Stop! Syrjintä on laitonta

Helsingin paikallisbussissa törmäsin hiljattain Helsingin seudun liikenteen (HSL), Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) sekä Ihmisoikeusliiton Stop! Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjan mainokseen. Kampanja kannustaa toimimaan ja tukemaan uhria silloin kun huomaamme jonkun kohtaavan häirintää tai syrjintää.

Hieno homma, että kyseiset toimijat ovat tehneet selväksi sen, että häirintää ja syrjintää ei tarvitse kokea ja siihen voi puuttua. Julkisen liikenteen palvelun vetovoimankin kannalta on tärkeää, että jokainen saa matkustaa pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin rauhassa bussissa, metrossa, ratikassa, lähijunissa ja lautoilla ilman häirintää tai syrjintää.

Mikäli haluat tarkemmin perehtyä siihen, mitä yhdenvertaisuuslain perusteella syrjinnällä tarkoitetaan, kannattaa käydä lukemassa siitä yhdenvertaisuusvaltuutetun nettisivuilta.

Toimi, tue ja kerro.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Perusjuttuja jaksamisesta

Jotta jaksaa palvella hyvin on palvelijan pidettävä itsestään huolta. Kuuntelin viime viikolla Hintsa Performancesta Pekka Pohjakallion esitystä hyvinvoinnista. Muutamana päällimmäisenä asiana jäi mieleen nukkuminen ja kasvisten syöminen. Ainakin ruuhkavuosia elävien elämässä unen määrä voi jäädä liian vähäiseksi. Pitäisi pystyä nukkumaan ainakin kahdeksan tuntia, jotta aivot ja kehokin ehtivät palautua ja että ne toimivat optimaalisesti. Myös pienikin annos alkoholia, taisi olla kaksi lasillista, vaikuttaa jo unta heikentävästi. Toiseksi jäi mieleen kasvisten syömisen tärkeys. Pohjakallion mukaan pitäisi syödä erivärisiä kasviksia ja hedelmiä kahdeksan nyrkillistä päivästä.

Tämän viikon maanantaina 11.2.2019 oli mielenkiintoinen juttu Helsingin Sanomissa myös liikunnasta. Jutun mukaan pitää liikkua, jotta säilymme hengissä. Liikunta vapauttaa endorfiineja, jotka ovat luonnollisia kipulääkkeitä ja nostavat mielialaa. Näyttöä alkaa olla siitäkin, että kestävyysliikunta vähentää kroonista tulehdusta, joka on riskitekijä sydän ja verisuonitaudeille. Jutun mukaan liikunta vähentää altistusta diabetekselle ja vähentää syöpien riskiä. Meidän pitäisi kävellä noin 13 000 askelta päivässä, alkaa harrastaa viimeistään viisikymppisenä voimailua ja muistaa kehittää nopeusvoimaakin. Nykyisin monessa älypuhelimessa on askelmittari, joten ainakin askelten seuraaminen käy helposti.

Tällaisten perusjuttujen toteuttaminen voi auttaa jaksamaan paremmin ja samalla auttaa tuottamaan parempia palveluja.

Peace & love!

JK
juha.kesanen(at)hel.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Hoivakodit - asiakas- ja työntekijäkokemukset pitää ottaa tosissaan

Sosiaali-ja terveyspalveluiden osalta on tämän vuoden alussa ollut keskustelussa vanhusten ja kehitysvammaisten hoivassa tapahtuneet epäkohdat Esperi Carella ja Attendolla. Keskeisenä havaintona on ollut, että asiakkaiden hoito on ollut huonoa ja myös työntekijöiden kokemukset ovat kertoneet isoista ongelmista.

Yritystoiminnassa on tietenkin keskeisenä mittarina tuotto - hyvä johtaja saa rahan poikimaan. Myös julkisen sektorin, joka toimii palvelun tilaajana, toimintaa ohjaavat eurot. Tässä tapauksessa vähemmällä pitäisi saada ostettua enemmän hoivaa.

Euronäkökulma ei kuitenkaan riitä, kuten alkuvuoden tapahtumat ovat kertoneet. Keskeiseksi ja tärkeimmäksi ja eettisestikin tärkeimmäksi näkökulmaksi tulisi nostaa asiakaskokemus ja henkilöstökokemus. Ja olen ihan varma, että näin ajatellaan tällä hetkellä myös Esperi Caressa ja Attendolla. Olen myös varma, että jos ko. yrityksissä on hoivapalvelut kuvattu ja tuotteistettu, niin asiakas- ja henkilöstönäkökulma korostuu niissä, mutta johtamisen käytännöissä eurot menevät niiden ohi.

Tietenkin hyvän hoivan yhtenä takuuna on riittävä henkilöstömitoitus. Sekin on hyvä muistaa, että vaikka paperilla henkilöstömitoitus on kunnossa, niin esimiehellä ja senioritason työntekijöillä eli ykkösketjun pelaajilla on ratkaiseva merkitys laadukkaalle ja inhimilliselle hoivalle. He rakentavat hyvän hoivan puitteet.

Myös palvelujen tilaajien eli kuntien tulee kiinnittää huomiota hoivapalveluiden valvontaan, mutta se on jo toisen blogitekstin paikka.

Hyvä ja laadukas hoiva edellyttää myös hyvää yhteishenkeä.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Mitä autoilija voi oppia hävittäjälentäjältä

Hävittäjä lentää sekunnissa useita satoja metrejä. Mikä silloin on oleellisinta?

Läheiseni oli hiljattain kuuntelemassa ilmavoimien hävittäjälentäjää. Ja esitys on silloin ollut todella vaikuttava, jos sekin joka ei ole kuuntelemassa esitystä, vaikuttuu siitä, kuten minulle kävi.

Hävittäjän lentäessä satoja metrejä sekunnissa kaikkein tärkeintä on keskittyä oleelliseen eli lentämiseen. Käytännössä lentäminen on jatkuvaa mittareiden seurantaa. Koko ajan pitää olla selkeä tilannekuva siitä, mitä tapahtuu ja sen lisäksi tilanneymmärrys siitä, miten toimia.

Näin tuossa hiljattain kuinka lumimyräkässäkin joku autoilija samalla tekstaili kännykällä. Myös autoilijoiden tulisi hävittäjälentäjien lailla harjoitella keskittymistä vain ajamiseen. Tilannekuva tarkoittaa autoillessa ehkä sitä, että ottaa huomioon sään ja vuorokauden ajan. Tilanneymmärrys taas voisi tarkoittaa sitä, että ottaa huomioon tilannekuvan pohjalta muut liikenteessä kulkijat ja sen mahdollisuuden, että tielle pinkaisee peura tai hirvi.

Jos hävittäjälentäjä menettää muutamiksi sekunneiksi keskittymisen, on kone kulkenut tänä aikana jo melkein kilometrin. Ehkä sellainen autoilija, joka on joutunut kolariin oman keskittymättömyytensä takia, on oppinut sen, mitä keskittyminen liikenteessä tarkoittaa. Keskittymisessä on tärkeää myös tunteiden hallinta eli tunteet eivät saisi häiritä keskittymistä. 

200 m sekunnissa. Ohjaimiin ei pääse, jos ei pysty keskittymään.

Autokin voi muuttua "hävittäjäksi", jos kuljettaja ei keskity.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

Tavoitteena hyvä tunnelma ja hyvät tulokset

Niin palvelujen kehittämisessä kuin muutenkin työelämässä ja myös vapaa-ajan ponnistuksissa toimitaan erilaisissa ryhmissä. Ainakin itse toivon, että omissa töissäni ja työryhmissä työskentelyn tunnelma ja ilmapiiri olisi hyvä ja että toimisimme työryhmissä myös tehokkaasti ja tuloksellisesti.

Parhaassa tapauksessa työryhmien työskentely on mukavaa ja tehokasta. Jos työskentelyilmapiiri ei ole hyvä, alkaa se kuluttaa ajan saatossa työnhyvinvointia, vaikka tulokset olisivatkin hyviä. Eihän sekään pitkän päälle hyvältä kuullosta, että meillä on mukava työporukka, jos työryhmän tulokset jäävät heikoiksi. Joskus voi olla pelkästään hauskaakin, vaikkei tulokset niin hyviä joka palaverista olisikaan. Kaikkein pahimmassa tapauksessa ryhmän työskentelyilmapiiri on ahdistava ja tulokset jäävät heikoiksi.

Kuulin, että joissakin johtoryhmissä käytetään sellaista menettelyä, että palaverin jälkeen pyydetään osallistujia arvioimaan johtoryhmän työskentelyn tunnelmaa ja tuloksellisuutta. Tätä aion itsekin kokeilla. Se voi myös ohjata siihen suuntaan, että jokainen ymmärtää olevansa vastuussa hyvästä työskentelyilmapiiristä ja työskentelyn tuloksista.



Hyvässä ilmapiirissä on helpompi saavuttaa tavoitteet.


JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @Juhake
www.selede.fi

Muutostrendeissä piilee mahdollisuuksia

Yksi hyvä tapa miettiä oman organisaation palveluja ja toimintoja sekä laajemmin strategiaa on tarkastella joko laajempia muutostrendejä tai erityisesti oman toimialan muutostrendejä joskin edelliset voivat mennä päällekkäin. Muutostrendejä tunnistamalla voi löytyä uusia toimintamahdollisuuksia.

Eilen (17.1.2019) oli Kauppalehdessä juttua suomalaisesta yrityksestä, joka on kehittänyt hieman ampuma-asetta muistuttavan laitteen. Sen avulla voidaan lamauttaa, käytännössä tiputtaa alas häiritsevä drone tai droneparvi. Eli uusi teknologia on hyötyjen lisäksi tuonut erilaisia uhkia, jotka taas ovat tarvinneet uusia laitteita ja samalla luonut liiketoimintamahdollisuuksia. Muun muassa hisseistä tunnetun Kone Oy:n yhtenä onnistumisen ehtona on pidetty kaupungistumisen megatrendiä.

Yksi idea voisi olla se, että mietitään millaisia megatrendejä tai trendejä on menossa tai hiljalleen tulossa ja millaisia asioita niiden sisällä voisi tapahtua. Luovatko kenties jotkut muutosajurit tai trendit yhdessä jonkinlaisia uusia palvelutarpeita tai ilmiöitä. Olen alle kirjannut hyvin nopeasti erilaisia asioita, muutosajureita tai trendejä. Jotkut alla olevat asiat voivat olla hieman ristiriidassakin. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen muovin vähentäminen on tärkeä asia, mutta silti esimerkiksi moniin mehu- ja jogurttipurkkeihin on tullut muoviset kaatoaukot. 
 

• Digitalisaatio
• Automatisaatio
• Robotisaatio
• Data-analytiikka
• Tietotekniikkariippuvuus
• Sosiaalinen media
• Ilmastomuutos ja siihen varautuminen
• Eettisyys
• Kaupungistuminen
• Maallistuminen
• Radikalisaatio
• Kansainvälisyys
• Kansainvälinen turvallisuustilanne
• Monikulttuurisuus
• Väestörakenteen muutos
• Markkinatalous

 

Robotit tulee.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Paranoidia riskienhallintaa

Mikä voi mennä pieleen? Tämä kysymys on hyvä pitää jatkuvasti mielessä niin yksittäisen palvelun kuin koko organisaation näkökulmasta.

Olen lukenut Risto Siilasmaan johtamiskokemuksista kertovaa kirjaa Paranoidi Optimisti. Näin johdin Nokiaa murroksessa (Risto Siilasmaa & Catherine Fredman, Tammi 2018). Kirjassa kuvataan mielenkiintoisesti Risto Siilasmaan kokemuksia Nokian hallituksen jäsenenä, hallituksen puheenjohtajana ja sitä, miten Nokian matkapuhelinliiketoiminta ajautui kriisiin ja lopulta myytiin kokonaan pois.

Riskienhallinnan näkökulmasta Siilasmaan kokemuksissa korostuu se, että organisaation pitäisi jatkuvasti paranoidisti katsoa ja tarkastella sitä, mikä voi mennä pieleen. Kirjan nimen optimismi-osio viittaa siihen, että lähtökohtaisesti tulee säilyttää optimistin asenne siihen, että kaikki ongelmat ja haasteet pystytään ratkaisemaan.

Kirjassa korostuu myös erilaisten skenaarioiden laatimisen tärkeys eli sen miettiminen, miten erilaiset tapahtumakulut voivat vaikuttaa organisaation toimintaan luoden uhkia tai mahdollisuuksia. Erilaisten skenaarioiden tuoma tieto tulisi sitten tuoda osaksi organisaation strategian ja toiminnan suuntaamista.

Tietenkin Nokian kokoisella organisaatiolla on voimavaroja tehdä ja analysoida erilaisia skenaarioita, mutta ihan jokaisen palveluvastaavan tai pienyrittäjän kuin isompienkin johtajien on hyvä pitää mielessä, mikä voi mennä pieleen. Se on hyvän riskienhallinnan lähtökohta ja se lisää kyvykkyyttä toimia, mikäli tietty tapahtumakulku alkaa todentua.




Makoisa mahdollisuus.



JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi