdollisimman hyvin.

Koska sovellus on hyvin tarpeellinen ja sen tekemiseen on käytetty paljon resursseja, olisi tärkeää, että sen olemassaolosta tietää mahdollisimman moni. Digipalvelun käyttäjän ei tarvitse olla helsinkiläinen vaan käyttäjiä voi olla eri puolilta maata.

Toivottavasti sovellusta markkinoidaan laajasti ja siitä viestintään eri toimijoille. Ilman hyvää markkinointia sovellukseen käytetyt panokset menevät ainakin hukkaan.

Ei riitä, että sovellus kerran ladattu asiakkaan älypuhelimeen, vaan siitä se palvelutarjoajan työ vasta alkaa. Sovelluksen ympärille on hyvä saada esimerkiksi koottua käyttäjien kehittämisverkosto jatkokehitystyötä varten. 

On myös tärkeää miettiä, kuinka sovellus ja sitä kautta saatava tieto tulevat osaksi ammattilaisten työn prosessia. Olennaisen tärkeää on, että ammattilaiset sitoutuvat ohjaamaan asiakkaita käyttämään sovellusta ja sen paikka hoitoprosessissa on mietitty.

Kun palveluja digitalisoidaan ja erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin kehitetään asiakkaita auttavia sovelluksia, näitä kokemuksia kannattaa jakaa laajasti. Olivatpa kokemukset sitten hyviä tai huonoja, kaikesta voidaan oppia.

Helsinki Recovery App -kuvake älypuhelimessa.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Palvelujen automatisaatio ja toisten kohtaaminen

Helsingin Sanomien yleisönosastolla 10.4.2019 kuopiolainen Janne Huopio kirjoitti, kuinka palveluiden automatisoituessa satunnaiset ihmisten väliset kohtaamiset vähenevät.

Omankin asuinalueen ympäristössä olen nähnyt, kuinka eräs viikoittain käyvä invataksin kuljettaja vaikuttaa olevan erittäin mieluinen kontakti pyörätuolilla liikkuvalle asukkaalle. Tällaiset äkkiseltään helposti vähäpätöisiltä tuntuvat kontaktit voivat kuitenkin olla arkisen hyvinvoinnin kannalta merkittäviä. Ne vähentävät esimerkiksi yksinäisyyden tunnetta ja tarjoavat vaikkapa juttutoveria ajankohtaisten asioiden pohtimiseen. Samanlaisia tärkeitä kontakteja voivat olla erilaiset hoitajat ja vaikkapa tutut kauppojen myyjät, parturit ja kampaajat.

Mikäli tulevaisuudessa esimerkiksi invataksia ohjaa robotti, tällaiset tärkeät ihmisten väliset kontaktit vähenevät. Nykyisin jo esimerkiksi moni palvelu varataan sähköisesti ja ensimmäinen ihmiskontakti tapahtuu vasta palveluun saavuttaessa. Sähköinen palvelun varaaminen on näppärää, mutta siinä jää ihmiskontakti saamatta. Toisaalta vielä nykyisin voi olla vaikea edes kuvitella, kuinka hyvä tekoälyn ohjaama asiakaspalvelurobotti voi jonain päivänä olla. Hienoa olisi, että tekoälyrobotti voisi asiakaspalvelijana ohjata tehokkaasti ja mukavasti oikeaan paikkaan ja selvittää jo asiakkaan ongelmaakin.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Sosiaalityö digitalisoituu, mutta hitaasti

Terveydenhuollon puolella on kova terveyden huollon digitalisaatio käynnissä, sosiaalityön puolella ei ole samanlaista imua nähtävissä ainakaan julkisessa keskustelussa.

Yksi hyvä sovellus voisi olla sellainen, jolla lastensuojelun asiakaslapset ja -nuoret saisivat suoraan yhteyden sosiaalityöhön, jos on joku hätä. Tällaisen puhelimen voisi vaikka sosiaalitoimi lainata asiakkuuden ajaksi. Se voisi antaa lapselle turvaa ja tiedon siitä, että joku aikuinen vastaa, jos on hätä. Tiedän, tässäkin on varmaan monta tietoturvaan liittyvää asiaa. Tiedän, että jotkut nuoret voisivat ihan hupimielessä olla yhteydessä, mutta eikös se juuri tuo ja luo turvaa, että ei tarvitse olla hädässä yksin.

Yksi mielenkiintoinen ja sosiaalityöntekijätuttuni ideoima palvelu on Socfinder. Sen avulla kunnan sosiaalityöntekijä voi etsiä nopeasti sijoitustarpeessa olevalle lapselle sijaishuoltopaikan.

Kaikki digitaaliset sovellukset, jotka nopeuttavat ja helpottavat arjen työtä ovat sosiaalityössäkin tervetulleita. Jos tiedät, niin vinkkaahan vaikka tuonne kommentteihin hyviä sosiaalityön digitaalisia palveluja.

Socfinder helpottamaan sosiaalityötä. Kuvakaappaus Socfinderin www-sivulta.

JK

juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Ideoita palvelujen johtamiseen

Sain omasta mielestäni hyvän idean, jolla voisi kiteyttää palveluiden johtamista ja palveluiden kehittämistä. Olen kiteyttänyt idean alimpaan kuvaan.

Palveluiden johtaminen

Olennaista hyvässä palveluiden johtamisessa on tietenkin se, että tulokset saavutetaan. Hyvä johtaja vaalii henkilöstöä ja itseään, koska he tai hän tuottavat tulokset. Hyvä johtaja tuntee asiakkaiden kokemusmaailman ja piilotarpeetkin eli hänellä on vahva toimialaosaaminen. (Ks. alimman kuvan sisäkehä.)

Palveluiden kehittämisen sykli

Uusien palveluiden luomisen ja nykyisten palveluiden kehittämisen voi nähdä koostuvan neljästä eri syklistä*. Kaiken lähtökohtana on ymmärrys eli ymmärretään asiakkaiden tilanne, tarpeet, kokemusmaailma ja koko ilmiö. Tähän voidaan käyttää monia eri palvelumuotoilun työkaluja mm. haastatteluja tai havainnointia. Toiseksi kehitetään palvelua asiakasymmärryksen avulla ja tehdään vaikka alustava konseptiluonnos. Kolmanneksi kokeillaan palvelua eli testataan sopivalla ja huolellisesti mietityllä tavalla palvelua aitojen asiakkaiden kanssa. Kokeilua myös arvioidaan. Neljänneksi jatkokehitetään palvelua arvioinnin pohjalta tai sitten hylätään palvelu. Tämä neljän vaiheen sykli jatkuu ainakin jossakin muodossa palvelun tuotannossa. (Ks. alimman kuvan toinen kehä.)

Mennyt, nykyhetki ja tulevaisuus

Kaikilla palveluilla on oma historiansa, nykyhetkensä ja tulevaisuutensa. Palvelujen kehittämisessä on hyvä tuntea edes jollain lailla palvelun tai toimialan historia, vaikka keskeistä on nykyhetki ja tulevaisuus. Muutosajureina digitalisaatio, tekoäly, kaupungistuminen, globalisaatio, monikulttuurisuus, ilmastomuutos ym. voivat tuoda ihan uusia näkemyksiä ja malleja palveluiden tuottamiselle ja kehittämiselle. Pitää siis muistaa katsoa tulevaisuuteen samalla kun johtaa ja tuottaa palveluja tällä hetkellä. (Ks. alimman kuvan ulkokehä.)


*Törmäsin tähän malliin (ymmärrä, ideoi, kokeile & jatkokehitä) Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palvelukehityksen materiaaleissa, jota olen tässä hieman kehittänyt eteenpäin.

Suunta myös tulevaisuuteen.

Palveluiden johtaminen ja kehittäminen.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Hurjasti Big dataa asumisesta

Asunnon vaihto tuli meillekin lopulta ajankohtaiseksi. Päätimme myydä asuntomme itse.

Asunnon myyminen itse ei ole kovinkaan vaikeaa - ainakaan teoriassa. Ensi tilataan talon paperit (isännöitsijäntodistus ym.) sähköisinä isännöitsijältä. Sitten tehdään ilmoitus, laitetaan kuvat ja asunnon tiedot nettiin Etuoveen tai kuten me Oikotielle. Maksetaan palvelusta 150 euroa ja sitten vaan odottelemaan, löytyykö kiinnostuneita ostajia. Jos ja yleensä ostaja joskus löytyy, tehdään ostotarjouspaperi ja allekirjoitetaan se. Ostaja maksaa ostotarjouksessa olevan mahdollisen ennakkomaksun myyjälle. Sitten sovitaan ostotilaisuus ostajan pankkiin.

On mielenkiintoista ajatella, että kuinka näppärä esimerkiksi juuri Oikotie on omistajalleen Sanomille. Se on käytännössä alusta ja kauppapaikka, jolle asiakas syöttää kaiken tiedon itse ja vielä maksaa siitä. Tuskin tässä enää muistaa, kuinka vain lehdissä ilmoiteltiin asunnoista.

On mielenkiintoista, kuinka paljon Oikotien omistaja saa itselleen tietoa ihmisten asumismieltymyksistä asuntohakujen kautta. Mistä, minkä hintaisia, minkä tyyppisiä asuntoja ihmiset hakevat ja millaisia myydään.

Oikotien omistajalla on paljon tietoa ihmisten asumiskäyttäytymisestä ja vaikkapa siitä, onko joku asuinalue tai jopa kaupunki nousussa tai laskussa. Asunnon myyjä ei juuri muuta tietoa saa kuin sen, kuinka monta katsojaa on asuntoa käynyt katsomassa ja tämäkin tieto tulee päivän viiveellä.

Periaatteessa Oikotien omistajan kannattaisi itse perustaa kiinteistövälitysyritys tai myydä tätä dataa kiinteistövälittäjille. Tällöin kiinteistövälittäjät pystyisivät markkinoimaan toimintaansa täsmällisemmin aluekohtaisesti. Myös asuntojen hinnoittelulle tästä tiedosta voisi olla hyötyä. Tieto asumismieltymyksistä kelpaisi varmasti myös rakentajille ja miksei tiedosta voisi olla jotain iloa myös kaavoittajalle.

Kiehtooko vanha vai sittenkin uusi? Keskusta vai lähiö? Pexels-photo

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Mobiilisovellus 20 minuutissa

Talouselämä-lehden (15.4.2016) Kasvuyritykset-palstalla oli juttua suomalaisesta AppGyver yrityksestä, joka on julkaissut mobiilisovellusten tekemiseen tarkoitetun Composer 2 -kehitysalustan.

Lehtijutun mukaan Composer 2:den avulla pystyy tekemään ainakin demoversion mobiilisovelluksesta jopa 20 minuutissa. Mikä parasta sovelluksen pystyisi tekemään ilman koodaustaitoja.

Jutussa Composer 2 -palvelua verrataan blogialusta Wordpressiin. Aiemmin blogeja pystyi julkaisemaan vain sellainen, joka osasi koodata blogisivut itselleen, mutta Wordpressin avulla jokainen pystyi helposti aloittamaan blogin pitämisen.

Composer 2 -palvelun taustalla on digitalisaatio ja asiakkaiden muuttuneet tarpeet. Organisaatioiden täytyy mobilisoida ja digitalisoida toimintansa, mutta se on jutun mukaan hidasta, kallista ja hankalaa. Juuri tähän saumaan lehtijutussa väitetään Composer 2:den iskevän nopeudellaan paremmin kuin suuret kilpailijansa.

Joka tapauksessa lähtökohtaisesti Composer 2 kuulostaa hyvältä palvelulta. Kukapa ja mikäpä organisaatio ei haluaisi osata tehdä sovelluksia ihan itse? Ainakin rajattua Composer 2 sovellusta voi ymmärrykseni mukaan käyttää ja kokeilla ihan ilmaiseksi. 

Jos joku lukija käy testaamassa tai on jo testannut Composeria, olisi kiva saada kommentteja kokemuksista vaikkapa tänne blogiin. Ehkä testaan sitä joskus vielä itsekin.  

Ideoita mobiilisovelluksille? Kuvakaappaus AppGyverin sivuilta.

JK
juha.kesanen@selede.fi

Passi kourassa Ärrältä kotiin

Kyllä on aika muuttunut passin uusimisen kanssa. Ennen piti mennä ruuhkaiselle poliisilaitokselle valokuvien kanssa ja passi piti vielä erikseen noutaa poliisilaitokselta. Nykyään lähes koko homman voi monesti hoitaa sähköisesti.

Sähköisesti tilattu passi on halvempikin kuin poliisilaitokselta hankittu passi, vaikka osansa passin hinnasta saa sen R-Kioskille vievä Schenker Express sekä passit jakava R-Kioski.

Sähköinen passin uusiminen onnistuu, jos on käynyt enintään kuusi vuotta aiemmin antamassa sormenjälkensä passia varten eivätkä sormenjäljet tai henkilötiedot ole muuttuneet. Tällöin passin uusimisprosessi menee yksinkertaisesti näin:

1. Käy kuvattavana valokuvaamossa, joka lähettää passikuvasi sähköisen järjestelmän kautta poliisille.

2. Täytä hakemus verkossa: www.poliisi.fi/asiointipalvelu. Tunnistaudu asiointipalveluun verkkopankkitunnuksilla. Liitä hakemukseen kuvatunnus, jonka sait valokuvaamosta. Maksa hakemus samalla verkkopankissa.

3. Nouda passi lähimmästä R-Kioskista. Minulle passi tuli kahdeksassa päivässä. Siitä, että passin voi noutaa, muistutettiin sekä tekstiviestillä että sähköpostilla. Helppoa.

Jäin miettimään, miksei samoilla tiedoilla kuten valokuvalla, sormenjäljillä ja allekirjoituksella pysty hakemaan virallista henkilökorttia. Se olisi ainakin toistaiseksi Euroopan unionin alueella riittävä matka-asiakirja ja mahtuisi lompakkoon paremmin. Mieluusti olisin hankkinut senkin samalla, jos ei pitäisi sitä varten erikseen lähteä käymään poliisilaitoksella.

Passin saa nykyään näppärästi.

JK
juha.kesanen@selede.fi

Hyvä Supercell!

Helsingin Sanomissa oli 14. marraskuuta juttu, jossa oli laskettu, että Supercell-peliyhtiö tulee maksamaan vuodelta 2014 Helsingille yhteisöveroja 62 miljoonaa euroa. Summan arvellaan olevan suurin, mitä 2000-luvulla yksikään yritys on maksanut. Vuodelta 2013 Supercell maksoi yhteisöveroja 24 miljoonaa euroa.

Verosummat on aikamoisia, kun ajatellaan, että kyseessä on mobiilipelejä tekevä yritys, jolla on Suomessa 150 työntekijää. Kaiken lisäksi yritys perustettiin vasta vuonna 2010.

En tiedä minkälaista veropolitiikkaa Supercellissä on mietitty ja minkälaiset verokonsultit ovat audienssia pyytäneet tarjoten win-win-ratkaisuja. Helposti tulee kuitenkin kuva suoraselkäisestä ja yhteiskuntavastuuta mielellään kantavasta yrityksestä. Yritys ja sen johtohahmot ovat saaneet paljon julkisuutta veropolitiikastaan eikä veronmaksua ole kukaan ainakaan julkisesti kehdannut kritisoida. Enkä minäkään aio sitä kritisoida vaan päin vastoin.

Noilla Supercellin verosummilla on tuotettu ja tuotetaan julkisia palveluja, on lisätty ja lisätään yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua ja pidetään yllä yhteiskuntarauhaa. Supercell on tuonut myös uskoa suomalaiseen peliosaamiseen ja laajemminkin koko digitoimialaan.

Tietenkin jotain harmia yhtiön pelit ovat tuoneet mukanaan. Liian innokkaita pelaajia ainakin pelaajien lähipiirin mielestä.

Toivottavasti pelit myyvät yhtä hyvin jatkossa eikä pelimaailman arvaamattomuus pääse vaikuttamaan yhtiön verojalanjälkeen.



Hyvä Supercell. HS 14.11.2015 A27