Pari esimerkkiä edestä johtamisesta (koronablogi 1)

Johtamisessa olen kuullut puhuttavan niin sanotusta edestä johtamisesta. Sotakirjoissa sillä tarkoitetaan sitä, että johtaja on itse hyökkäyksen kärjessä eikä kyyhötä jossain taustalla.

Elävästä elämästä olen kuullut tarinoita, joissa voisi olla kyse edestä johtamisesta. Kuulin nimittäin tarinan eräästä teollisuuslaitoksesta, jossa jouduttiin irtisanomaan työntekijöitä. Teollisuuslaitos halusi järjestää myös irtisanottaville työntekijöille tätä kurjaa tilannetta helpottamaan tarkoitetun koulutustilaisuuden. Edestä johtamista oli se, että teollisuuslaitoksen johtaja istui koko tilaisuuden ajan etupenkissä yhdessä työntekijöiden kanssa, vaikka ilmassa oli taatusti myös vaikeita ja kielteisiä tunteita sekä muitakin töitä odottamassa.

Edestä johtamista on se, että johtaja uskaltaa mennä aina organisaatiossa sinne, missä tilanne on kriittinen ja haastava, ja jossa tietää vastaan tulevan myös kielteisiä tunteita. Hyvää edestä ja etänä tapahtuvaa johtamista tarvitaan juuri nyt, kun koronavirus on vienyt koko yhteiskunnan poikkeustilaan.

Tsemppiä erityisesti kaikille koronapotilaille, heidän läheisilleen ja etulinjan terveydenhuollon ammattilaisille. Tsemppiä myös meille kaikille muille tässä poikkeuksellisessa tilanteessa.

Hyvä johtaja karauttaa sinne, missä apua tarvitaan.
Kuva. Helsingin kaupunginmuseo, 1909, Signe Brander

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Paras puhe suomalaiselle urheilijalle

Olen viime aikoina katsellut jonkun verran YouTubesta USAn edellisen presidentin eli Barack Obaman videoita. Syy tietysti on siinä, että tämänhetkisiä suurvaltojen päämiehiä on hieman vaikea arvostaa. En voi sanoa, että tunnen kovin hyvin Obaman kauden poliittisia saavutuksia, mutta ainakin toivontuojana hän oli nykyistä reilusti parempi.

Obaman puheet ja ihmisten kohtaaminen olivat huippuluokkaa. YouTubessa on esimerkkejä siitä, kuinka hän käy vaikkapa kahviloissa ja juttelee ihmisten kanssa välittömästi (laskelmoitua tai ei) ja kuinka ihmiset ovat vilpittömästi (laskelmoitua tai ei) iloisia hänen kohtaamisistaan.

Myös puhujana Obama on omaa luokkaansa. Hän osaa puheissaan ottaa sekä kannustavasti että huumorilla ihmiset huomioon. Monelle suomalaiselle jääkiekkoa seuraavalle on jäänyt mieleen, kuinka Obama otti Kimmo Timosen huomioon puheessaan Stanley Cupin voittaneelle joukkueelle. Timonen oli muun joukkueen tavoin valkoisessa talossa Chicago Blackhawksin voitettua Stanley Cupin vuonna 2015. Obama huomioi Timosen uraa sekä lämpimällä huumorilla että kunnioituksella. Sanoisin, että tuo puheenosa on hienoin puhe, mitä olen kuullut suomalaiselle urheilijalle pidettävän. 

Kyllä monella poliitikolla, johtajalla ja tavallisella tallaajalla on paljon opittavaa Obamalta ihmisten kohtaamisesta, kunnioittamisesta ja puhetaidosta.

JK
S-Posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

Lähiopinnot vs. verkkokurssi 6-0

Osallistuin viime vuonna töiden ohessa vuoden kestävään johtamiskoulutukseen. Koulutuksen pystyi suorittamaan joko lähes kokonaan verkkokurssina tai lähiopintoina. Itse tein opinnot lähes kokonaan verkkokurssina. Itselläni lähipäiviä taisi tulla kaksi.

Helmikuun alussa oli sitten ko. koulutuksen juhlalliset päättäjäiset. Päättäjäisiin oli kutsuttu sekä ne, jotka olivat osallistuneet lähiopetukseen että meitä, jotka tekivät verkko-opinnot. Kun saavuin juhlapaikkaan muutama henkilö näytti jollain lailla tutulta. Suuntasin lähimpään pöytään ja varovasti kysyin yhdestä pöydästä, sopisiko siihen istua. Melko heti tajusin, että muut pöydässä olijat kuuluivat samaan opiskeluryhmään. Kaikki juttelivat keskenään ja heittivät ylävitosia toisilleen siinä sivussa, kun keräsivät yhteystietoja jatkotapaamista varten.

Itse jäin miettimään, että ainakin ne, jotka olivat osallistuneet lähiopetukseen näyttivät viihtyvän hyvin keskenään ja heistä oli tullut yhtenäinen ryhmä, joita selvästi yhdisti myönteinen tunnesidos. Lisäksi opiskelijan pitämässä puheessa korostettiin sitä, miten paljon oli opittu toisilta vertaisilta opintojen ohessa ja miten paljon oli tullut muilta uusia ideoita omaan työhön. Ainakin fiiliksen ja vertaisoppimisen osalta lähiopetus näytti voittaneen tässä tapauksessa verkkokurssin 6-0, vaikka koinkin omat opinnot hyvin myönteisiksi ja onnistuneiksi.



Ruusu valmistuneelle.
 

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter. @JuhaKe
www.selede.fi

BIKVA - Hyvä malli palveluiden kehittämiseen

Selailin kirjahyllyäni ja silmääni osui jo vuonna 2009 julkaistu Tutkimuksellinen kehittämistoiminta -kirja (Toikko ja Rantanen, Tampere University  Press). Kirjaan on koottu erilaisia kehittämismenetelmiä, mutta vielä tuolloin ei taidettu pahemmin puhua sanana palvelumuotoilusta, vaikka siitäkin kirjassa on kyse.

Silmääni osui erityisesti BIKVA-malli (Brugerinddragelse i kvalitetsvurdering = käyttäjien osallistuminen laadun arviointiin) (mt. 68) joka sopii hyvin näkökulmaksi varsinkin julkisella sektorilla, jossa päätöksiä tehdään ja toimintaa linjataan myös poliittisella tasolla. Malli käy kyllä muihinkin organisaatioihin.

Bikva-arviointimalli etenee seuraavasti:

1) Bikva-mallissa palvelun arviointi aloitetaan asiakastasolla eli palvelujen käyttäjien tasolla. Ensiksi selvitetään asiakkailta palveluun liittyviä hyviä ja huonoja puolia.  Toikon ja Rantasen kirjassa puhutaan vain ryhmähaastatteluista, mutta mielestäni yhtä hyvin voi käyttää myös yksilöhaastatteluja.

2) Toisessa vaiheessa asiakkaiden palaute esitellään kenttätyöntekijöille eli asiakastyön tekijöille. Ko. kirjan mukaan tämäkin vaihe voidaan toteuttaa ryhmähaastattelulla, jossa pohditaan asiakkaiden arvioiden taustaa ja perustaa. Heitä pyydetään arvioimaan asiakkaiden palautetta omasta näkökulmastaan.

3) Kolmannessa vaiheessa asiakkaiden ja kenttätyöntekijöiden arviot esitellään hallintojohdolle, joiden on tarkoitus pohtia syitä asiakkaiden ja työntekijöiden palautteeseen.

4) Neljännessä vaiheessa poliittiselle johdolle esitellään asiakkaiden, työntekijöiden ja hallintojohdon palaute. Poliittisen johdon on tarkoitus tuottaa asialle selitys. Tämä jää kirjassa hieman auki, mutta varmaan tästä voisi syntyä jonkinlaisia poliittisia avauksia tms. suhteessa kyseiseen palveluun.

Muutama asia on hyvä pitää mielessä, mikäli tämän tyyppistä palvelukehittämistä tehdään. Ensiksi haastatteluihin osallistuvien tulee jollakin lailla edustaa keskeisesti ko. palvelun ydintä. Ainakin tätä asiaa tulee miettiä. Toiseksi mitään julkista palvelua ei tehdä yksinään vaan se on aina suhteessa muihin palveluihin. Yksittäisen palvelun kehittäminen pitää aina suhteuttaa koko muuhun palvelusysteemiin. Näin olleen bikva-arviointiinkin kannattaa liittää myös tilastollinen ja taloudellinen tarkastelu ja tarkastella yksittäistä palvelua suhteessa koko palvelutarjontaan.

Se palvelu, mikä valitaan BIKVA-arvioinnin kohteeksi tulee perustella (miksi) jotenkin esimerkiksi palveluun liittyvien haasteiden tai mahdollisuuksien perusteella. Mikäli BIKVAa käytetään yrityksen tai järjestön toiminnassa, neljännen tason voi muodostaa esimerkiksi johtoryhmä tai hallitus, joka miettii ja linjaa tehdäänkö asian suhteen jotain laajempia linjauksia tai avauksia.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

Auschwitz vapautettiin 75 vuotta sitten

Helsingin Sanomissa oli 26.1.2020 juttu siitä, kuinka Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta on kulunut 75 vuotta aikaa.

En tiedä, mikä innostaa ja viehättää niitä, jotka ovat mieltyneet oikeistolaiseen kansallissosialistiseen ideologiaan ja marssivat vielä tänäänkin hakaristilippujen kanssa. Helsingin Sanomien jutussa kirjoitettiin karmiva kuvaus keskitysleirin tapahtumista. Siis siitä mitä voi tapahtua, jos eri kansallisuuksia aletaan pitää huonompina ja ihmisoikeudet unohtuvat. Helsingin Sanomien jutusta erityisesti tämä kohta jäi mieleen:

"Silminnäkijät ovat kertoneet kuorma-autollisesta eläviä pikkulapsia, joka oli kipattu kuoppaan, jossa paloi tuli. Osa lapsista yritti kiivetä ylös, mutta natsit työnsivät heitä kepeillä takaisin"



JK
S-posti: juha.kesanen(at) selede.fi
Facebook: Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

Mestarisarja kuulostaa paremmalta kuin seniorisarja

Viime viikonloppuna matkatessani seniorisarjan äärimmäisen tärkeisiin salibandypeleihin, tuli mieleeni, että sanana seniorisarja ei ole kovin hyvä. Seniorista tulee mieleen senioritalo, jonne on toivon mukaan viisikymppisellä vielä matkaa.

Eikä kovin hyviä nimiä ole sukupuolisesti värittynyt ikäMIESsarjat tai sodat mieleen tuova veteraanisarja-sana. Yleisurheilussa käytetään aikuisyleisurheilu-sanaa, mutta ovathan jo 18-vuotiaatkin aikuisia. Yleisurheilussa aikuisilla tarkoitetaan yli 30-vuotiaita. 

Monessa lajissa puhutaan jo mastersurheilijoista ja -sarjoista. Vaikka masters on sanana vierasperäinen, se kuulostaa paremmalta kuin esimerkiksi seniori. Masters viittaa myös mestariuteen.

Nyt blogini kautta ehdotan vakavasti pohdittavaksi, että salibandyn seniorisarjat muutetaan masters- tai mestari- tai mestaruussarjoiksi.

Toivottavasti itse pelaan vielä 20 vuoden päästäkin, vaikka sitten kinestesiateipillä kokoon kasattuna mestarisarjassa miehet 70-vuotta.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter. @JuhaKe
www.selede.fi

Kenttäpäivät pomon työkalupakkiin

Talouselämä-lehdessä (nro 44/2019) oli hyvä kirjoitus otsikolla Pomot haalarihommissa. Jutussa kerrottiin, kuinka joidenkin suomalaisten yritysten johtajia ja johtoryhmiä käy säännöllisesti tekemässä asiakastyötä. Esimerkiksi Lidlin johtoryhmät ja toimihenkilöt käyvät työskentelemässä myymälässä ja jakelukeskuksessa tai VR:llä tehdään ns. junapäiviä.

Mielestäni tällaiset kenttätyöpäivät ovat hyvään asiakaspalveluun pyrkivän yrityksen ja organisaation johtamisen kannalta hyviä avauksia. Johdon täytyy tietää, mitä kentällä oikeasti tehdään ja mitä mahdolliset muutokset tarkoittavat käytännön tasolla. Talouselämän jutusta käy ilmi, että johdon arvostus kenttätyötä tekeviä kohtaan nousee, kun yrittää tehdä samoja työtehtäviä kuin kentällä tehdään. Jutussa tuotiin esille, että kenttäpäivät tuovat myös paljon uusia ideoita ja muistipanovälineet on hyvä olla mukana. Esimerkiksi VR:n hr-johtaja kertoi, että työskentely junatarjoilijan avustajana auttoi mm. tekemään parempaa kampanjaa junatarjoilijoiden rekrytointiin.

Tällainen kenttäpäivä voisi olla hyvä ottaa laajemmin käyttöön myös julkisissa organisaatioissa ja monialaisissa organisaatioissa. Jos tietyn toiminnon johtaja kävisikin tekemässä töitä toisen toiminnon asiakastyössä, voisi syntyä uusia mielenkiintoisia näkemyksiä esimerkiksi palvelukehitykseen. Kenttäpäivät voivat myös lisätä johdolla oikeanlaista nöyryyttä ja hillitä turhaa viisastelua asioista, joista ei tiedä paljon mitään.

Hyvää Joulua kaikille lukijoille!

Kenttäpäivät johdon työkalupakkiin.

JK
S-posti: juha. kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi