keskiviikko 14. elokuuta 2019

Pysäyttävät varoituskuvat

Minun on tehnyt mieli kysyä tupakoitsijoilta, mitä he ajattelevat tupakka-askeissa olevista varoitusteksteistä ja -kuvista. Suhtaudutaanko niihin välinpitämättömästi vai herättävätkö ne tupakoinnin vastaisia mietteitä. Tupakointi on vaarallista ja tietenkin sen vaikutus terveyttä heikentävästi on kiistatonta.

Myös alkoholin takia syntyy monenlaisia terveys- ja sosiaalisia haittoja. Holhousta tai ei, olen jäänyt miettimään, miksei alkoholipulloihin ole tullut tupakka-askien kaltaisia varoituksia. Varoituksia siitä, millaisia vaikutuksia ainakin liiallisella alkoholin käytöllä on terveyteen ja mahdollisesti sosiaalisiin suhteisiin.

Huhhuh. Eihän nuo tupakka-askin varoituskuvat ole kovinkaan raikkaita. Minkälaisia mahtaisivat olla alkoholin varoituskuvat.

Palaako?
JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi





perjantai 19. heinäkuuta 2019

Näillä palvelijoilla pitää olla myös voimaa

Olin  hiljattain itse sairaanhoidon palvelujen piirissä. Siinä omaa vuoroa odotellessa seurasin päivystyspoliklinikan maailmaa. Näin kuinka paikalla liikkui ambulanssin kuljettajia tuomassa ja viemässä potilaita. Osa heistä oli miehiä, mutta pieneen otantaan mahtui myös yllättävän monta naista. Kaikki he olivat aika nuoria ja vahvan näköisiä. Vaikka kuinka paljon on erilaisia työtä helpottavia työvälineitä, silti ambulanssin kuljettajien pitää olla myös vahvoja tai hommasta ei tule mitään.

Samalla lailla on edelleen monia muitakin töitä, joissa pitää olla myös fyysisesti hyvässä kunnossa. Äkkiseltään tulee mieleen poliisit, sotilaat ja palomiehet, mutta myös monissa muissa ammateissa pitää olla ainakin kohtuullisessa kunnossa. Esimerkiksi  tarjoilijoiden, siivoajien, lentoemäntien ja postinjakajien, autonkuljettajien ja rakennuksilla työskentelevien pitää olla ainakin kohtuullisen hyvässä kunnossa.


Jossain töissä työntekijällä pitää olla myös voimaa.
JK
S-posti juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi




maanantai 15. heinäkuuta 2019

Saarinen on uusi verkkoguruni

Vain yksi YouTube-videon katselu riitti siihen, että viisikymppisenä löysin Guruni. Nimittäin kun googlasin hakusanalla systeemiajattelu, sain osuman professori Esa Saarisen Aalto-yliopistossa pitämään Filosofia ja systeemiajattelu luentosarjan 8/8 luentoon. Päädyin katsomaan tuon luentosarja viimeisen luennon kolmessa eri pätkässä. Monenlaisilla luennoilla käytyäni totean, että tämä verkkoluento on yksi parhaista luennoista, jonka olen kuullut. Nyt olen hissukseen perehtynyt jo muihinkin tämän luentosarjan taltiointeihin.

Toki olen filosofi Esa Saarisen tiennyt, mutta en oikein kunnolla ollut häneen aiemmin perehtynyt. Erityisen vaikutuksen tämän yhden verkkoluennon kuunneltuani minuun teki Saarisen nöyryys, muiden arvostus, kyky vaikuttua ja liikuttua asioista, kyky nähdä itsensä humoristisesti ja oman ikäisenä. Esimerkiksi Saarisen nöyryyttä kuvaa se, että hän sanoo, että ei hän itse oikein osaa mitään. Tämä on paljon sanottu professorilta aikana, jossa yleensä kaikki haluavat profiloitua huipputieteen tekijöiksi.

Luennon sisällöstä jäi mieleen toisten ihmisten arvostava kohtaaminen, yli puolivälin vastaan tuleminen, toiveikkuuden ilmapiirin rakentaminen, toisten auttaminen, yhteyksien rakentaminen ja se, ettei jää toisten ihmisten pintapuutteisiin kiinni.

Erityisesti mieleen jäi pyörimään se, miten nousta omassa elämässä seuraavalle, ei-ilmeiselle tasolle. Mikä on se hyvä ja arvokas asia tai tehtävä jokaisessa meissä, jonka tulisi kasvaa sisällämme kuin ilmapallo vieden meidät seuraavalle tai jopa huipputasolle. Tätä on hyvä maistella tänä kesänä.

Mikä on minun ei-ilmeinen tasoni?

JK
S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

tiistai 18. kesäkuuta 2019

Vilpitön pahoittelu riisuu aseista

Olimme muutama viikko  (5.6.2019) sitten yhden lapseni kanssa autoilemassa Helsingistä Jyväskylään. Pysähdyimme syömään ja kahville Vierumäen Matkakeitaalle. Tilasimme pitsan ja kahvin ja kävimme pöytään odottamaan. Noin kymmenen minuutin kuluttua nuori miestarjoilija kävi kysymässä meiltä, mitä olimmekaan tilanneet ja kun kerroimme mitä, hän katosi selvittämään asiaa. Pian hän tulikin takaisin ja pahoitteli, että tilaus ei ollutkaan mennyt keittiöön saakka. Vilpittömän pahoittelun lisäksi hän sanoi, että voisimme ottaa salaattia salaattipöydästä veloituksetta.

Vaikka emme olleet vielä edes ihmetelleet, missä tilauksemme viipyi, tämäntyyppinen vilpitön pahoittelu teki vaikutuksen ja riisui asiakkaan kaikista aseista. Koska emme olleet aikaisemmin käyneet tässä paikassa, tällainen huomioiminen jäi mieleen ja uskon, että palaamme vielä samaan paikkaan. 

Laajemmin ajateltuna tämä pieni tapaus korosti sitä, että kun väistämättä palvelun tuottamisessa tapahtuu virheitä tai puutteita, vilpitön pahoittelu riisuu aseista ja parhaimmillaan vahvistaa asiakassuhdetta.



JK
S-posti: juha.kesanen (at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

maanantai 17. kesäkuuta 2019

Ilman visiota on vaikea johtaa

Kauppalehti Optiossa on usein haastateltu uusia johtajia ja sieltä olen huomannut, että usein he ovat kiteyttäneet hienosti uuden tehtävän suunnan ts. mihin aikovat toimintoaan johtaa.

Kaikilla yhteisöillä ja miksei myös kaikilla palveluilla on hyvä olla selkeä kehittämisvisio. Kehittämisvisio kertoo suunnan, mitä kohti ollaan menossa. Kehittämisvisioon voi peilata myös kaikkea konkreettista tekemistä ts. vievätkö kyseiset tekemiset kohti visiota. Kehittämisvision tulisi olla kiteytetty, innostava ja kannustava sekä toimintaa ohjaava.

Kehittämisvision ääneen sanominen ja kirjaaminen voi olla edellisten asioiden takia myös vaikeaa. Jos suunta on selvästi sanottu, se voi rajata myös jotain organisaation toimintoja pois tai selkeä kehittämisvisio voi paljastaa myös sen, että toiminta ei viekään haluttuun suuntaan. Toisaalta kehittämisvision kirjaaminen voi paljastaa myös sen, että itse kehittämisvisio on väärä. Tällöin se täytyy miettiä uudestaan, mutta sekin on oikeastaan hyvä asia.


Selvä reitti määränpäähän.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi
 

maanantai 3. kesäkuuta 2019

YouTubesta apua ongelmaan

Mielessä muhi jo muutamana päivänä pienimmän lapsen pyörän polkimeen liittynyt ongelma. Toinen polkimen jalusta ei pyörinyt kunnolla ja tästä seurasi se, että jalka ei pysynyt kunnolla polkimella. Se taas vaikuttaa pyörällä ajamisen harjoitteluun.

Muutamana päivänä olin jo hieman lähestynyt ongelmaa. Lähinnä varovaisesti kokeillut ja ihmetellyt miten polkimen yleensä saa pois, kunnes eilen tajusin, että eiköhän tähän löydy vastaus YouTubesta. Ei kun vain hakusananksi polkimen vaihto ja saman tien sieltä löytyikin hyviä videoita polkimen irrottamiseen. Ja pian poljin olikin jo irti ja minä tyytyväinen nokkeluuteeni.

YouTube on yksi hyvä esimerkki oppisen tuesta ja osaamisen jakamisesta. Samalla siellä voi meritoitua ammattilaiseksi, jolta voi hakea apua tarpeisiin. Nyt kun mietin, niin olen YouTubesta hakenut apua ainakin venyttelyyn ja painonnostotekniikoiden opiskeluun. Niin kuin muutenkin, verkossa olevaan tietoon kannattaa suhtautua kriittisesti, mutta tämänkaltaisiin selkeisiin ongelmiin sieltä voi löytyä hyvinkin apua.

No tänään täytyy sitten yrittää löytää oikeanlaiset uudet polkimet urheilukaupasta, kun eilen tuli jo hankittua yhdet vääränlaiset marketista.



Poljin irtosi näppärästi, kun katsoin ohjeet YouTubesta.
JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi



perjantai 24. toukokuuta 2019

Terveys, raha ja toivo

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallituksen diakonian asiantuntija Tiina Saarela kirjoitti MustRead-lehdessä 3.5.2019 siitä, miten lisätä toivoa yhteiskunnassa. Jutussa oli tärkeä huomio: "Tiedämme varsin hyvin, että ongelmat yhdellä elämän osa-alueella vaikuttavat toiseen. Esimerkiksi terveyden pettäminen vaikuttaa työkykykyyn, ja työttömyys puolestaan vaikuttaa mielenterveyteen ja lisää riskiä velkaantumiseen."

Olin itsekin miettinyt kirjoittaa hieman samaan liittyvästä teemasta eli siitä, miten eri elämänalueet vaikuttavat toisiinsa. Ehkä ajatuksia innoitti myös hiljattain pidetyt eduskuntavaalit ja tulevana viikonloppuna pidettävät eurovaalit. Eduskuntavaaleissa yksittäisten poliittisten teemojen kuten ilmastonmuutokseen tai maahanmuuttoon liittyvien teemojen lisäksi en nähnyt kovinkaan paljon visionaarisia kuvia siitä, millainen yhteiskunta olisi hyvä.

Ihmisen hyvinvoinnille on tärkeää, että ei ole liian paljon fyysisiä sairauksia. Hyvinvoinnille on tärkeää, että on tärkeitä ja läheisiä ihmissuhteita ja mielekästä tekemistä. Tärkeää on se, että saa olla oma itsensä eikä tarvitse pelätä syrjintää tai kiusaamista.

Ihmisellä pitää olla myös rahaa käytettävissä, että hän voi ostaa suojaa ja ruokaa. Ilman rahaa alkaa hyvinvointi kärsiä ja se taas vaikuttaa terveyteen. Jos terveys menee, on vaikea toimia aktiivisesti työmarkkinoilla.

Hyvään elämään kuuluu toiveikkuus tulevaisuuden suhteen. Itsearvostus ja kyvykkyyden tunne ovat myös tärkeitä ja tietenkin tunne elämän merkityksellisyydestä.

Terveydestä ja hyvinvoinnista pitää huolehtia ja siitä, että kaikilla on riittävästi rahaa. Se mikä on riittävästi rahaa kullekin, on tietenkin jo oman blogin aihe.


Toivo on sitä, että joskus raskaankin matkan päässä on tiedossa jotain hyvää.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

torstai 9. toukokuuta 2019

Toimivampi kroppa

Sain merkkipäivälahjaksi FysioNovan lahjakortin. Päätin käyttää siitä osan Fysiokartoitukseen, koska ajattelin, että olisi hyvä katsoa missä kunnossa miehen kroppa on ja jos... siis kun jotain vikoja löytyisi, saisin ehkä harjoitusvinkkejä, jotka perustuisivat ammattilaisen tekemään analyysiin.

Tänä aamuna kävin Sami Ollin tekemässä fysiokartoituksessa. Noin tunnin kestänyt kartoitus oli mielenkiintoinen ja siinä käytiin ammattitaidolla, rennossa ilmapiirissä ja huolellisesti läpi koko kehon toimivuus. Lopuksi käytiin kartoituksen tulokset läpi ja sovittiin, että ensi maanantaina käydään Samin tekemä harjoitusohjelma läpi. Vielä ennen kuin lähdin sain jo muutaman ensiapuvinkin kireiden takareisien ja pohkeiden venyttelyyn.

Kartoituksen tuloksena syntyi kuva oman kehon vahvuuksista ja heikkouksista. Enkä varmasti myöhästy enää ensi maanantain pilatestreenistä, sillä myös syviä keskivartalon lihaksia ja koko vasenta kehon puolta tulee vahvistaa.


Samin vinkki! Jäädytetyllä vesipullolla on hyvä hieroa kipeitä jalkapohjia. 

Kiitos ystäville lahjakortista!

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

perjantai 3. toukokuuta 2019

Päihdeongelmaiset saivat kännykkäsovelluksen

Suomessa on THL:n arvion mukaan noin 400 000 alkoholin ongelmakäyttäjää. Erilaisten päihderiippuvuuksien takia hoidettavien määrä on suuri ja asiakasryhmä on haastava. Päihderiippuvuus on myös suuri taakka läheisille, lapsille, työpaikoille ja yhteiskunnalle. Siksi kaikki keinot tukea päihdehoitoa ovat tarpeen.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on kehittänyt mielenkiintoisen Helsinki Recovery Appin. Se tukee päihderiippuvuuden haltuun saamista ja siitä toipumista.
Sovellusta on kehitetty yhdessä ammatti- ja vertaisasiantuntijoiden kanssa ja sen voi ladata maksutta esimerkiksi Google Play -verkkokaupasta.

Kävin itsekin lataamassa sovelluksen ja tutustuin siihen.

Sovelluksesta löytyy tietoa mm. päihteistä ja niiden hoidosta, tietoa palvelupaikoista ja hoito-ohjelmista, päiväkirja ja kalenteri. Siellä on paikka, jonne voi kirjoittaa omista tavoitteistaan ja pitää muistikirjaa. 

Sovelluksessa on myös erilaisia päivittäin, kuukausittain tai kolmen kuukauden välein täytettäviä mittareita. Päivittäin käytettäviä mittareita ovat vieroitusoiremittari ja ahdistuneisuuskysely. Kuukausittain tehdään toimintakyvyn arviointi ja kolmen kuukauden välein voi arvioida omaa toipumispääoma.

On todella hienoa, että tämänkaltaisia sovelluksia tulee. On myös tärkeää, että vertaiset ovat itsekin mukana käyttäjäkokemuksellaan kehittämässä sovelluksia, koska niin varmistetaan, että sovellus palvelee asiakasta mahdollisimman hyvin.

Koska sovellus on hyvin tarpeellinen ja sen tekemiseen on käytetty paljon resursseja, olisi tärkeää, että sen olemassaolosta tietää mahdollisimman moni. Digipalvelun käyttäjän ei tarvitse olla helsinkiläinen vaan käyttäjiä voi olla eri puolilta maata.

Toivottavasti sovellusta markkinoidaan laajasti ja siitä viestintään eri toimijoille. Ilman hyvää markkinointia sovellukseen käytetyt panokset menevät ainakin hukkaan.

Ei riitä, että sovellus kerran ladattu asiakkaan älypuhelimeen, vaan siitä se palvelutarjoajan työ vasta alkaa. Sovelluksen ympärille on hyvä saada esimerkiksi koottua käyttäjien kehittämisverkosto jatkokehitystyötä varten. 

On myös tärkeää miettiä, kuinka sovellus ja sitä kautta saatava tieto tulevat osaksi ammattilaisten työn prosessia. Olennaisen tärkeää on, että ammattilaiset sitoutuvat ohjaamaan asiakkaita käyttämään sovellusta ja sen paikka hoitoprosessissa on mietitty.

Kun palveluja digitalisoidaan ja erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin kehitetään asiakkaita auttavia sovelluksia, näitä kokemuksia kannattaa jakaa laajasti. Olivatpa kokemukset sitten hyviä tai huonoja, kaikesta voidaan oppia.

Helsinki Recovery App -kuvake älypuhelimessa.
JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Palvelujen automatisaatio ja toisten kohtaaminen

Helsingin Sanomien yleisönosastolla 10.4.2019 kuopiolainen Janne Huopio kirjoitti, kuinka palveluiden automatisoituessa satunnaiset ihmisten väliset kohtaamiset vähenevät.

Omankin asuinalueen ympäristössä olen nähnyt, kuinka eräs viikoittain käyvä invataksin kuljettaja vaikuttaa olevan erittäin mieluinen kontakti pyörätuolilla liikkuvalle asukkaalle. Tällaiset äkkiseltään helposti vähäpätöisiltä tuntuvat kontaktit voivat kuitenkin olla arkisen hyvinvoinnin kannalta merkittäviä. Ne vähentävät esimerkiksi yksinäisyyden tunnetta ja tarjoavat vaikkapa juttutoveria ajankohtaisten asioiden pohtimiseen. Samanlaisia tärkeitä kontakteja voivat olla erilaiset hoitajat ja vaikkapa tutut kauppojen myyjät, parturit ja kampaajat.

Mikäli tulevaisuudessa esimerkiksi invataksia ohjaa robotti, tällaiset tärkeät ihmisten väliset kontaktit vähenevät. Nykyisin jo esimerkiksi moni palvelu varataan sähköisesti ja ensimmäinen ihmiskontakti tapahtuu vasta palveluun saavuttaessa. Sähköinen palvelun varaaminen on näppärää, mutta siinä jää ihmiskontakti saamatta. Toisaalta vielä nykyisin voi olla vaikea edes kuvitella, kuinka hyvä tekoälyn ohjaama asiakaspalvelurobotti voi jonain päivänä olla. Hienoa olisi, että tekoälyrobotti voisi asiakaspalvelijana ohjata tehokkaasti ja mukavasti oikeaan paikkaan ja selvittää jo asiakkaan ongelmaakin.



JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

torstai 4. huhtikuuta 2019

MobilePay ja käteinen häviää

Otin hiljattain käyttöön MobilePay-sovelluksen ja myönnän, että etukäteen minulla oli ollut pieniä ennakkoluuloja. Muutaman viikon käyttökokemuksella voin vain todeta, että onhan se aika näppärä maksuväline esimerkiksi, jos porukalla tehdään ostoksia ja yhdelle pitää siirtää rahaa.

MobilePayn avulla rahan siirto on helppoa, jos kummallakin on MobilePay-sovellus ladattuna älypuhelimeen. Silloin rahan siirtoon riittää tiedoksi pelkkä toisen puhelinnumero. Eilen maksoin ensimmäisen kerran verkkokaupan tilauksenkin MobilePaylla. Hyvin toimi.


Kyllä tässä taitaa käydä niin, että käteinen raha häviää kohta kokonaan, kun kännykällä hoituu kaikki rahaliikenne. Ja ainakin toistaiseksi MobilePay on tavallisille käyttäjäasiakkaille ilmainen. Mikäli tämä ilmaisuus muuttuisi, sovellus ei tietenkään olisi niin houkutteleva.



Suomen Pankin rahamuseon näyttelyjulisteet 4.4.2019.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

torstai 21. maaliskuuta 2019

Kehittämisen dynamiikka - suora prosessi vai lankakerä?

Taas hiljattain yhden kehittämisprosessin aikana aloin pohtimaan sitä, millaista kehittämisen dynamiikka oikein on.

Mielikuvissa tietenkin toivoisin, että se olisi dynaaminen ja selkeä prosessi, mutta monesti käytäntö taitaa sittenkin olla se, että kehittäminen on mieluummin sekava tai sotkuinen prosessi, jossa haetaan suuntaa, kompastellaan ja tehdään harha-askelia ennen kuin sieltä tullaan vaikkapa uuden palvelukonseptin tai muun tuotoksen kanssa ulos.

Kehittämisen prosessiin vaikuttaa tavoitteiden ja tehtävän kirkkaus, tehtävän vaativuus, oma ja kehittämisryhmän osaaminen, aikataulu ja erilaisten sidosryhmien toiveet ja tarpeet. Esimerkiksi digitaalisten palvelujen kehittämisessä on monia teknisiä ja tietoturvaankin liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kehittämisprosessin dynaamisuuteen. 

Ehkä työhyvinvoinnin näkökulmasta on hyvä ymmärtää, että monen vaativan kehittämisprosessin luonteeseen kuuluu, että sen ei tarvitse olla suoran nuolen kaltainen dynaaminen prosessi. Silloin on hyväksi taito kestää epävarmuutta ja kyky luoda toivoa sen suhteen, että ratkaisu löytyy.

Kehittämisen dynamiikka - suora prosessi vai lankakerä?
JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

torstai 14. maaliskuuta 2019

Tuotekehityksessä häpeä on hyvä indikaattori

Tuotekehityksessä ja startup -yrityksistä olen kuullut sanonnan, että uusi tuote on julkaistu ihan liian myöhään, jos julkaisun aikaan ei yhtään hävetä. Tällä on tietysti se tarkoitus, että tuotetta pitäisi kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa eikä liian pitkään haudottaisi tuotetta itsekseen. Olen sitä mieltä, että ensimmäisiinkin suunnitteluversioihin kannattaa pyytää jo muiden kommentteja. Mitä sitä turhaan häpeästä välittämään, sillä ideat ovat kaikilla välillä huonoja ja välillä hyviä. Ideoiden määrä tuottaa ennen pitkää myös laatua.

Joskus omat ideat voivat lopulta osoittautua todella hyviksi, vaikka niitä tehdessä hävettää. Tästä kannustava esimerkki on lempikirjassani Flow. Elämän virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu (2005, Mihaly Csikszentmihalyi). Kaksi suprajohtavuuden teorian kehittäjää eivät päästäneet ketään moneen vuoteen tutustumaan työhönsä, koska pelkäsivät kollegojensa nauravan heidän hulluilta vaikuttaville ajatuksilleen. Kumpikin heistä sai fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 1987.

Rohkeasti ideoimaan!

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Teitter @JuhaKe
www.selede.fi

lauantai 2. maaliskuuta 2019

Oodi oleskelulle

Minäkin pääsin vihdoin ja viimein viime lauantaina iltapäivällä käymään uudessa Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Emmekä todellakaan olleet ainoita.

Koin vahvan vau-elämyksen eli menin aika hiljaiseksi ihmetyksestä. Päällimmäisenä tunteena koin ylpeyttä. Hienoa, että olemme yhteiskuntana pystyneet tuottamaan tämänkaltaisen rakennuksen ja tilan. Mielestäni tämä on Helsingin keskustan ykköskohde niin helsinkiläisille, vierailijoille kuin turisteillekin.

Erityisesti koin, että Oodissa on lupa olla ja pysähtyä. Varsinkin kolmas ylin kerros on valoisa ja se kutsuu arkkitehtuurillakin pysähtymään ja lukemaan. Myös mukana olleet lapseni hakivat hyllyistä kirjoja ja lukivat innostuneesti. Pelasimme myös lautapelejä. Kiva, että tässä kerroksessa oli myös kahvila. Veikkaan, että kesällä auki pidettävä terassikin tulee olemaan suosittu.

Tämäntapainen kirjasto haastaa myös kirjaston perustehtävää ja työntekijöiden työnkuvaa uuteen suuntaan. Siinäkin mielessä Oodi on erilainen kirjasto, koska se on myös matkailukohde. Kyllä Oodi kannatti rakentaa.


Oodin portaat.


Oodi 3. krs.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Hakaniemen kauppahalli - onko väliaikaisratkaisu liiankin hyvä?

Eilen kävelyreittini kulki siten, että pääsin oikaisemaan luontevasti Hakaniementorille pystytetyn väliaikaisen yksikerroksisen paviljonkikauppahallin läpi. En ollut nimittäin aikaisemmin käynyt siellä sisällä. Voi miten eloisa ja "trendikkään urbaani meininki" tuntui olevan kauppahallissa. Lounaspaikat näyttivät olevan täynnä ja iloinen puheensorina täytti valoisan kauppahallin. Eräskin nuori pariskunta, jonka vauva nukkui vaunuissa, näytti syövän höyryävää ja herkullisen näköistä lohikeittoa.

Vaikka parhaillaan peruskorjauksessa oleva vanha kauppahallirakennus on hieno ja perinteikäs, ymmärrän kyllä senkin, että moni kauppahallin yrittäjä saattaisi mieluummin jatkaa yrittämistä väliaikaisessa kauppahallissa. Vanha kauppahalli ei ole kovin valoisa ja varsinkin toiseen kerrokseen ei välttämättä ole helppo saada ohjattua asiakkaita. Voi olla, että peruskorjauksen jälkeen vanhakin kauppahalli on valoisamman oloinen ja vetovoimaisempi.

Väliaikainen kauppahallirakennus vie Hakaniemen torikauppiailta tilaa, mutta voi olla niinkin, että väliaikainen kauppahalli hyödyttää myös torikauppiaita.

Hakaniemen väliaikainen kauppahalli.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi



tiistai 19. helmikuuta 2019

Stop! Syrjintä on laitonta

Helsingin paikallisbussissa törmäsin hiljattain Helsingin seudun liikenteen (HSL), Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) sekä Ihmisoikeusliiton Stop! Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjan mainokseen. Kampanja kannustaa toimimaan ja tukemaan uhria silloin kun huomaamme jonkun kohtaavan häirintää tai syrjintää.

Hieno homma, että kyseiset toimijat ovat tehneet selväksi sen, että häirintää ja syrjintää ei tarvitse kokea ja siihen voi puuttua. Julkisen liikenteen palvelun vetovoimankin kannalta on tärkeää, että jokainen saa matkustaa pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin rauhassa bussissa, metrossa, ratikassa, lähijunissa ja lautoilla ilman häirintää tai syrjintää.

Mikäli haluat tarkemmin perehtyä siihen, mitä yhdenvertaisuuslain perusteella syrjinnällä tarkoitetaan, kannattaa käydä lukemassa siitä yhdenvertaisuusvaltuutetun nettisivuilta.

Toimi, tue ja kerro.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

torstai 14. helmikuuta 2019

Perusjuttuja jaksamisesta

Jotta jaksaa palvella hyvin on palvelijan pidettävä itsestään huolta. Kuuntelin viime viikolla Hintsa Performancesta Pekka Pohjakallion esitystä hyvinvoinnista. Muutamana päällimmäisenä asiana jäi mieleen nukkuminen ja kasvisten syöminen. Ainakin ruuhkavuosia elävien elämässä unen määrä voi jäädä liian vähäiseksi. Pitäisi pystyä nukkumaan ainakin kahdeksan tuntia, jotta aivot ja kehokin ehtivät palautua ja että ne toimivat optimaalisesti. Myös pienikin annos alkoholia, taisi olla kaksi lasillista, vaikuttaa jo unta heikentävästi. Toiseksi jäi mieleen kasvisten syömisen tärkeys. Pohjakallion mukaan pitäisi syödä erivärisiä kasviksia ja hedelmiä kahdeksan nyrkillistä päivästä.

Tämän viikon maanantaina 11.2.2019 oli mielenkiintoinen juttu Helsingin Sanomissa myös liikunnasta. Jutun mukaan pitää liikkua, jotta säilymme hengissä. Liikunta vapauttaa endorfiineja, jotka ovat luonnollisia kipulääkkeitä ja nostavat mielialaa. Näyttöä alkaa olla siitäkin, että kestävyysliikunta vähentää kroonista tulehdusta, joka on riskitekijä sydän ja verisuonitaudeille. Jutun mukaan liikunta vähentää altistusta diabetekselle ja vähentää syöpien riskiä. Meidän pitäisi kävellä noin 13 000 askelta päivässä, alkaa harrastaa viimeistään viisikymppisenä voimailua ja muistaa kehittää nopeusvoimaakin. Nykyisin monessa älypuhelimessa on askelmittari, joten ainakin askelten seuraaminen käy helposti.

Tällaisten perusjuttujen toteuttaminen voi auttaa jaksamaan paremmin ja samalla auttaa tuottamaan parempia palveluja.


Peace & love!

JK
juha.kesanen(at)hel.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Hoivakodit - asiakas- ja työntekijäkokemukset pitää ottaa tosissaan

Sosiaali-ja terveyspalveluiden osalta on tämän vuoden alussa ollut keskustelussa vanhusten ja kehitysvammaisten hoivassa tapahtuneet epäkohdat Esperi Carella ja Attendolla. Keskeisenä havaintona on ollut, että asiakkaiden hoito on ollut huonoa ja myös työntekijöiden kokemukset ovat kertoneet isoista ongelmista.

Yritystoiminnassa on tietenkin keskeisenä mittarina tuotto - hyvä johtaja saa rahan poikimaan. Myös julkisen sektorin, joka toimii palvelun tilaajana, toimintaa ohjaavat eurot. Tässä tapauksessa vähemmällä pitäisi saada ostettua enemmän hoivaa.

Euronäkökulma ei kuitenkaan riitä, kuten alkuvuoden tapahtumat ovat kertoneet. Keskeiseksi ja tärkeimmäksi ja eettisestikin tärkeimmäksi näkökulmaksi tulisi nostaa asiakaskokemus ja henkilöstökokemus. Ja olen ihan varma, että näin ajatellaan tällä hetkellä myös Esperi Caressa ja Attendolla. Olen myös varma, että jos ko. yrityksissä on hoivapalvelut kuvattu ja tuotteistettu, niin asiakas- ja henkilöstönäkökulma korostuu niissä, mutta johtamisen käytännöissä eurot menevät niiden ohi.

Tietenkin hyvän hoivan yhtenä takuuna on riittävä henkilöstömitoitus. Sekin on hyvä muistaa, että vaikka paperilla henkilöstömitoitus on kunnossa, niin esimiehellä ja senioritason työntekijöillä eli ykkösketjun pelaajilla on ratkaiseva merkitys laadukkaalle ja inhimilliselle hoivalle. He rakentavat hyvän hoivan puitteet.

Myös palvelujen tilaajien eli kuntien tulee kiinnittää huomiota hoivapalveluiden valvontaan, mutta se on jo toisen blogitekstin paikka.

Hyvä ja laadukas hoiva edellyttää myös hyvää yhteishenkeä.
JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi




keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Mitä autoilija voi oppia hävittäjälentäjältä

Hävittäjä lentää sekunnissa useita satoja metrejä. Mikä silloin on oleellisinta?

Läheiseni oli hiljattain kuuntelemassa ilmavoimien hävittäjälentäjää. Ja esitys on silloin ollut todella vaikuttava, jos sekin joka ei ole kuuntelemassa esitystä, vaikuttuu siitä, kuten minulle kävi.

Hävittäjän lentäessä satoja metrejä sekunnissa kaikkein tärkeintä on keskittyä oleelliseen eli lentämiseen. Käytännössä lentäminen on jatkuvaa mittareiden seurantaa. Koko ajan pitää olla selkeä tilannekuva siitä, mitä tapahtuu ja sen lisäksi tilanneymmärrys siitä, miten toimia.

Näin tuossa hiljattain kuinka lumimyräkässäkin joku autoilija samalla tekstaili kännykällä. Myös autoilijoiden tulisi hävittäjälentäjien lailla harjoitella keskittymistä vain ajamiseen. Tilannekuva tarkoittaa autoillessa ehkä sitä, että ottaa huomioon sään ja vuorokauden ajan. Tilanneymmärrys taas voisi tarkoittaa sitä, että ottaa huomioon tilannekuvan pohjalta muut liikenteessä kulkijat ja sen mahdollisuuden, että tielle pinkaisee peura tai hirvi.

Jos hävittäjälentäjä menettää muutamiksi sekunneiksi keskittymisen, on kone kulkenut tänä aikana jo melkein kilometrin. Ehkä sellainen autoilija, joka on joutunut kolariin oman keskittymättömyytensä takia, on oppinut sen, mitä keskittyminen liikenteessä tarkoittaa. Keskittymisessä on tärkeää myös tunteiden hallinta eli tunteet eivät saisi häiritä keskittymistä. 

200 m sekunnissa. Ohjaimiin ei pääse, jos ei pysty keskittymään.


Autokin voi muuttua "hävittäjäksi", jos kuljettaja ei keskity.
JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

torstai 24. tammikuuta 2019

Tavoitteena hyvä tunnelma ja hyvät tulokset

Niin palvelujen kehittämisessä kuin muutenkin työelämässä ja myös vapaa-ajan ponnistuksissa toimitaan erilaisissa ryhmissä. Ainakin itse toivon, että omissa töissäni ja työryhmissä työskentelyn tunnelma ja ilmapiiri olisi hyvä ja että toimisimme työryhmissä myös tehokkaasti ja tuloksellisesti.

Parhaassa tapauksessa työryhmien työskentely on mukavaa ja tehokasta. Jos työskentelyilmapiiri ei ole hyvä, alkaa se kuluttaa ajan saatossa työnhyvinvointia, vaikka tulokset olisivatkin hyviä. Eihän sekään pitkän päälle hyvältä kuullosta, että meillä on mukava työporukka, jos työryhmän tulokset jäävät heikoiksi. Joskus voi olla pelkästään hauskaakin, vaikkei tulokset niin hyviä joka palaverista olisikaan. Kaikkein pahimmassa tapauksessa ryhmän työskentelyilmapiiri on ahdistava ja tulokset jäävät heikoiksi.

Kuulin, että joissakin johtoryhmissä käytetään sellaista menettelyä, että palaverin jälkeen pyydetään osallistujia arvioimaan johtoryhmän työskentelyn tunnelmaa ja tuloksellisuutta. Tätä aion itsekin kokeilla. Se voi myös ohjata siihen suuntaan, että jokainen ymmärtää olevansa vastuussa hyvästä työskentelyilmapiiristä ja työskentelyn tuloksista.


Hyvässä ilmapiirissä on helpompi saavuttaa tavoitteet.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @Juhake
www.selede.fi

perjantai 18. tammikuuta 2019

Muutostrendeissä piilee mahdollisuuksia

Yksi hyvä tapa miettiä oman organisaation palveluja ja toimintoja sekä laajemmin strategiaa on tarkastella joko laajempia muutostrendejä tai erityisesti oman toimialan muutostrendejä joskin edelliset voivat mennä päällekkäin. Muutostrendejä tunnistamalla voi löytyä uusia toimintamahdollisuuksia.

Eilen (17.1.2019) oli Kauppalehdessä juttua suomalaisesta yrityksestä, joka on kehittänyt hieman ampuma-asetta muistuttavan laitteen. Sen avulla voidaan lamauttaa, käytännössä tiputtaa alas häiritsevä drone tai droneparvi. Eli uusi teknologia on hyötyjen lisäksi tuonut erilaisia uhkia, jotka taas ovat tarvinneet uusia laitteita ja samalla luonut liiketoimintamahdollisuuksia. Muun muassa hisseistä tunnetun Kone Oy:n yhtenä onnistumisen ehtona on pidetty kaupungistumisen megatrendiä.

Yksi idea voisi olla se, että mietitään millaisia megatrendejä tai trendejä on menossa tai hiljalleen tulossa ja millaisia asioita niiden sisällä voisi tapahtua. Luovatko kenties jotkut muutosajurit tai trendit yhdessä jonkinlaisia uusia palvelutarpeita tai ilmiöitä. Olen alle kirjannut hyvin nopeasti erilaisia asioita, muutosajureita tai trendejä. Jotkut alla olevat asiat voivat olla hieman ristiriidassakin. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen muovin vähentäminen on tärkeä asia, mutta silti esimerkiksi moniin mehu- ja jogurttipurkkeihin on tullut muoviset kaatoaukot. 
 
  • Digitalisaatio
  • Automatisaatio
  • Robotisaatio
  • Data-analytiikka
  • Tietotekniikkariippuvuus
  • Sosiaalinen media
  • Ilmastomuutos ja siihen varautuminen
  • Eettisyys
  • Kaupungistuminen
  • Maallistuminen
  • Radikalisaatio
  • Kansainvälisyys
  • Kansainvälinen turvallisuustilanne
  • Monikulttuurisuus
  • Väestörakenteen muutos
  • Markkinatalous

 
Robotit tulee.


JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

lauantai 12. tammikuuta 2019

Paranoidia riskienhallintaa

Mikä voi mennä pieleen? Tämä kysymys on hyvä pitää jatkuvasti mielessä niin yksittäisen palvelun kuin koko organisaation näkökulmasta.

Olen lukenut Risto Siilasmaan johtamiskokemuksista kertovaa kirjaa Paranoidi Optimisti. Näin johdin Nokiaa murroksessa (Risto Siilasmaa & Catherine Fredman, Tammi 2018). Kirjassa kuvataan mielenkiintoisesti Risto Siilasmaan kokemuksia Nokian hallituksen jäsenenä, hallituksen puheenjohtajana ja sitä, miten Nokian matkapuhelinliiketoiminta ajautui kriisiin ja lopulta myytiin kokonaan pois.

Riskienhallinnan näkökulmasta Siilasmaan kokemuksissa korostuu se, että organisaation pitäisi jatkuvasti paranoidisti katsoa ja tarkastella sitä, mikä voi mennä pieleen. Kirjan nimen optimismi-osio viittaa siihen, että lähtökohtaisesti tulee säilyttää optimistin asenne siihen, että kaikki ongelmat ja haasteet pystytään ratkaisemaan.

Kirjassa korostuu myös erilaisten skenaarioiden laatimisen tärkeys eli sen miettiminen, miten erilaiset tapahtumakulut voivat vaikuttaa organisaation toimintaan luoden uhkia tai mahdollisuuksia. Erilaisten skenaarioiden tuoma tieto tulisi sitten tuoda osaksi organisaation strategian ja toiminnan suuntaamista.

Tietenkin Nokian kokoisella organisaatiolla on voimavaroja tehdä ja analysoida erilaisia skenaarioita, mutta ihan jokaisen palveluvastaavan tai pienyrittäjän kuin isompienkin johtajien on hyvä pitää mielessä, mikä voi mennä pieleen. Se on hyvän riskienhallinnan lähtökohta ja se lisää kyvykkyyttä toimia, mikäli tietty tapahtumakulku alkaa todentua.



Makoisa mahdollisuus.


JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

tiistai 1. tammikuuta 2019

Ylös ja ulkosalille mars

Menneitä ovat ajat, kun pururadan reunalla oli ainoastaan muutama tukki, joita sai nostella lihaskuntoa parantaakseen. Erilaiset ulkoliikuntapaikat ovat kehittyneet ja ulkopunttisalilaitteina on ollut pitempään jo monenlaisia värkkejä. Niitä on kuitenkin vielä vaivannut se, että ne on suunnattu ehkä enemmän kevyempään liikuntaan.

Ilokseni pääsin kokeilemaan uusia Latokartanon liikuntahallin lähettyville tulleita laitteita ja näillä laitteilla on jo mahdollista harjoitella ihan kunnolla. Penkkipunnerruslaitteeseen taisi saada säädettyä 60 kilon painon ja jalkakyykyssä 70 kilon painon eli nyt pääsee jo ihan kunnolla harjoittelemaan ulkonakin.

Vaikka pururatojen tukitkin on ihan hyviä edelleen, näillä uusilla laitteilla pääsee treenaamaan monipuolisemmin vahvempikin kaveri. Nyt ei myöskään korkeat kuntosalimaksut pääse estämään harjoittelua. Talvella tällä salilla ei pärjää kuitenkaan pelkillä trikoilla vaan jalassa pitää olla toppahousut tai useammat verkkarit. Kesällä kannattaa varoa, ettei iho pala.


Tuli mieleen, että pururadan vierelle tai osaksi niitä voisi tehdä myös jonkinlaisia esteratoja eli hieman sentyyppisiä kuin jossain varuskunnissa on.


Jossakin just hehkutettiin syväkyykyn hyötyjä.
 
 
JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi