Virheestä yli kuin änäripelaajat

Onneksi tämän vuoden NHL-pelit saatiin tänään loppumaan. Nimittäin klo 03:00 alkaneet pelit ovat hieman vaikuttaneet omaan jaksamiseen :-). Stanley Cupin tänään voittanut Mikko Rantanen totesi jossakin haastattelussaan, että voitoista tai tappioista pitää päästä nopeasti yli ja jatkaa eteenpäin. 

Minusta tuo on hyvä oppi myös niihin tilanteisiin, kun itse syyllistyy johonkin virheeseen. Ja kaikkihan joskus tekevät virheitä. Joillakin on tapana jäädä ruotimaan virheitä ja epäonnistumisia ehkä vähän liikaakin. Virheen tuoma harmitus kertoo, että asia on itselle tärkeä. Olisiko siitä huolimatta hyvä, että virheistä päästäisiin nopeammin yli. Todettaisiin, että virhe tapahtui ja sitten vain eteenpäin ja virheestä oppineena suunta eteenpäin.

Hyvää kesää kaikille lukijoille!

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/ Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Tarinat kertovat asuinalueesta

Eilen kuljettiin Siilitiellä Herttoniemen sairaalan pääoven edestä. Ihmettelimme, kun entisen Kettutien sosiaalipalvelutoimiston ja kirjaston rakennus oli purettu ja paikalle oli rakenteilla uusia kerrostaloja. Kun jatkoimme Siilitieltä ylöspäin Siilitien loppuun, huomasimme, että Siilitien kiinteistöt Oy:n konttorina toiminut pienempi rakennus oli juuri purettu. 

Tasan 20 vuotta sitten julkaistiin Siilitien asukkaiden tarinat kirjaksi Siilitien tarinat. Kirjoituksia kaupunkielämästä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002). Kun tuolloin toimitin tuota kirjaa en ihan niin syvällisesti ymmärtänyt kuin nyt, miten arvokasta oli kerätä asukkaiden tarinoita alueestaan. Tarinoissa tallennettiin samalla Siilitien asukashistoriaa ja laajemminkin Helsingin kaupunkihistoriaa. Tarinoiden arvon näkee erityisesti jälkeenpäin samalla lailla kuin ehkä vanhoja päiväkirjoja lukiessa. Ne ovat tiettynä aikana muistiin merkittyjä muistoja ja ajatuksia.

Nyt kun Siilitiellä ja sen läheisyydessä on sekä purettu taloja että rakennettu uusia taloja ja niiden mukana on tullut uusia asukkaita, voi Siilitien tarinoiden lukeminen avata aivan uusia näkökulmia asumiseen Siilitiellä.

Hyvää Helsinki-päivää 12.6.2022!

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter. @JuhaKe

www.selede.fi

Mahtipaikka vetää töihin

Hyvä työntekijäkokemus mahdollistaa hyvät palvelut kestävällä tavalla. Työnantajien tulisi pyrkiä tekemään omasta organisaatiostaan mahtipaikka. Jokainen meistä varmaan haluaisi työskennellä mahtipaikassa.

Mahtipaikan käsitteen olen napannut Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjasta. Oman määrittelyni mukaan työpaikan, joka on mahtipaikka, tulee tulee olla työntekijälle tietynlainen työtehtävien, ihmisten kohtaamisen ja toimialan näkökulmasta.

Mahtipaikassa työtehtävien tulee olla työntekijän näkökulmasta kiinnostavia, tärkeitä, oppimista ja kasvua tukevaa sekä tehtävien työmäärältään hallittavissa. Lisäksi työn itsenäisyys ja tuki ovat sopivassa suhteessa toisiinsa. Apua saa silloin, kun sitä tarvitaan.

Toiseksi ja ehkä tärkeimpänä tekijänä mahtipaikassa on ihmisten kohtaamisen tapa eli onko organisaatiokulttuuri ja ilmapiiri sellainen, jossa kaikkia kunnioitetaan ja arvostetaan. Erityisesti johtajat, päälliköt ja esihenkilöt luovat tätä organisaatiokulttuuria valtaroolinsa puitteissa, mutta ihan jokaisella organisaation jäsenellä on tärkeä rooli ilmapiirin luomisessa. Tunnetusti johtamisen tapa valuu organisaatiossa alaspäin. Jos siis olet hakemassa uutta työpaikkaa, yritä selvittää lähiesimiehen käytöksen lisäksi laajemmin organisaatiokulttuuria ja ilmapiiriä.

Kolmas näkökulma liittyy mahtipaikan koko toimialaan. Miltä tahansa toimialalta voi löytyä mahtipaikka, mutta kyllä sekin vaikuttaa työpaikkaan, miltä toimialan tulevaisuus vaikuttaa. Onko toimiala hiipumassa, pysyykö samana vai onko toimialan rooli kasvamassa? Miltä tulevaisuus näyttää lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Toimiala vaikuttaa myös palkkaukseen, etenemismahdollisuuksiin, ilmapiiriin. Toimiala vaikuttaa myös työehtoihin esim. lomaehtoihin. Jos toimialan tulevaisuus näyttää hyvältä, tarkista sitten vielä erityisesti miltä ko. organisaation toiminta näyttää toimialan sisällä. Jos organisaatio on hyvässä asemassa toimialalla, niin se on tältä osin mahtipaikka.

Jos nämä kolme edellistä mahtipaikan kriteeriä näyttävät työhakijan näkökulmasta hyvältä, niin uusi työpaikka voi olla mahtipaikka. Myös nykyiset työntekijät voivat arvioida organisaatiotaan tästä näkökulmasta. Myös työnantajat erityisesti työvoimapula-aloilla voisivat miettiä, miten voitaisiin luoda mahtipaikkoja enemmän.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter:@JuhaKe 

www.selede.fi

Kolme huomioita hyvästä johtajuudesta

Helsingin Sanomien (23.4.2022) Visio-liitteessä oli yrittäjä Sami Honkosen haastattelu. Haastattelussa käsiteltiin johtamista ja nostan tässä muutaman näkökulman ko. jutusta ja ne sopivat tietenkin hyvin myös palvelujen johtamiseen. Johtamisen ymmärrän siten, että johtamista tehdään ja toteutetaan myös asiantuntijatyössä eikä ainoastaan esihenkilötyössä.

1) Suhtauminen tietoon: kaikki tieto on oletusta ja maailma on kompleksinen paikka.

2) Suhtautuminen työntekijöihin: Ei aliarvioida työntekijöitä suojaamalla heitä epävarmuudelta. Kerrotaan tavoitteisiin liittyvät oletukset ja epävarmuudet avoimesti. Avoimuus edistää luottamusta.

3) Suuntautuminen kokonaisuuteen: Keskitytään yrityksen tai organisaation olemassaolon tarkoitukseen; mitä ollaan tekemässä, kuka on asiakas ja mikä asiakkaalle on tärkeintä.

Edellisistä teemoista erityisesti toiseen kohtaan olen tunnistanut toisenlaisiakin näkemyksiä eli hyvältä johtajalta odotetaan selkeätä ja yksiselitteistä suunnitelmaa ja näkemystä siitä, miten tavoitteisiin päästään. Oma näkemykseni on, että vahva johtaja pystyy kertomaan myös epävarmuudet ja olen kokenut tämän osoituksena hyvästä johtajuudesta.

 

JK

S-posti; juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Passijonossa on tunnelmaa

Niin sitten minäkin kuten moni muukin on tullut tilanteeseen, että viralliselle henkilöllisyystodistukselle tuli tarvetta, nimittäin vanha passi oli vanhentunut ja pankkiasiat eivät onnistu ajokortilla. Koronan jälkimainingeissa ja ehkä Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen takia moni muukin oli passiasioilla. Niinpä sitten suuntasin Pasilan poliisilaitokselle. Puolisoni oli ilmoittanut ja lehdestäkin luin, että jonotusajat olisivat pitkät. 

Kun sitten pääsin  Pasilaan, olin tyytyväinen siihen, että jono ei sentään ollut ulos saakka. Henkisesti olin varautunut odottamaan neljä tuntia. Loppujen lopuksi siihen, kun olin saanut jonotusnumeron ja kun olin jättänyt passihakemuksen ja marssinut poliisilaitokselta ulos, meni aikaa 2 tuntia 20 minuuttia. Aiemmassa elämässä se olisi ollut järkyttävän pitkä aika, mutta ehkä korona ja Venäjänkin toimet ovat tuoneet niin minulle kuin muillekin jonottajille perspektiiviä asiaan. Hommat hoituu, vaikka pitääkin jonottaa ja Suomessa sentään saa passin. 

Tämä oli myös palvelujen näkökulmasta hyvä muistutus siitä, että asiakkaalle luodaan oikea mielikuva palvelusta. Jos asiakas oli tässä tapauksessa asennoitunut odottamaan neljä tuntia, niin reilu pari tuntia ei ole siihen verrattuna yhtikäs mitään :-).

JK

S-posti; juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Pettymysten käsittelystä pari havaintoa

Elämä tarjoaa varsin usein paikkoja, joissa voi harjoitella pettymysten käsittelyä. Tässä en tarkoita mitään fundamentaaleja pettymyksiä (läheisten kuolemia, avioeroja jne.) vaan arkisempia esim. sitä, kun omat tavoitteet ja toiveet eivät toteudu toivotulla tavalla esimerkiksi harrastuksissa tai työelämässä.

Pettymys vaikuttaa tietysti innostukseen ja motivaatioon eli se voi ainakin hetkeksi hiipua - se asia, mistä on ollut innostunut, ei vaan enää kiinnosta. Pettymys vaikuttaa itsetuntoon ja kyvykkyyden kokemukseen, jotka liittyvät innostukseen ja motivaatioon.

Pettymys kertoo sen, että pettymyksen tuottanut asia on itselle tärkeä. Pettymystähän ei tule, jos asialla ei ole merkitystä. Pettymyksen käsittelyyn vaikuttaa se, että ylipäänsä tunnistaa pettymyksen ja sen taustalla olevan surun ja hyväksyy nämäkin tunteet. Myös lähipiirin tuki ja asennoituminen pettymykseen auttavat.

Mikäli esimerkiksi palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä syntyy pettymyksiä, hyvä esihenkilö pystyy myös auttamaan ja tukemaan. Onnistumisen hetkissä on helppo olla mukana, mutta oikeasti johtajuus punnitaan silloin kun on vaikeuksia.

Nokka nousee pystyyn aina jossain vaiheessa - luota siihen!

 

Hyvää pääsiästä lukijoille ja onnea JVK (8V)!

JK

S-posti; juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

STEA-haku mielessä - missä innovaatiot luuraavat

Varmasti monessa sote-järjestössä pähkäillään parhaillaan, tulisiko hakea STEA-rahoitusta järjestön toimintamallien kehittämiseen vuodelle 2023 ja mille toiminnalle rahoitusta haetaan. Nostan tässä tekstissä muutaman asian, mitä kautta voi ideoida ja innovoida mahdollista uutta toimintamallia ja sitä kautta rahoitushakemusta.

1) Innovatiivisen idean ja sitä kautta rahoitushakemuksen sisältöön vaikuttaa järjestön perustehtävä eli se, mitä varten järjestö on perustettu. Eli innovaation tulee olla järjestön perustehtävän mukainen. Voihan olla, että innovaatio haastaa myös järjestön perustehtävää.

2) Toiseksi perustehtävän kautta innovaation tulee hyödyntää järjestön asiakkaiden asiakastarpeita. Tuoda heidän elämään myönteistä muutosta siinä määrin, että ideaan kannattaa panostaa. Mitä asiakkaat tarvitsevat, mitä he ovat toivoneet tai voisivat toivoa?

3) Kolmanneksi innovaation tulee olla sellainen, että se innostaa ja motivoi järjestön työntekijöitä. Mikä herättää uteliaisuutta ja mitkä asiat toimialalla innostavat. Idean tulee on sellainen, että se kutkuttaa paatuneintakin järjestökonkaria. Nimittäin hyväkin innovaatio ja siihen liittyvä hanke voi kaatua siihen, että toimeenpano jää puolitiehen.

4) Edellisten teemojen lisäksi ideointiin ja innovointiin voi hakea näkökulmaa yhteiskunnan muutostrendeistä, megatrendeistä, uusista teknologioista, tunnistetuista riskeistä / uhista tai hiljaisista signaaleista. Tällä hetkellä Venäjän hyökkäys Ukrainaan luo sellaista epävarmuutta, joka voisi tuoda järjestölle esimerkiksi uusia kohderyhmiä (Ukrainan pakolaiset tai Suomessa asuvat venäjän kieliset) tarpeineen.

 

Ilmastonmuutos ja sen lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttavat energiaratkaisuihin.

 

JK

S-posti: juha.kesanen@selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi