Koronasta toipumisessa myös sote-järjestöillä on tärkeä panos (koronablogi 11)

Korona on kurittanut yli vuoden verran jo meitä kaikkia. Pieniä toivon merkkejä on kevään ja rokostusten myötä sille, että tästä jollain lailla selvitään. Pienenä pelkona tietysti on vielä se, että joku virusvariantti pystyy kiertämään tehokkaasti rokotteiden antaman suojan ja toivottavasti rokotteet pystytään antamaan suunnitellusti.

Hieman pelottaa pitkällä tähtäimellä se, millaista jälkeä korona on saanut aikaan suomalaisten hyvinvoinnissa. Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, millaiseksi kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveyspuolen palveluvelka on kasvanut. Tämän tilannekuvan laatimisessa ja omien kohderyhmien tilanteen arvioimisessa on myös sote-järjestöillä tärkeä tehtävä. Tarvitaan tietoa siitä, miten oman järjestön asiakkaat ja kohderyhmät voivat, mikä on palvelutarve ja mitä toimintoja ja palveluja pitää nyt tuottaa tilanteen parantamiseksi.

Tämän työn pohjaksi on hyvä tarkastaa järjestön perustehtävä, arvot ja eettiset periaatteet. Sitten on kääritttävä hihat ja lähdettävä toimimaan ajatuksella, päättäväisesti ja nopeasti.

Leivän lisäksi monet suomalaiset tarvitsevat järjestöjen tukea koronan takia.

JK 

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe 

www.selede.fi

Hampaat lähtee töissä irti

Koronaviruksen takia jääkiekon SM-liigan pelaajat pelaavat täysvisiirien kanssa. Mielenkiintoista nähdä, kuinka moni pelaaja tulee koronan jälkeen pelaamaan samanlaisen täysvisiirin kanssa. Luulisi, että moni pelaaja arvostaisi sitä, että täysvisiiri suojaa kasvoja enemmän kuin pelkkä silmien edessä oleva pleksi. 

Jääkiekossa aika monelle pelaajalle tulee hammasvaurioita. Syy varmaan useimmiten on maila, mutta hammasvaurioita saattaa tulla myös kiekosta ja taklauksen takia. Myös luistimen osuma hampaisiin tai muualle kasvoihin voi tehdä pahaa jälkeä. Jos kasvot peittävä, nyt käytössä oleva täysvisiiri, ei perustavalla tavalla haittaisi pelaamista, luulisi, että sen käyttöä jatkettaisiin myös koronan jälkeen. Jos käyttö ei yleisty, syynä voi olla se, että se ei kuulu (vielä) lajikulttuuriin tai visiirien tuotekehitys ei ole vielä esim. näkyvyyden tai huurtumisen eston kannalta riittävän pitkällä. Kaikissa muissa ammateissa varmasti esimerkiksi työsuojelu puuttuisi, jos työssä tulisi esille estettävissä olevia terveysriskejä. 

Oikeastaan samantyyppinen asia koskee salibandya, jossa vielä hämmästyttävän harva aikuispelajaa käyttää suojalaseja pelatessa. Esimerkiksi suurin osa F-liigapelaajista alkaa olla jo sen ikäisiä, että heidän nuoruudessaan suojalasit ovat olleet lapsi- ja nuorisosarjoissa pakolliset. 

Onko oikeasti syy lasien hylkäämiseen aikuisiin siirryttäessä se, että ilman laseja pelaaminen sujuu helpommin (olen parempi pelaaja ilman laseja) vai onko tässäkin kyse lajikulttuurista, jossa ajatellaan, että hyvät pelaajat eivät laseja tarvitse? Salibandyssa pallo tai maila voivat osua silmään. Tähän vielä tuo lisämausteensa se, että jokainen liigapelaaja laukoo jo mailojen tuotekehityksen takia nykyään kovempaa kuin vaikkapa 1990-luvulla kovimmat laukojat. Nyt vedot ovat ihan hirveitä.

Sekä jääkiekossa että salibandyssa pelaajien, pelaajayhdistysten, liittojen ja liigojen päättäjien tulisi tätä asiaa pohtia huolellisesti tilastojenkin valossa. Ellei yhteisiä pelisääntöjä tule, jokaisen pelaajan kannattaa miettiä, onko valmis ottamaan riskin, että hampaat ja pahimmassa tapauksessa esimerkiksi näkökyky vioittuu lopullisesti. 

Tähän asiaan voisi varmaan tulla hyviä huomoita ja ratkaisuja myös silmä- ja hammaslääkäreiltä sekä vakuutusyhtiöiltä.

 

JK 

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe 

www.selede.fi

Itseluottamus ratkaisee myös urheilussa

Helsingin Sanomissa (23.2.2021) kirjoitettiin HIFKin puolustajasta otsikolla: "Joonas Lyytinen luottaa itseensä ja takoo maaleja". Jutussa nostettiin esille, että harjoittelussa käytetään aika vähän aikaa pään jumppaamiseen. 

Kaikki ne, jotka ovat enemmän urheilleet, tietävät, miten tärkeää itseluottamus on urheilussa. Tai en tiedä tietävätkö ne itseluottamuksen merkitystä, joilla itseluottamus on aina tapissa ja epävarmuus on vieras asia. Kirjoituksessa todetaan hienosti, että: "Henkinen puoli ohjaa kaikkea sitä, mitä kroppa tekee ja miten reagoi... Sellaista, että osaan tehdä asioita joissa olen hyvä, ja se tulee automaattisesti selkärangasta".

Ainakin mailapeleissä on puhuttu epävarmuuden ja ylijännityksen aiheuttamasta mailan puristamisesta, joka saa pallon pomppimaan jne. Itseluottamukseen vaikuttavat tietenkin onnistumiset ja sekin millaista roolia urheilu elämässä näyttelee. Itseluottamukseen vaikuttavat myös kilpailu pelipaikasta ja oma rooli joukkueessa. Itseluottamusta ja sen tasoa on jokaisen urheilijan hyvä pohtia ja itseluottamusta voivat lisätä myös valmentaja ja joukkuetoverit. Loppupeleissä itseluottamuksen joutuu jokainen urheilija kaivamaan itse, varsinkin silloin, kun ei ole selkään taputtelijoita.

Tasapainoisessa harjoittelussa on hyvä ottaa taito- ja fysiikkaharjoittelun rinnalle itseluottamusta ja psykologista hyvinvointia tukeva näkökulma (ks. kuva). Itseluottamus on muuten myös yksi osa-alue psykologisessa pääomassa, jonka muut osa-alueet ovat toiveikkuus, optimismi ja sinnikkyys. Nämä ovat myös asioita, joita jokaisen urheilijan ja muidenkin ja muillakin elämän alueilla on hyvä yrittää nostaa sekä itsessä että muissa.

Tasapainoinen harjoittelu = next level.

 

Juha Kesänen

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter @JuhaKe

www.selede.fi

Hyviä innovaatioita tarvitaan

Vaikka innovaatio-sana voi olla jollekin jo kulahtanut, innovaatiota tarvitaan entistä enemmän. Esimerkiksi hyvän innovaation tarpeesta käy koronarokote. Kun se on nyt keksitty, tarvitaan taitoa, että mahdollisimman moni sen saisi ja mahdollisimman nopeasti. Innovaatiot koskevat siis tuotantoa ja jakelua.

Luin hiljattain Harvard Business Review -lehdestä juttua (2/2021, s.26), jossa innovaatio määriteltiin 1) arvokkaaksi - asiakkaalle hyödylliseksi sekä 2) uudeksi. Näitä kahta asiaa on hyvä punnita huolella silloin kun uusia palveluja, tuotteita tai muita asioita kehitetään tai meille niitä ehdotetaan. 

Jonkin asian hyödyllisyyttä voi tietenkin yrittää arvioida etukäteen ennen kuin sen hyödyllisyydestä on tullut näyttöä, mutta oikeastaan arvo ja hyödyllisyys tulisi pystyä arvioimaan ja todentamaan siinä vaiheessa, kun innovaatio on otettu jo käyttöön. Eli onko "innovaatioilla" ollut tai onko sille tullut oikeasti luvattua ja siltä haluttua arvoa ja hyötyä. Esimerkiksi Koronavilkusta puhuttiin sen valmisteluvaiheessa suurena ja jotenkin käänteentekevänä innovaatioina, mutta senkin arvo ja hyöty täytyy arvioida. Koronavilkku tai sen kehittyneempi versio, voi olla hyvinkin sellainen, että sitä voidaan jatkossakin hyödyntää erilaisten pandemioiden kohtaamisessa.

Innovaation uututta voi tietenkin arvioida siitä näkökulmasta, onko sellaista keksitty ennen. Koronavilkku oli uusi ainakin Suomessa. Joku asia voi olla jollekin organisaatiolle uusi, vaikka se olisi jo keksitty ja ollut muilla käytössä jo kauemmin. Tässä käytetyn innovaatio-käsitteen alle se ei kuitenkaan sovi, vaikka se toisikin arvoja ja hyötyä.

Arvo, hyöty ja uutuus=innovaatio

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

 

 

Hyvä Jarmo!

Silloin harvoin kun tulee käytyä vaateostoksilla, on hyvä jo pelkästään lopputuloksenkin näkökulmasta, että homma hoituu ammattitaitoisen vaatemyyjän avustuksella. Ja mistä sitten tietää hyvän vaatemyyjän, no tietenkin siitä, että hänellä on mittanauha aina mukana. 

Taas kerran sain hyvää palvelua Helsingin Sokoksen miestenvaateosastolta. Tällä kertaa Jarmo-niminen myyjä ratkaisi kaikki vaatehankintahuoleni nopeasti, laadukkaasti ja tehokkaasti. 

Palvelu oli ammattitaitoista ja ystävällistä, pieni ystävällinen ja lämmin hymynkare oli koko ajan Jarmon silmäkulmassa. Kaikki tarvitsemani vaatteet tuotiin minulle hetkessä ja jokainen niistä oli juuri sopiva. Ja kun sovittamani kauluspaita ja villatakki olivat kuin minulle tehdyt, ostin samalla kahdet kumpiakin. Ostamani takin jätin hihojen lyhennykseen ja hyvin sekin hoidettiin. Suosittelen.

"Tätä tyyliä"

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Ajattelun ajattelulla parempaa elämää

Olen ajatellut viime aikoina ajattelun ajattelua*. Ajattelun ajattelulla voi saada kiinni omista käsityksistä eri asioista. Ajattelun ajattelun avulla voi välttää sen, että elämässä vain ajautuu erilaisiin tilanteisiin tai asioihin. Ajattelun ajattelulla voi saada kiinni oman elämän käytännöistä, rutiineista ja omista käsityksistä.

Ajattelun ajattelua voi kohdistaa ylipäänsä siihen, minkälaisia ajatuksia ajattelee, mutta sen voi kohdistaa myös eri elämänalueisiin esimerkiksi omaan itseen, ikään, sukupuoleen, opiskeluun, parisuhteeseen, työhön, harrastuksiin, perheeseen tai lähimmäisiin, politiikkaan, uskontoon jne.

Ajattelun ajattelulla voi ehkä saada myös kiinni siitä, mistä kyseiset ajatukset ovat tulleet ja sillä voi tunnistaa myös erilaiset manipulointiyritykset. Ajattelun ajattelu voi olla tie parempaan elämään. Ja totta kai ajattelun ajattelua tarvitaan, kun luodaan parempia palveluja ja palvellaan paremmin.

Parempaan ajatteluun ajattelun ajattelulla. Kuva/stressilelu VK.

* Osallistun tänä keväänä Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -kurssille.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter:@JuhaKe

www.selede.fi

 

Isot toimintatapojen muutokset vaativat ponnistelua

Helsingin Sanomien yhdessä mainosliitteessä Brave Alliancen työntekijät korostivat niin sanottujen pehmeiden asioiden tärkeyttä, kun halutaan tehdä isoja toimintapojen muutoksia. Heidän mukaansa käytännön toimintatapojen, ajattelun ja asenteiden, muuttaminen on haastavaa. Se vaatii holistista otetta ja pitkäjänteistä työtä.

Edellinen holistisuuden ja pitkäjänteisyyden vaade varmasti pätee niin isojen organisaatioiden toimintatapojen muutoksiin kuin ihan yksittäisen ihmisen omaa elämää koskeviin muutoksiin. Tällöin ei myöskään pienille pintapuolen haparoinneille tai virheille kannata antaa liikaa painoarvoa eikä pienistä voitoista tai onnistumisista kannata ajatella, että tämähän kulkee jatkossakin kuin tanssi. Toki onnistumisia kannattaa panna merkille, juhliakin ja niitä kannattaa miettiä varsinkin silloin kun jokin asia sujuu huonommin.

 JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi 

Facebook / Palveluksessanne

Twitter @JuhaKe

www.selede.fi