Tunteet ja vireystila

Joskus jokin ikään kuin itsestään selvä asia kirkastuu omassa mielessä. Näin minulle kävi tällä viikolla, kun kuuntelin yhtä toimintaterapeuttia. Sain ahaa-elämyksen pohtiessani, miten tunteet vaikuttavat omaan vireystilaan ja toimintaan. 

Tästä näkökulmasta kaikkea omaa tekemistä ja myös sitä, mitä muut tekevät, on hyvä miettiä ja arvioida. Esimerkiksi ikävästi annettu palaute voi vaikuttaa palautteen saajaan siten, että moti voi mennä moneksi päiväksi ja työvire laskee kuin lehmän häntä. Toisaalta kannustus ja hyvin annettu palaute voi nostaa työvirettä ja motivaatiota moninkertaisesti.

Mikäli saan kielteistä tai oikeastaan lannistavasti annettua palautetta, voin yrittää harjoittaa itseäni siihen, että mahdollisimman nopeasti pääsen siitä takaisin hyvään vireystilaan. Tätä tunteiden ja vireystilan yhteyttä voisi olla hyvä pohtia kaikissa oman elämän toimintaympäristöissä ja tietenkin myös johtamis- ja palvelutehtävissäkin. Etäaikana on tärkeä muistaa, että hyvä vire kuuluu myös äänessä.

Kuva: HKM. Eric Alander, n. 1930-luku.

JK

S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Syksyn kivoja juttuja: punttikoulua ja Hirvihölkkää

Syksy ei ole ollut ihan pelkkää yläkierrettä, joten hyviin asioihin on silloin tärkeä yrittää kiinnittää huomiota. Jos mietin syksyn kohokohtiani perheenisänä täysin itsekkäästi omista tarkoitusperistä käsin, niin ehdottomasti ne liittyvät liikuntaan. 

Syksyn aikana olen osallistunut toista kertaa Helsingin Kulosaaressa sijaitsevan The Process - Health & Performance Oy:n punttikouluun. Varsinaisena syksyn ihmeenä voi pitää sitä, että tempauksessa hartiat ja lavat ovat venyneet niin, että pääsen alas saakka tempauksessa ja valakyykkyjä pystyn tekemään jopa pienien painojen kanssa. Tähän en ole ikinä ennen pystynyt! Seniorisarjalainenkin venyy vielä. Kahdestatoista punttikoulukerrasta minulla on takana seitsemän treeniä ja arvosana kaikista harjoituksista on kiitettävä 10/10.

Toinen syksyn kohokohta liittyy viime sunnuntaina Helsingissä Herttoniemen Hiihtäjien vuosittain järjestämään Hirvihölkkään. Viime vuonna koronan takia tätä pientä (alle 100 juoksijaa) juoksutapahtumaa ei järjestetty. Itse osallistuin 9,7 km juoksuun ja voi kuinka mukavaa oli pitkästä aikaa osallistua tällaisen tapahtumaan, vaikka lähdössä kuulinkin puhuvani itsekseni, että pitikö tähän lähteä. Juoksu meni mukavasti ja fiilis oli maalissa korkealla. Muutama päivä meni palautumisessa, mutta oli se sen arvoista.

 

Hirvihölkkä 2021. Dynaaminen lähtöasento on tärkein.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Simulaatio tekee mestarin

Vanhan sanonnan mukaan harjoittelu tekee mestarin ja mestari tekee harjoituksen. Yksi hyvä keino harjoitella todellisia tilanteita varten on järjestää todellisia tapahtumia mukailevia simulointeja. Urheilun maailmassa tätä tietenkin tehdään päivittäin harjoituksissa ja pelaamalla vaikkapa harjoituspelejä.

Työelämässä erilaisia simulointeja tehdään myös paljon. Olen esimerkiksi kuullut, että tehohoidon tiimit ovat harjoitelleet simuloimalla jotain hoitotapahtumaa. Myös kirurgi voi simuloida leikkauksia  tietokoneella. Myös tietoturvan puolella on erilaisia harjoituksia eli simuloidaan sitä, miten toimitaan, vaikka tietomurron suhteen (digiturvaan liittyvät Taisto-harjoitukset). Myös palolaitosten pelastajat harjoittelevat paljon erilaisia simulointeja. Puolustusvoimat simuloivat kertausharjoituksilla tiettyjä uhkatilanteita. Lentäjät harjoittelevat lentosimulaattoreilla. Päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoillakin, niin toimistoissa kuin esimerkiksi laivoilla tehdään esimerkiksi poistumisharjoituksia simuloiden vaaratilanteita.

Hyvin toteutettu simulointi auttaa yksilöitä ja organisaatioita toimimaan paremmin esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, jotka voivat tulla elävässä elämässä vastaan, mutta joita ei itse työtehtävissä  pääse riittävästi harjoittelemaan. Simulointien oppimistavoitteiden asettamisella, hyvällä toteutuksella ja simuloinnin onnistumisen arvioinnilla organisaatio voi saada uutta tietoa palveluiden, riskienhallinnan, varautumisen ja jatkuvuuden hallinnan kehittämiseen. 

Voimia simulaatiosta.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Kolmen kimppa: tunne, motivaatio ja ajattelu

Yhdessä suosikkikirjassani, Kari Uusikylän, Isät meidän - Luovaksi lahjakkuudeksi kasvaminen (2002, PS-kustannus) kirjoitetaan (s. 107) psyykkisestä energiasta yläkäsitteenä, jonka piirin kuuluvat tunne, motivaatio ja ajattelu. Uusikylän mukaan "nämä kolme tekijää kamppailevat kaiken aikaa tietoisuudessamme". Ihmisen tietoisuus pyrkii säilyttämään psyyken sisäistä järjestyneisyyttä ja mikäli uusi ristiriitainen informaatio sekoittuu tunteisiin ja motiiveihin, seuraa tästä häiriötila. Tämä häiriötila estää ihmisen tehokasta toimintaa aiheuttaen surullisuutta, epätoivoa, kiukkua ja haluttomuutta, "johon liittyy tarve vetäytyä yksinäisyyteen". Tämä näkyy myös ajattelun sekavuutena ja heikkona keskittymiskykynä. Mikäli taas uuden tiedon laatu on sopusoinnussa yksilön psyykeen kanssa, on tästä seurauksena "ilon, tyytyväisyyden, onnellisuuden  ja aikaansaamisen tuntemuksia" kirjoittaa Uusikylä.

Sitä, millaisia tuntemuksia, motivaatiota ja ajattelua erilaisten ihmisten kanssa kohtaamiset herättävät itsessä, on tärkeä pohtia. Tätä on tärkeä pohtia myös siitä näkökulmasta, miten itse kohtaan toisia. Millaista psyykkistä energiaa; tunnetta, motivaatiota ja ajattelua saan muissa aikaan. Erityisen tärkeä tätä on pohtia johtamistyössä, sote-toimialalla, kasvatuksessa ja koulutuksessa, mutta varmasti myös kaikissa palvelutehtävissä... ja tärkeää sen pohtiminen on läheisten keskellä.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Kaikki vastaavat hyvästä palvelusta

Hiljattain viedessäni autoa huoltoon kuuntelin edelläni olevan kiukkuisen asiakkaan purkausta autohuollon asiakastyöntekijöille. Pääviesti taisi olla se, että huoltoliike ei ollut lupauksista huolimatta ottanut asiakkaaseen yhteyttä, vaikka hän oli ollut monen kanavan kautta yhteydessä moneen eri henkilöön. Myöskään auton huolto ei ollut onnistunut asiakkaan toivomalla tavalla. Asiakasvastaanotossa ollut työntekijä oli luonnollisesti todella pahoillaan. 

Samalla tietenkin mietin, että onkohan tämä sopiva huoltopaikka autolleni. Jäin myös miettimään sitä, kuinka tärkeää on se, että kaikki organisaation työntekijät kokevat olevansa vastuussa hyvästä asiakaspalvelusta. Jokainen työntekijä, johon asiakas on yhteydessä, kokee vastaavansa siitä, että mahdollisimman hyvä asiakaspalvelu toteutuu. Jos yksikin lenkki pettää, asiakaskokemus kokee kolauksen.

Kuva: Seinämaalaus Sotkamosta

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Ideoita lenkiltä

Aina silloin, kun on tullut hieman enemmän lenkkeiltyä, olen huomannut, että hyvän mielen lisäksi uusia ajatuksia ja ideoita on pulpunnut enemmän. Meille on tullut puolison kanssa tavaksi kysyä toiselta lenkin jälkeen, tuliko uusia ideoita, ja yleensä vastaus on ollut myönteinen. 

Helsingin Sanomissa oli hiljattain hyvä juttu, jossa tätä lenkkeilyn ja ideoiden yhteyttä avattiin tarkemmin. Jutun mukaan nimittäin juoksu tai kävely omalla vauhdilla vaimentaa aivojen aktiivisuutta prefrontaalisilla alueilla, jotka suosivat rationaalista ja suoraviivaista ajattelua. Näiden aivoalueiden vaimentaminen antaa luovalle ajattelulle enemmän tilaa.

Eli ei muuta kuin lenkille ja laitahan muistiinpanovälineet kotona valmiiksi ideoiden kirjaamista varten.

 

 JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

Mitä sitä turhaa häpeämään - vai?

Helsingin Sanomissa oli eilen (HS 26.5.2021) kirjoitusta kuntavaaliehdokkaiden saamista rikostuomioista. 

Juttu herätti ajatuksia. Ensinnäkin rikoksen sovittaneella tulisi olla toinen mahdollisuus yrittää elämässä. Toisaalta äänestäjienkin ja myös puolueiden on tärkeä saada tietää, mikäli oma ehdokas on joskus tuomittu rikoksesta. Tämän tiedon pohjalta äänestäjä voi miettiä tuomion laatua ja sitä, onko tuomiolla vaikutusta lopulliseen äänestyspäätökseen. Onko oma ehdokaskandidaatti tuomiostaan huolimatta juuri sellainen, joka edustaa äänestäjän omia arvoja ja ajaa itselle kestävästi tärkeitä asioita. 

Keskeistä tietenkin on, onko tuomittu ehdokas käsitellyt menneisyyden virheet ja onko hän oppinut niistä vai onko ehdokkaalla vain kova pokka ilman häpeäntuntoa?

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi