Isot toimintatapojen muutokset vaativat ponnistelua

Helsingin Sanomien yhdessä mainosliitteessä Brave Alliancen työntekijät korostivat niin sanottujen pehmeiden asioiden tärkeyttä, kun halutaan tehdä isoja toimintapojen muutoksia. Heidän mukaansa käytännön toimintatapojen, ajattelun ja asenteiden, muuttaminen on haastavaa. Se vaatii holistista otetta ja pitkäjänteistä työtä.

Edellinen holistisuuden ja pitkäjänteisyyden vaade varmasti pätee niin isojen organisaatioiden toimintatapojen muutoksiin kuin ihan yksittäisen ihmisen omaa elämää koskeviin muutoksiin. Tällöin ei myöskään pienille pintapuolen haparoinneille tai virheille kannata antaa liikaa painoarvoa eikä pienistä voitoista tai onnistumisista kannata ajatella, että tämähän kulkee jatkossakin kuin tanssi. Toki onnistumisia kannattaa panna merkille, juhliakin ja niitä kannattaa miettiä varsinkin silloin kun jokin asia sujuu huonommin.

 JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi 

Facebook / Palveluksessanne

Twitter @JuhaKe

www.selede.fi

Cool Head Brew täältä tullaan (koronablogi 10)

Oltiin yhtenä päivänä lounaalla Viikin kartanossa. Kuulin naapuripöydästä, että joku siellä haaveili jo terasille pääsemisestä ja siitä kuinka ensimmäinen olut terassilla maistuisi hyvältä. Täytyy myöntää, että jotenkin tuohon haaveeseen pystyn itsekin liittymään. 

Toivottavasti jo ensi kesänä pääsisi hörppäämään oluen ystävien kanssa koronarokotettuna ja ilman huolta koronasta. Taidanpa sitten suunnata Viikin Gardeniaan avattavalle Cool Head Brewin panimon terasille. Ja taidanpa sitten yrittää saada mahdollisimman monta ystävääkin mukaan ja vaikkapa myös sinut hyvä lukija.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

 

 

Koronan vaikutuksia ajatuksiini (koronablogi 9)

Olen sentään säilynyt toistaiseksi ilman koronatartuntaa ja toivottavasti korona kiertää minut siihen saakka, kun pääsen itse rokotusvuoroon. Odotan todella koronan jälkeistä aikaa (kyllä se sieltä tulee). Olen huomannut koronan vaikuttavan ainakin seuraavilla tavoilla ajatteluuni:

- Kun katsoin jotain kuvapankkia, kaikki sellaiset kuvat, joissa oli paljon ihmisiä yhdessä hämmensivät ja tuntuivat oudoilta. Esimerkiksi kuvat täysistä jalkapallokatsomoista näyttivät oudoilta.

- Erilaiset etäkoulutukset ja -tapahtumat alkavat tuntua ihan normaaleilta. On itsestään selvää, että koulutuksesta tallennetaan koulutusvideot jaettavaksi. On normaalia puhua pelkälle kameralle.

- Alussa maskin käyttö tuntui vähän oudolta. Nyt sekin on ihan ok. Jos jossain ulkona  tulee liikuttua maski kasvoilla, olen huomannut, että  maskihan lämmittää mukavasti.

Oikein hyvää joulua ja onnellista ja totisesti parempaa tulevaa vuotta!

Hyvää joulua lukijoille. Piirros VK.

JK

S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter @JuhaKe

www.selede.fi

 

Huumoria ja positiivista virettä peliin (korona-blogi 8)

No ehkä otsikkoon liittyy pieni haaste, koska tällä hetkellä on käytössä laaja maskisuositus eli maskin takaa ei oikein hymy näy. Sen sijaan positiivistä asennetta tarvitaan paljon juuri nyt, koska  korona alkaa syömään helposti turnauskestävyyttä. Monella työpaikalla ja myös kotona koronan jatkuminen voi vaikuttaa tunneilmapiirin kiristymiseen ja siihen, että hymy hyytyy. Olen kuullut, että sellaisissakin työyhteisössä, jossa on ollut hyvä ilmapiiri, on voinut tulla riitoja, jostain ihan pienistäkin asioista.

Nyt on siis hyvä aika yrittää löytää positiivisia asioita ja onnistumisia esille ehkä tarvitaan myös päivän vitsejä ja tyhjällekin nauramista. Kaikin keinoin tulisi luoda jonkinlaisia positiivisia tunnetiloja. Hyvässä Positiivisen psykologian voima -kirjassa (PS-kustannus, 2015) Lotta Uusitalo-Malmivaara kirjoittaa (s.21): "Positiivisilla tunnetiloilla on kiistaton yhteys laajempaan hyvinvointiin, onnistumiseen ja saavuttamiseen, fyysiseen terveyteen, havaintokykyyn, muistamiseen, oppimimiseen ja - mikä jännittävintä - jopa geenien ilmenemiseen."

Hymyily parantaa sekä omaa että muiden oloa.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook /Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Miksi naiset eivät tee 10-ottelua?

Yksi lempikirjoistani on Kalervo Af Ursinin tekemä ja vuonna 1974 julkaistu Valmentajan käsikirja. Kirja on yleisteos yleisurheilusta ja eri yu-lajien valmennuksesta ja erityispiirteistä. Jotenkin kirja inspiroi minua vuodesta toiseen oman liikunnan suunnittelussa.

Koska kyseinen kirja on tehty1970-luvulla, pistää  silmään esimerkiksi se, että seiväshyppyä käsittelevässä osuudessa puhutaan vain pojista tyyliin (s. 179) "Pojat ovat kiihkeimmässä kasvuvaiheessa 13 - 16 vuoden iässä". Tytöt ja naiset eivät vielä tuolloin hypänneet seivästä. Tilannehan on jo pitkän aikaan ollut toinen seiväshypyssä. Silti vieläkin on niin, että naisilla ei ole lajeina yleisurheilussa 10-ottelua tai hiihdossa 50 kilometriä.

En tiedä, mikä näissä on perusteluna. Ainakaan mitenkään "lajien rankkuudella" ei voi asiaa perustella, sillä juoksevathan naiset maratoneja ja tekevät täyspitkiä triathloneja. Ja sanotaan sekin vielä, että kolme raskautta ja synnytystä vierestä seuranneena voin todeta, että naisen keho on vahva.

 

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Pienet jutut palveluissa piristää

Olin hiljattain käymässä HUSin verkkokalvopoliklinikalla. Tulin tosi iloiseksi, että siellä oli tarjolla pillimehuja. Nuo pillimehut kertoivat minulle asiakkaasta ja potilaasta välittämisestä. Kysyin, olivatko mehut tarjolla koronan takia, mutta ystävällinen hoitaja kertoi, että heillä on aina mehua tarjolla. Joskus tällaiset pienet jutut asiakkaille voivat olla asiakkaille hyvin merkittäviä. Tuollakin poliklinikalla voi joutua odottamaan eri tarkastusten ja mittausten välillä useamman tunnin ja kyllä siinä jano ja uupumuskin voi tulla. Mehu virkisti minuakin kummasti!

 

JK

S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi

Faceook / Palveluksessanne

Twitter:@JuhaKe

www.selede.fi

Näin varmistat hyvien palvelijoiden riittävyyden

Organisaation palvelukulttuurin jatkuvuus on tietenkin toteutettava siten, että organisaatio saa jatkuvasti uusia hyvä työntekijöitä. Yksi hyvä keino on huolellisen rekrytoinnin ja hyvän perehdytyksen lisäksi on se, että esimerkiksi harjoittelijoista sekä kesä- ja kausityöntekijöistä pidetään hyvää huolta. 

Harjoittelijat ja kesätyöntekijätkin kertovat lähipiirissään, millaisia kokemuksia kyseinen työpaikka on herättänyt. Miten tehtävät sujuivat kesätyöntekijän näkökulmasta ja millainen fiilis siitä jäi.

Kesätyöntekijät, harjoittelijat ja mahdolliset opinnäytetyöntekijätkin tuovat myös organisaatioille tietoa mahdollisista potentiaalisista työntekijöistä. Se, että sekä mahdollinen uusi työntekijä että rekrytoitava tuntevat jo toisensa ja uusi työntekijä on tutustunut työpaikan työkulttuuriin ja ihmisiin jo entuudestaan, pienentää myös molemminpuolisia rekrytointiin liittyviä riskejä ja yllätyksiä.

Vaikka itselläni on jo työvuosia takana vuosikymmeniä, edelleen muistan niitä aikoja, kun olin 1990-luvun puolivälissä opiskeluaikoina Helsingin kaupungin silloisen sosiaaliviraston Kettutien sosiaalipalvelutoimistossa sosiaalityön vuosilomasijaisena. Vieläkin lähes liikutun siitä, kun muistelen, että aina palatessani kesätöistä takaisin opiskelemaan, sain hyvän ja kannustavan kohtelun lisäksi niin paljon läksiäislahjoja, että eivät ne meinanneet reppuun mahtua. Nekin olivat vahva viesti välittämisestä.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi