Valoa puolen miljoonan tunnelin päähän

Uusimmassa Talouselämässä (16.9.2022) haastatellaan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzaria. Panzar tuo jutussa esille, että ulosotossa on puoli miljoonaa suomalaista. Se on jopa epäuskottavan valtava luku ja todennäköisesti ulosotto aiheuttaa lähes kaikille ulosotettaville että myös heidän läheisilleen ahdistusta, kurjuutta, toivottomuutta ja epätietoisuutta.Tämän takia sekä julkisen puolen velkaneuvonta että myös Takuusäätiön kaltaiset toimijat ovat tärkeässä roolissa.

Velkaneuvonnassa ja velkojen järjestämisessä kaikkein tärkeintä on pyrkiä luomaan asiakkaille toivoa ja uskoa tulevaisuuteen sekä vahvistaa kyvykkyyden ja autonomian kokemusta (ks. Deci & Ryan 1985) hoitaa omia raha-asioita. Sen lisäksi asiakkaalle voi tuoda helpotusta, ettei ole kurjassa tilanteessa yksin ja että velkaneuvoja on auttamassa ja tukemassa asiakasta. Velkojen kanssa vaikeuksissa olevan ihmisen tilanteen helpottuminen ja hänen voimaantumisensa heijastuu varmasti myös hänen lähipiiriinsä ja näin monen muunkin hyvinvointi lisääntyy.

Velkaantuneiden kanssa työskentelevien, kuten jokaisen muuni voisi muuten olla hyvä perehtyä positiiviseen psykologiaan, joka "tarkastelee eheyden edellytyksiä ja keinoja lisätä inhimillistä kukoistusta" (Uusitalo-Malmivaara 2015, 19).

Deci Edward & Ryan Richard (1985) Intrisic motivation and self-determination in human behavior. Plenum Press. New York.

Uusitalo-Malmivaara, Lotta toim. (2015) Positiivisen psykologian voima Ps-Kustannus. Jyväskylä.

 

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Maaseudun moniosaajat

Maalla asuminen vaatii osaamista ja monia taitoja, jos nimittäin aikoo elättää itsensä maaseutuelinkeinolla. Osaamistarpeisiin vaikuttaa elinkeinon muoto eli onko kyse esim. tuotantoeläimistä, maanviljelystä vai metsänhoidosta tai edellisten kombinaatioista. 

Ensiksikin täytyy tietenkin osata ja ymmärtää esim. eläinten hyvinvointiin ja kasvatukseen liittyvät asiat ja tarpeet, tämän lisäksi täytyy ymmärtää koneisiin ja tiloihin liittyvät tarpeet. Tarvittaessa tulee ainakin joltain osin osata huoltaa ja korjata laitteita ja tiloja. Samalla tulee osata talousasioiden suunnittelu ja hoito sekä ymmärtää eri toimintoihin liittyvät aikataulut. Lisäksi tulee osata hoitaa toimintaan liittyvää verkostoa ja toimia terveys ym. vaatimusten mukaisesti. 

Edellisten osaamisten lisäksi tulee ymmärtää markkinoita, kansantaloutta ja politiikkaakin, jotta pystyy tuotantoa ja investointeja ohjaamaan kysynnän mukaisesti ja samalla osaa välttää turhia tuotantoriskejä. On huomioitava, että kaikki edelliset osaamistarpeet kertautuvat, mikäli samalla maatilalla toteutetaan esim. maidontuotannon lisäksi viljanviljelyä tai metsänhoitoa.

Tämäkin pino syntyi naapurin avustuksella klapikoneella tunnissa.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Asiakaspalaute voi olla organisaation aarre

Eräs johtajatuttavani postasi LinkedInissä, että asiakaspalaute on heille tärkeää. Jäin miettimään sitä, kuinka systemaattisesti organisaatioissa yleensä käsitellään asiakaspalautetta ja tehdäänkö niiden suhteen systemaattista analyysiä. Entä tehdäänkö niistä johtopäätöksiä palvelujen ja toiminnan kehittämiseksi - raportoidaanko niistä johtoryhmille ja käytetäänkö niitä innovaatioiden polttoaineena ja ehkä keinoina tunnistaa mahdollisia toimintaan liittyviä riskejä. Yksi hyvä keino on varmistaa asiakaspalautteen prosessin toimivuus ja sopia yhteiset raportointitavat ja aikataulut. 

Johtajilla on tietenkin tärkeä rooli siinä, millaisen painoarvon he antavat asiakaspalautteille, millä keinoilla organisaatioissa kerätään asiakaspalautetta ja miten siihen suhtaudutaan - miten asiakkaisiin yleensä ottaen suhtaudutaan ja miten heistä vaikkapa puhutaan.

 

Asiakaspalautteen päässä voi olla organisaation aarre.

JK

S-posti: juha.kesanen@selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter @JuhaKe

www.selede.fi

 

Virheestä yli kuin änäripelaajat

Onneksi tämän vuoden NHL-pelit saatiin tänään loppumaan. Nimittäin klo 03:00 alkaneet pelit ovat hieman vaikuttaneet omaan jaksamiseen :-). Stanley Cupin tänään voittanut Mikko Rantanen totesi jossakin haastattelussaan, että voitoista tai tappioista pitää päästä nopeasti yli ja jatkaa eteenpäin. 

Minusta tuo on hyvä oppi myös niihin tilanteisiin, kun itse syyllistyy johonkin virheeseen. Ja kaikkihan joskus tekevät virheitä. Joillakin on tapana jäädä ruotimaan virheitä ja epäonnistumisia ehkä vähän liikaakin. Virheen tuoma harmitus kertoo, että asia on itselle tärkeä. Olisiko siitä huolimatta hyvä, että virheistä päästäisiin nopeammin yli. Todettaisiin, että virhe tapahtui ja sitten vain eteenpäin ja virheestä oppineena suunta eteenpäin.

Hyvää kesää kaikille lukijoille!

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Tarinat kertovat asuinalueesta

Eilen kuljettiin Siilitiellä Herttoniemen sairaalan pääoven edestä. Ihmettelimme, kun entisen Kettutien sosiaalipalvelutoimiston ja kirjaston rakennus oli purettu ja paikalle oli rakenteilla uusia kerrostaloja. Kun jatkoimme Siilitieltä ylöspäin Siilitien loppuun, huomasimme, että Siilitien kiinteistöt Oy:n konttorina toiminut pienempi rakennus oli juuri purettu. 

Tasan 20 vuotta sitten julkaistiin Siilitien asukkaiden tarinat kirjaksi Siilitien tarinat. Kirjoituksia kaupunkielämästä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002). Kun tuolloin toimitin tuota kirjaa en ihan niin syvällisesti ymmärtänyt kuin nyt, miten arvokasta oli kerätä asukkaiden tarinoita alueestaan. Tarinoissa tallennettiin samalla Siilitien asukashistoriaa ja laajemminkin Helsingin kaupunkihistoriaa. Tarinoiden arvon näkee erityisesti jälkeenpäin samalla lailla kuin ehkä vanhoja päiväkirjoja lukiessa. Ne ovat tiettynä aikana muistiin merkittyjä muistoja ja ajatuksia.

Nyt kun Siilitiellä ja sen läheisyydessä on sekä purettu taloja että rakennettu uusia taloja ja niiden mukana on tullut uusia asukkaita, voi Siilitien tarinoiden lukeminen avata aivan uusia näkökulmia asumiseen Siilitiellä.

Hyvää Helsinki-päivää 12.6.2022!

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter. @JuhaKe

www.selede.fi

Mahtipaikka vetää töihin

Hyvä työntekijäkokemus mahdollistaa hyvät palvelut kestävällä tavalla. Työnantajien tulisi pyrkiä tekemään omasta organisaatiostaan mahtipaikka. Jokainen meistä varmaan haluaisi työskennellä mahtipaikassa.

Mahtipaikan käsitteen olen napannut Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjasta. Oman määrittelyni mukaan työpaikan, joka on mahtipaikka, tulee tulee olla työntekijälle tietynlainen työtehtävien, ihmisten kohtaamisen ja toimialan näkökulmasta.

Mahtipaikassa työtehtävien tulee olla työntekijän näkökulmasta kiinnostavia, tärkeitä, oppimista ja kasvua tukevaa sekä tehtävien työmäärältään hallittavissa. Lisäksi työn itsenäisyys ja tuki ovat sopivassa suhteessa toisiinsa. Apua saa silloin, kun sitä tarvitaan.

Toiseksi ja ehkä tärkeimpänä tekijänä mahtipaikassa on ihmisten kohtaamisen tapa eli onko organisaatiokulttuuri ja ilmapiiri sellainen, jossa kaikkia kunnioitetaan ja arvostetaan. Erityisesti johtajat, päälliköt ja esihenkilöt luovat tätä organisaatiokulttuuria valtaroolinsa puitteissa, mutta ihan jokaisella organisaation jäsenellä on tärkeä rooli ilmapiirin luomisessa. Tunnetusti johtamisen tapa valuu organisaatiossa alaspäin. Jos siis olet hakemassa uutta työpaikkaa, yritä selvittää lähiesimiehen käytöksen lisäksi laajemmin organisaatiokulttuuria ja ilmapiiriä.

Kolmas näkökulma liittyy mahtipaikan koko toimialaan. Miltä tahansa toimialalta voi löytyä mahtipaikka, mutta kyllä sekin vaikuttaa työpaikkaan, miltä toimialan tulevaisuus vaikuttaa. Onko toimiala hiipumassa, pysyykö samana vai onko toimialan rooli kasvamassa? Miltä tulevaisuus näyttää lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Toimiala vaikuttaa myös palkkaukseen, etenemismahdollisuuksiin, ilmapiiriin. Toimiala vaikuttaa myös työehtoihin esim. lomaehtoihin. Jos toimialan tulevaisuus näyttää hyvältä, tarkista sitten vielä erityisesti miltä ko. organisaation toiminta näyttää toimialan sisällä. Jos organisaatio on hyvässä asemassa toimialalla, niin se on tältä osin mahtipaikka.

Jos nämä kolme edellistä mahtipaikan kriteeriä näyttävät työhakijan näkökulmasta hyvältä, niin uusi työpaikka voi olla mahtipaikka. Myös nykyiset työntekijät voivat arvioida organisaatiotaan tästä näkökulmasta. Myös työnantajat erityisesti työvoimapula-aloilla voisivat miettiä, miten voitaisiin luoda mahtipaikkoja enemmän.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter:@JuhaKe 

www.selede.fi

Kolme huomioita hyvästä johtajuudesta

Helsingin Sanomien (23.4.2022) Visio-liitteessä oli yrittäjä Sami Honkosen haastattelu. Haastattelussa käsiteltiin johtamista ja nostan tässä muutaman näkökulman ko. jutusta ja ne sopivat tietenkin hyvin myös palvelujen johtamiseen. Johtamisen ymmärrän siten, että johtamista tehdään ja toteutetaan myös asiantuntijatyössä eikä ainoastaan esihenkilötyössä.

1) Suhtauminen tietoon: kaikki tieto on oletusta ja maailma on kompleksinen paikka.

2) Suhtautuminen työntekijöihin: Ei aliarvioida työntekijöitä suojaamalla heitä epävarmuudelta. Kerrotaan tavoitteisiin liittyvät oletukset ja epävarmuudet avoimesti. Avoimuus edistää luottamusta.

3) Suuntautuminen kokonaisuuteen: Keskitytään yrityksen tai organisaation olemassaolon tarkoitukseen; mitä ollaan tekemässä, kuka on asiakas ja mikä asiakkaalle on tärkeintä.

Edellisistä teemoista erityisesti toiseen kohtaan olen tunnistanut toisenlaisiakin näkemyksiä eli hyvältä johtajalta odotetaan selkeätä ja yksiselitteistä suunnitelmaa ja näkemystä siitä, miten tavoitteisiin päästään. Oma näkemykseni on, että vahva johtaja pystyy kertomaan myös epävarmuudet ja olen kokenut tämän osoituksena hyvästä johtajuudesta.

 

JK

S-posti; juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi