Tuotekehityksessä häpeä on hyvä indikaattori

Tuotekehityksessä ja startup -yrityksistä olen kuullut sanonnan, että uusi tuote on julkaistu ihan liian myöhään, jos julkaisun aikaan ei yhtään hävetä. Tällä on tietysti se tarkoitus, että tuotetta pitäisi kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa eikä liian pitkään haudottaisi tuotetta itsekseen. Olen sitä mieltä, että ensimmäisiinkin suunnitteluversioihin kannattaa pyytää jo muiden kommentteja. Mitä sitä turhaan häpeästä välittämään, sillä ideat ovat kaikilla välillä huonoja ja välillä hyviä. Ideoiden määrä tuottaa ennen pitkää myös laatua.

Joskus omat ideat voivat lopulta osoittautua todella hyviksi, vaikka niitä tehdessä hävettää. Tästä kannustava esimerkki on lempikirjassani Flow. Elämän virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu (2005, Mihaly Csikszentmihalyi). Kaksi suprajohtavuuden teorian kehittäjää eivät päästäneet ketään moneen vuoteen tutustumaan työhönsä, koska pelkäsivät kollegojensa nauravan heidän hulluilta vaikuttaville ajatuksilleen. Kumpikin heistä sai fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 1987.

Rohkeasti ideoimaan!

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Teitter @JuhaKe
www.selede.fi

Oodi oleskelulle

Minäkin pääsin vihdoin ja viimein viime lauantaina iltapäivällä käymään uudessa Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Emmekä todellakaan olleet ainoita.

Koin vahvan vau-elämyksen eli menin aika hiljaiseksi ihmetyksestä. Päällimmäisenä tunteena koin ylpeyttä. Hienoa, että olemme yhteiskuntana pystyneet tuottamaan tämänkaltaisen rakennuksen ja tilan. Mielestäni tämä on Helsingin keskustan ykköskohde niin helsinkiläisille, vierailijoille kuin turisteillekin.

Erityisesti koin, että Oodissa on lupa olla ja pysähtyä. Varsinkin kolmas ylin kerros on valoisa ja se kutsuu arkkitehtuurillakin pysähtymään ja lukemaan. Myös mukana olleet lapseni hakivat hyllyistä kirjoja ja lukivat innostuneesti. Pelasimme myös lautapelejä. Kiva, että tässä kerroksessa oli myös kahvila. Veikkaan, että kesällä auki pidettävä terassikin tulee olemaan suosittu.

Tämäntapainen kirjasto haastaa myös kirjaston perustehtävää ja työntekijöiden työnkuvaa uuteen suuntaan. Siinäkin mielessä Oodi on erilainen kirjasto, koska se on myös matkailukohde. Kyllä Oodi kannatti rakentaa.



Oodin portaat.




Oodi 3. krs.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Hakaniemen kauppahalli - onko väliaikaisratkaisu liiankin hyvä?

Eilen kävelyreittini kulki siten, että pääsin oikaisemaan luontevasti Hakaniementorille pystytetyn väliaikaisen yksikerroksisen paviljonkikauppahallin läpi. En ollut nimittäin aikaisemmin käynyt siellä sisällä. Voi miten eloisa ja "trendikkään urbaani meininki" tuntui olevan kauppahallissa. Lounaspaikat näyttivät olevan täynnä ja iloinen puheensorina täytti valoisan kauppahallin. Eräskin nuori pariskunta, jonka vauva nukkui vaunuissa, näytti syövän höyryävää ja herkullisen näköistä lohikeittoa.

Vaikka parhaillaan peruskorjauksessa oleva vanha kauppahallirakennus on hieno ja perinteikäs, ymmärrän kyllä senkin, että moni kauppahallin yrittäjä saattaisi mieluummin jatkaa yrittämistä väliaikaisessa kauppahallissa. Vanha kauppahalli ei ole kovin valoisa ja varsinkin toiseen kerrokseen ei välttämättä ole helppo saada ohjattua asiakkaita. Voi olla, että peruskorjauksen jälkeen vanhakin kauppahalli on valoisamman oloinen ja vetovoimaisempi.

Väliaikainen kauppahallirakennus vie Hakaniemen torikauppiailta tilaa, mutta voi olla niinkin, että väliaikainen kauppahalli hyödyttää myös torikauppiaita.

Hakaniemen väliaikainen kauppahalli.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Stop! Syrjintä on laitonta

Helsingin paikallisbussissa törmäsin hiljattain Helsingin seudun liikenteen (HSL), Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) sekä Ihmisoikeusliiton Stop! Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjan mainokseen. Kampanja kannustaa toimimaan ja tukemaan uhria silloin kun huomaamme jonkun kohtaavan häirintää tai syrjintää.

Hieno homma, että kyseiset toimijat ovat tehneet selväksi sen, että häirintää ja syrjintää ei tarvitse kokea ja siihen voi puuttua. Julkisen liikenteen palvelun vetovoimankin kannalta on tärkeää, että jokainen saa matkustaa pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin rauhassa bussissa, metrossa, ratikassa, lähijunissa ja lautoilla ilman häirintää tai syrjintää.

Mikäli haluat tarkemmin perehtyä siihen, mitä yhdenvertaisuuslain perusteella syrjinnällä tarkoitetaan, kannattaa käydä lukemassa siitä yhdenvertaisuusvaltuutetun nettisivuilta.

Toimi, tue ja kerro.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Perusjuttuja jaksamisesta

Jotta jaksaa palvella hyvin on palvelijan pidettävä itsestään huolta. Kuuntelin viime viikolla Hintsa Performancesta Pekka Pohjakallion esitystä hyvinvoinnista. Muutamana päällimmäisenä asiana jäi mieleen nukkuminen ja kasvisten syöminen. Ainakin ruuhkavuosia elävien elämässä unen määrä voi jäädä liian vähäiseksi. Pitäisi pystyä nukkumaan ainakin kahdeksan tuntia, jotta aivot ja kehokin ehtivät palautua ja että ne toimivat optimaalisesti. Myös pienikin annos alkoholia, taisi olla kaksi lasillista, vaikuttaa jo unta heikentävästi. Toiseksi jäi mieleen kasvisten syömisen tärkeys. Pohjakallion mukaan pitäisi syödä erivärisiä kasviksia ja hedelmiä kahdeksan nyrkillistä päivästä.

Tämän viikon maanantaina 11.2.2019 oli mielenkiintoinen juttu Helsingin Sanomissa myös liikunnasta. Jutun mukaan pitää liikkua, jotta säilymme hengissä. Liikunta vapauttaa endorfiineja, jotka ovat luonnollisia kipulääkkeitä ja nostavat mielialaa. Näyttöä alkaa olla siitäkin, että kestävyysliikunta vähentää kroonista tulehdusta, joka on riskitekijä sydän ja verisuonitaudeille. Jutun mukaan liikunta vähentää altistusta diabetekselle ja vähentää syöpien riskiä. Meidän pitäisi kävellä noin 13 000 askelta päivässä, alkaa harrastaa viimeistään viisikymppisenä voimailua ja muistaa kehittää nopeusvoimaakin. Nykyisin monessa älypuhelimessa on askelmittari, joten ainakin askelten seuraaminen käy helposti.

Tällaisten perusjuttujen toteuttaminen voi auttaa jaksamaan paremmin ja samalla auttaa tuottamaan parempia palveluja.

Peace & love!

JK
juha.kesanen(at)hel.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Hoivakodit - asiakas- ja työntekijäkokemukset pitää ottaa tosissaan

Sosiaali-ja terveyspalveluiden osalta on tämän vuoden alussa ollut keskustelussa vanhusten ja kehitysvammaisten hoivassa tapahtuneet epäkohdat Esperi Carella ja Attendolla. Keskeisenä havaintona on ollut, että asiakkaiden hoito on ollut huonoa ja myös työntekijöiden kokemukset ovat kertoneet isoista ongelmista.

Yritystoiminnassa on tietenkin keskeisenä mittarina tuotto - hyvä johtaja saa rahan poikimaan. Myös julkisen sektorin, joka toimii palvelun tilaajana, toimintaa ohjaavat eurot. Tässä tapauksessa vähemmällä pitäisi saada ostettua enemmän hoivaa.

Euronäkökulma ei kuitenkaan riitä, kuten alkuvuoden tapahtumat ovat kertoneet. Keskeiseksi ja tärkeimmäksi ja eettisestikin tärkeimmäksi näkökulmaksi tulisi nostaa asiakaskokemus ja henkilöstökokemus. Ja olen ihan varma, että näin ajatellaan tällä hetkellä myös Esperi Caressa ja Attendolla. Olen myös varma, että jos ko. yrityksissä on hoivapalvelut kuvattu ja tuotteistettu, niin asiakas- ja henkilöstönäkökulma korostuu niissä, mutta johtamisen käytännöissä eurot menevät niiden ohi.

Tietenkin hyvän hoivan yhtenä takuuna on riittävä henkilöstömitoitus. Sekin on hyvä muistaa, että vaikka paperilla henkilöstömitoitus on kunnossa, niin esimiehellä ja senioritason työntekijöillä eli ykkösketjun pelaajilla on ratkaiseva merkitys laadukkaalle ja inhimilliselle hoivalle. He rakentavat hyvän hoivan puitteet.

Myös palvelujen tilaajien eli kuntien tulee kiinnittää huomiota hoivapalveluiden valvontaan, mutta se on jo toisen blogitekstin paikka.

Hyvä ja laadukas hoiva edellyttää myös hyvää yhteishenkeä.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Mitä autoilija voi oppia hävittäjälentäjältä

Hävittäjä lentää sekunnissa useita satoja metrejä. Mikä silloin on oleellisinta?

Läheiseni oli hiljattain kuuntelemassa ilmavoimien hävittäjälentäjää. Ja esitys on silloin ollut todella vaikuttava, jos sekin joka ei ole kuuntelemassa esitystä, vaikuttuu siitä, kuten minulle kävi.

Hävittäjän lentäessä satoja metrejä sekunnissa kaikkein tärkeintä on keskittyä oleelliseen eli lentämiseen. Käytännössä lentäminen on jatkuvaa mittareiden seurantaa. Koko ajan pitää olla selkeä tilannekuva siitä, mitä tapahtuu ja sen lisäksi tilanneymmärrys siitä, miten toimia.

Näin tuossa hiljattain kuinka lumimyräkässäkin joku autoilija samalla tekstaili kännykällä. Myös autoilijoiden tulisi hävittäjälentäjien lailla harjoitella keskittymistä vain ajamiseen. Tilannekuva tarkoittaa autoillessa ehkä sitä, että ottaa huomioon sään ja vuorokauden ajan. Tilanneymmärrys taas voisi tarkoittaa sitä, että ottaa huomioon tilannekuvan pohjalta muut liikenteessä kulkijat ja sen mahdollisuuden, että tielle pinkaisee peura tai hirvi.

Jos hävittäjälentäjä menettää muutamiksi sekunneiksi keskittymisen, on kone kulkenut tänä aikana jo melkein kilometrin. Ehkä sellainen autoilija, joka on joutunut kolariin oman keskittymättömyytensä takia, on oppinut sen, mitä keskittyminen liikenteessä tarkoittaa. Keskittymisessä on tärkeää myös tunteiden hallinta eli tunteet eivät saisi häiritä keskittymistä. 

200 m sekunnissa. Ohjaimiin ei pääse, jos ei pysty keskittymään.

Autokin voi muuttua "hävittäjäksi", jos kuljettaja ei keskity.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi