sunnuntai 29. marraskuuta 2020

Huumoria ja positiivista virettä peliin (korona-blogi 8)

No ehkä otsikkoon liittyy pieni haaste, koska tällä hetkellä on käytössä laaja maskisuositus eli maskin takaa ei oikein hymy näy. Sen sijaan positiivistä asennetta tarvitaan paljon juuri nyt, koska  korona alkaa syömään helposti turnauskestävyyttä. Monella työpaikalla ja myös kotona koronan jatkuminen voi vaikuttaa tunneilmapiirin kiristymiseen ja siihen, että hymy hyytyy. Olen kuullut, että sellaisissakin työyhteisössä, jossa on ollut hyvä ilmapiiri, on voinut tulla riitoja, jostain ihan pienistäkin asioista.

Nyt on siis hyvä aika yrittää löytää positiivisia asioita ja onnistumisia esille ehkä tarvitaan myös päivän vitsejä ja tyhjällekin nauramista. Kaikin keinoin tulisi luoda jonkinlaisia positiivisia tunnetiloja. Hyvässä Positiivisen psykologian voima -kirjassa (PS-kustannus, 2015) Lotta Uusitalo-Malmivaara kirjoittaa (s.21): "Positiivisilla tunnetiloilla on kiistaton yhteys laajempaan hyvinvointiin, onnistumiseen ja saavuttamiseen, fyysiseen terveyteen, havaintokykyyn, muistamiseen, oppimimiseen ja - mikä jännittävintä - jopa geenien ilmenemiseen."

Hymyily parantaa sekä omaa että muiden oloa.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook /Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

sunnuntai 22. marraskuuta 2020

Miksi naiset eivät tee 10-ottelua?

Yksi lempikirjoistani on Kalervo Af Ursinin tekemä ja vuonna 1974 julkaistu Valmentajan käsikirja. Kirja on yleisteos yleisurheilusta ja eri yu-lajien valmennuksesta ja erityispiirteistä. Jotenkin kirja inspiroi minua vuodesta toiseen oman liikunnan suunnittelussa.

Koska kyseinen kirja on tehty1970-luvulla, pistää  silmään esimerkiksi se, että seiväshyppyä käsittelevässä osuudessa puhutaan vain pojista tyyliin (s. 179) "Pojat ovat kiihkeimmässä kasvuvaiheessa 13 - 16 vuoden iässä". Tytöt ja naiset eivät vielä tuolloin hypänneet seivästä. Tilannehan on jo pitkän aikaan ollut toinen seiväshypyssä. Silti vieläkin on niin, että naisilla ei ole lajeina yleisurheilussa 10-ottelua tai hiihdossa 50 kilometriä.

En tiedä, mikä näissä on perusteluna. Ainakaan mitenkään "lajien rankkuudella" ei voi asiaa perustella, sillä juoksevathan naiset maratoneja ja tekevät täyspitkiä triathloneja. Ja sanotaan sekin vielä, että kolme raskautta ja synnytystä vierestä seuranneena voin todeta, että naisen keho on vahva.

 


JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook: Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

perjantai 20. marraskuuta 2020

Pienet jutut palveluissa piristää

Olin hiljattain käymässä HUSin verkkokalvopoliklinikalla. Tulin tosi iloiseksi, että siellä oli tarjolla pillimehuja. Nuo pillimehut kertoivat minulle asiakkaasta ja potilaasta välittämisestä. Kysyin, olivatko mehut tarjolla koronan takia, mutta ystävällinen hoitaja kertoi, että heillä on aina mehua tarjolla. Joskus tällaiset pienet jutut asiakkaille voivat olla asiakkaille hyvin merkittäviä. Tuollakin poliklinikalla voi joutua odottamaan eri tarkastusten ja mittausten välillä useamman tunnin ja kyllä siinä jano ja uupumuskin voi tulla. Mehu virkisti minuakin kummasti!

 



JK

S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi

Faceook / Palveluksessanne

Twitter:@JuhaKe

www.selede.fi


sunnuntai 11. lokakuuta 2020

Näin varmistat hyvien palvelijoiden riittävyyden

Organisaation palvelukulttuurin jatkuvuus on tietenkin toteutettava siten, että organisaatio saa jatkuvasti uusia hyvä työntekijöitä. Yksi hyvä keino on huolellisen rekrytoinnin ja hyvän perehdytyksen lisäksi on se, että esimerkiksi harjoittelijoista sekä kesä- ja kausityöntekijöistä pidetään hyvää huolta. 

Harjoittelijat ja kesätyöntekijätkin kertovat lähipiirissään, millaisia kokemuksia kyseinen työpaikka on herättänyt. Miten tehtävät sujuivat kesätyöntekijän näkökulmasta ja millainen fiilis siitä jäi.

Kesätyöntekijät, harjoittelijat ja mahdolliset opinnäytetyöntekijätkin tuovat myös organisaatioille tietoa mahdollisista potentiaalisista työntekijöistä. Se, että sekä mahdollinen uusi työntekijä että rekrytoitava tuntevat jo toisensa ja uusi työntekijä on tutustunut työpaikan työkulttuuriin ja ihmisiin jo entuudestaan, pienentää myös molemminpuolisia rekrytointiin liittyviä riskejä ja yllätyksiä.

Vaikka itselläni on jo työvuosia takana vuosikymmeniä, edelleen muistan niitä aikoja, kun olin 1990-luvun puolivälissä opiskeluaikoina Helsingin kaupungin silloisen sosiaaliviraston Kettutien sosiaalipalvelutoimistossa sosiaalityön vuosilomasijaisena. Vieläkin lähes liikutun siitä, kun muistelen, että aina palatessani kesätöistä takaisin opiskelemaan, sain hyvän ja kannustavan kohtelun lisäksi niin paljon läksiäislahjoja, että eivät ne meinanneet reppuun mahtua. Nekin olivat vahva viesti välittämisestä.



JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi




lauantai 3. lokakuuta 2020

Keskitytään oleelliseen ja kannustetaan muita (korona-blogi 7)

 Kuuntelin taas ties kuinka monetta kertaa Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjaa (löytyy Spotifystä ja YouTubesta). Esa puhui siitä, kuinka esimerkiksi yksi mahdollinen tapa oppia on eläytyä johonkin kuvaan. Tätä kuunnellessani nappasin kuvan lehtiään tiputtavasta puusta.

Kun sitten yritin eläytyä tähän kuvassa olevaan puuhun, mieleeni tuli yhteys koronaan. Aivan kuin lehtipuu valmistautuu talveen tiputtamalla lehtensä, tulevaan syksyyn ja koronatalveen voisi itsekin tai organisaatio valmistautua siten, että tiputtaa turhat asiat pois ja keskittyy olennaiseen. Pyritään keskittymään olennaisiiin töihin, siihen että oma ja muiden hyvinvointi olisi mahdollisimman hyvä. Olennaista on myös se, että oma viestintä ja vuorovaikutus kannustaisi ja tukisi toisia.


Lue myös Guruni antamat opit -blogiteksti

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi


sunnuntai 20. syyskuuta 2020

Me kuollaan kaikki

"Me kuollaan kaikki!" Näin kuulin erään isäkandidaatin huutaneen kesken synnytyksen, kun joku asia synnytyksessä ei mennyt hänen mielestään niin kuin olisi pitänyt. Tähän kokenut kätilö oli todennut, että "mihinkäs se isä on kuolemassa" ja saattanut isän hetkeksi rauhoittumaan synnytyssalin ulkopuolelle.

Olihan tuleva isä oikeassa siinä, että kyllä me kaikki kuollaan. Hyvän syntymän lisäksi hyvä kuolema on itseisarvo. Helsingin Sanomissa on tällä viikolla kirjoiteltu siitä, että saattohoitoon erikoistunut helsinkiläinen Terhokoti (Terho-säätiö) on käynnistänyt yt-neuvottelut taloustilanteen takia. 

Terhokoti on ainakin julkisuudessa ollut se taho Suomessa, joka on pitänyt yllä keskustelua siitä, millaisia elämän viimeisten hetkien ja siihen liittyvän hoivan tulisi olla. Mikäli Terhokodin tarina päättyisi taloustilanteen takia, jonkun toisen tulisi ottaa kyseinen rooli Suomessa. Tietysti olisi hienoa, että Terhokotia ei sinällään tarvittaisi, koska kaikkialla toteutuisi hyvä ja inhimillinen, kuolevan ja omaiset, huomioivat saattohoito. Olen ollut seuraamassa kahta lyhyttä saattohoitoa, jotka tapahtuivat hoivakodissa ja erikoissairaanhoidossa. Omat kokemukseni näistä eivät vakuuta siitä, että saattohoito olisi Suomessa kunnossa. 

Toive hyvälle elämän loppuajalle koskee varmasti meitä jokaista. Hyvin järjestetty saattohoito vaikuttaa myös meihin ja heihin, joiden elämä jatkuu läheisen kuoleman jälkeen. Tämä asia on vielä haastavampi näin korona-aikana.



JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne 

Twitter @JuhaKe

www.selede.fi



perjantai 11. syyskuuta 2020

Kannattaa miettiä kaksi kertaa, mitä postailee someen

Jokainen on varmasti törmännyt sosiaalisessa mediassa ikävään puheeseen muista ihmisistä. Kyseenalaiset materiaalit ovat olleet tarkoitushakuisesti esimerkiksi maahanmuuttajia, pakolaisia tai seksuaalivähemmistöjä koskevia. Jokaisen, joka jakaa ko. tyyppistä materiaalia someen, olisi hyvä muistaa esimerkiksi laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Ja muistaisi sen, että erilaiset postaukset voivat mennä "ystävien" lisäksi myös muille lukijoille ja vaikkapa tiedotusvälineisiin. Ja ko. lakihan menee näin:

10 § (13.5.2011/511) Kiihottaminen kansanryhmää vastaan

Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Hyvää Pride-viikkoa!

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe www.selede.fi