Pysäyttävät varoituskuvat

Minun on tehnyt mieli kysyä tupakoitsijoilta, mitä he ajattelevat tupakka-askeissa olevista varoitusteksteistä ja -kuvista. Suhtaudutaanko niihin välinpitämättömästi vai herättävätkö ne tupakoinnin vastaisia mietteitä. Tupakointi on vaarallista ja tietenkin sen vaikutus terveyttä heikentävästi on kiistatonta.

Myös alkoholin takia syntyy monenlaisia terveys- ja sosiaalisia haittoja. Holhousta tai ei, olen jäänyt miettimään, miksei alkoholipulloihin ole tullut tupakka-askien kaltaisia varoituksia. Varoituksia siitä, millaisia vaikutuksia ainakin liiallisella alkoholin käytöllä on terveyteen ja mahdollisesti sosiaalisiin suhteisiin.

Huhhuh. Eihän nuo tupakka-askin varoituskuvat ole kovinkaan raikkaita. Minkälaisia mahtaisivat olla alkoholin varoituskuvat.

Palaako?

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Näillä palvelijoilla pitää olla myös voimaa

Olin  hiljattain itse sairaanhoidon palvelujen piirissä. Siinä omaa vuoroa odotellessa seurasin päivystyspoliklinikan maailmaa. Näin kuinka paikalla liikkui ambulanssin kuljettajia tuomassa ja viemässä potilaita. Osa heistä oli miehiä, mutta pieneen otantaan mahtui myös yllättävän monta naista. Kaikki he olivat aika nuoria ja vahvan näköisiä. Vaikka kuinka paljon on erilaisia työtä helpottavia työvälineitä, silti ambulanssin kuljettajien pitää olla myös vahvoja tai hommasta ei tule mitään.

Samalla lailla on edelleen monia muitakin töitä, joissa pitää olla myös fyysisesti hyvässä kunnossa. Äkkiseltään tulee mieleen poliisit, sotilaat ja palomiehet, mutta myös monissa muissa ammateissa pitää olla ainakin kohtuullisessa kunnossa. Esimerkiksi  tarjoilijoiden, siivoajien, lentoemäntien ja postinjakajien, autonkuljettajien ja rakennuksilla työskentelevien pitää olla ainakin kohtuullisen hyvässä kunnossa.

Jossain töissä työntekijällä pitää olla myös voimaa.

JK
S-posti juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Saarinen on uusi verkkoguruni

Vain yksi YouTube-videon katselu riitti siihen, että viisikymppisenä löysin Guruni. Nimittäin kun googlasin hakusanalla systeemiajattelu, sain osuman professori Esa Saarisen Aalto-yliopistossa pitämään Filosofia ja systeemiajattelu luentosarjan 8/8 luentoon. Päädyin katsomaan tuon luentosarja viimeisen luennon kolmessa eri pätkässä. Monenlaisilla luennoilla käytyäni totean, että tämä verkkoluento on yksi parhaista luennoista, jonka olen kuullut. Nyt olen hissukseen perehtynyt jo muihinkin tämän luentosarjan taltiointeihin.

Toki olen filosofi Esa Saarisen tiennyt, mutta en oikein kunnolla ollut häneen aiemmin perehtynyt. Erityisen vaikutuksen tämän yhden verkkoluennon kuunneltuani minuun teki Saarisen nöyryys, muiden arvostus, kyky vaikuttua ja liikuttua asioista, kyky nähdä itsensä humoristisesti ja oman ikäisenä. Esimerkiksi Saarisen nöyryyttä kuvaa se, että hän sanoo, että ei hän itse oikein osaa mitään. Tämä on paljon sanottu professorilta aikana, jossa yleensä kaikki haluavat profiloitua huipputieteen tekijöiksi.

Luennon sisällöstä jäi mieleen toisten ihmisten arvostava kohtaaminen, yli puolivälin vastaan tuleminen, toiveikkuuden ilmapiirin rakentaminen, toisten auttaminen, yhteyksien rakentaminen ja se, ettei jää toisten ihmisten pintapuutteisiin kiinni.

Erityisesti mieleen jäi pyörimään se, miten nousta omassa elämässä seuraavalle, ei-ilmeiselle tasolle. Mikä on se hyvä ja arvokas asia tai tehtävä jokaisessa meissä, jonka tulisi kasvaa sisällämme kuin ilmapallo vieden meidät seuraavalle tai jopa huipputasolle. Tätä on hyvä maistella tänä kesänä.

Mikä on minun ei-ilmeinen tasoni?

JK
S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Vilpitön pahoittelu riisuu aseista

Olimme muutama viikko  (5.6.2019) sitten yhden lapseni kanssa autoilemassa Helsingistä Jyväskylään. Pysähdyimme syömään ja kahville Vierumäen Matkakeitaalle. Tilasimme pitsan ja kahvin ja kävimme pöytään odottamaan. Noin kymmenen minuutin kuluttua nuori miestarjoilija kävi kysymässä meiltä, mitä olimmekaan tilanneet ja kun kerroimme mitä, hän katosi selvittämään asiaa. Pian hän tulikin takaisin ja pahoitteli, että tilaus ei ollutkaan mennyt keittiöön saakka. Vilpittömän pahoittelun lisäksi hän sanoi, että voisimme ottaa salaattia salaattipöydästä veloituksetta.

Vaikka emme olleet vielä edes ihmetelleet, missä tilauksemme viipyi, tämäntyyppinen vilpitön pahoittelu teki vaikutuksen ja riisui asiakkaan kaikista aseista. Koska emme olleet aikaisemmin käyneet tässä paikassa, tällainen huomioiminen jäi mieleen ja uskon, että palaamme vielä samaan paikkaan. 

Laajemmin ajateltuna tämä pieni tapaus korosti sitä, että kun väistämättä palvelun tuottamisessa tapahtuu virheitä tai puutteita, vilpitön pahoittelu riisuu aseista ja parhaimmillaan vahvistaa asiakassuhdetta.

JK
S-posti: juha.kesanen (at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Ilman visiota on vaikea johtaa

Kauppalehti Optiossa on usein haastateltu uusia johtajia ja sieltä olen huomannut, että usein he ovat kiteyttäneet hienosti uuden tehtävän suunnan ts. mihin aikovat toimintoaan johtaa.

Kaikilla yhteisöillä ja miksei myös kaikilla palveluilla on hyvä olla selkeä kehittämisvisio. Kehittämisvisio kertoo suunnan, mitä kohti ollaan menossa. Kehittämisvisioon voi peilata myös kaikkea konkreettista tekemistä ts. vievätkö kyseiset tekemiset kohti visiota. Kehittämisvision tulisi olla kiteytetty, innostava ja kannustava sekä toimintaa ohjaava.

Kehittämisvision ääneen sanominen ja kirjaaminen voi olla edellisten asioiden takia myös vaikeaa. Jos suunta on selvästi sanottu, se voi rajata myös jotain organisaation toimintoja pois tai selkeä kehittämisvisio voi paljastaa myös sen, että toiminta ei viekään haluttuun suuntaan. Toisaalta kehittämisvision kirjaaminen voi paljastaa myös sen, että itse kehittämisvisio on väärä. Tällöin se täytyy miettiä uudestaan, mutta sekin on oikeastaan hyvä asia.

Selvä reitti määränpäähän.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi
 

YouTubesta apua ongelmaan

Mielessä muhi jo muutamana päivänä pienimmän lapsen pyörän polkimeen liittynyt ongelma. Toinen polkimen jalusta ei pyörinyt kunnolla ja tästä seurasi se, että jalka ei pysynyt kunnolla polkimella. Se taas vaikuttaa pyörällä ajamisen harjoitteluun.

Muutamana päivänä olin jo hieman lähestynyt ongelmaa. Lähinnä varovaisesti kokeillut ja ihmetellyt miten polkimen yleensä saa pois, kunnes eilen tajusin, että eiköhän tähän löydy vastaus YouTubesta. Ei kun vain hakusananksi polkimen vaihto ja saman tien sieltä löytyikin hyviä videoita polkimen irrottamiseen. Ja pian poljin olikin jo irti ja minä tyytyväinen nokkeluuteeni.

YouTube on yksi hyvä esimerkki oppisen tuesta ja osaamisen jakamisesta. Samalla siellä voi meritoitua ammattilaiseksi, jolta voi hakea apua tarpeisiin. Nyt kun mietin, niin olen YouTubesta hakenut apua ainakin venyttelyyn ja painonnostotekniikoiden opiskeluun. Niin kuin muutenkin, verkossa olevaan tietoon kannattaa suhtautua kriittisesti, mutta tämänkaltaisiin selkeisiin ongelmiin sieltä voi löytyä hyvinkin apua.

No tänään täytyy sitten yrittää löytää oikeanlaiset uudet polkimet urheilukaupasta, kun eilen tuli jo hankittua yhdet vääränlaiset marketista.

Poljin irtosi näppärästi, kun katsoin ohjeet YouTubesta.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Terveys, raha ja toivo

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallituksen diakonian asiantuntija Tiina Saarela kirjoitti MustRead-lehdessä 3.5.2019 siitä, miten lisätä toivoa yhteiskunnassa. Jutussa oli tärkeä huomio: "Tiedämme varsin hyvin, että ongelmat yhdellä elämän osa-alueella vaikuttavat toiseen. Esimerkiksi terveyden pettäminen vaikuttaa työkykykyyn, ja työttömyys puolestaan vaikuttaa mielenterveyteen ja lisää riskiä velkaantumiseen."

Olin itsekin miettinyt kirjoittaa hieman samaan liittyvästä teemasta eli siitä, miten eri elämänalueet vaikuttavat toisiinsa. Ehkä ajatuksia innoitti myös hiljattain pidetyt eduskuntavaalit ja tulevana viikonloppuna pidettävät eurovaalit. Eduskuntavaaleissa yksittäisten poliittisten teemojen kuten ilmastonmuutokseen tai maahanmuuttoon liittyvien teemojen lisäksi en nähnyt kovinkaan paljon visionaarisia kuvia siitä, millainen yhteiskunta olisi hyvä.

Ihmisen hyvinvoinnille on tärkeää, että ei ole liian paljon fyysisiä sairauksia. Hyvinvoinnille on tärkeää, että on tärkeitä ja läheisiä ihmissuhteita ja mielekästä tekemistä. Tärkeää on se, että saa olla oma itsensä eikä tarvitse pelätä syrjintää tai kiusaamista.

Ihmisellä pitää olla myös rahaa käytettävissä, että hän voi ostaa suojaa ja ruokaa. Ilman rahaa alkaa hyvinvointi kärsiä ja se taas vaikuttaa terveyteen. Jos terveys menee, on vaikea toimia aktiivisesti työmarkkinoilla.

Hyvään elämään kuuluu toiveikkuus tulevaisuuden suhteen. Itsearvostus ja kyvykkyyden tunne ovat myös tärkeitä ja tietenkin tunne elämän merkityksellisyydestä.

Terveydestä ja hyvinvoinnista pitää huolehtia ja siitä, että kaikilla on riittävästi rahaa. Se mikä on riittävästi rahaa kullekin, on tietenkin jo oman blogin aihe.



Toivo on sitä, että joskus raskaankin matkan päässä on tiedossa jotain hyvää.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi