Näin varmistat hyvien palvelijoiden riittävyyden

Organisaation palvelukulttuurin jatkuvuus on tietenkin toteutettava siten, että organisaatio saa jatkuvasti uusia hyvä työntekijöitä. Yksi hyvä keino on huolellisen rekrytoinnin ja hyvän perehdytyksen lisäksi on se, että esimerkiksi harjoittelijoista sekä kesä- ja kausityöntekijöistä pidetään hyvää huolta. 

Harjoittelijat ja kesätyöntekijätkin kertovat lähipiirissään, millaisia kokemuksia kyseinen työpaikka on herättänyt. Miten tehtävät sujuivat kesätyöntekijän näkökulmasta ja millainen fiilis siitä jäi.

Kesätyöntekijät, harjoittelijat ja mahdolliset opinnäytetyöntekijätkin tuovat myös organisaatioille tietoa mahdollisista potentiaalisista työntekijöistä. Se, että sekä mahdollinen uusi työntekijä että rekrytoitava tuntevat jo toisensa ja uusi työntekijä on tutustunut työpaikan työkulttuuriin ja ihmisiin jo entuudestaan, pienentää myös molemminpuolisia rekrytointiin liittyviä riskejä ja yllätyksiä.

Vaikka itselläni on jo työvuosia takana vuosikymmeniä, edelleen muistan niitä aikoja, kun olin 1990-luvun puolivälissä opiskeluaikoina Helsingin kaupungin silloisen sosiaaliviraston Kettutien sosiaalipalvelutoimistossa sosiaalityön vuosilomasijaisena. Vieläkin lähes liikutun siitä, kun muistelen, että aina palatessani kesätöistä takaisin opiskelemaan, sain hyvän ja kannustavan kohtelun lisäksi niin paljon läksiäislahjoja, että eivät ne meinanneet reppuun mahtua. Nekin olivat vahva viesti välittämisestä.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Keskitytään oleelliseen ja kannustetaan muita (korona-blogi 7)

 Kuuntelin taas ties kuinka monetta kertaa Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjaa (löytyy Spotifystä ja YouTubesta). Esa puhui siitä, kuinka esimerkiksi yksi mahdollinen tapa oppia on eläytyä johonkin kuvaan. Tätä kuunnellessani nappasin kuvan lehtiään tiputtavasta puusta.

Kun sitten yritin eläytyä tähän kuvassa olevaan puuhun, mieleeni tuli yhteys koronaan. Aivan kuin lehtipuu valmistautuu talveen tiputtamalla lehtensä, tulevaan syksyyn ja koronatalveen voisi itsekin tai organisaatio valmistautua siten, että tiputtaa turhat asiat pois ja keskittyy olennaiseen. Pyritään keskittymään olennaisiiin töihin, siihen että oma ja muiden hyvinvointi olisi mahdollisimman hyvä. Olennaista on myös se, että oma viestintä ja vuorovaikutus kannustaisi ja tukisi toisia.

Lue myös Guruni antamat opit -blogiteksti

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Me kuollaan kaikki

"Me kuollaan kaikki!" Näin kuulin erään isäkandidaatin huutaneen kesken synnytyksen, kun joku asia synnytyksessä ei mennyt hänen mielestään niin kuin olisi pitänyt. Tähän kokenut kätilö oli todennut, että "mihinkäs se isä on kuolemassa" ja saattanut isän hetkeksi rauhoittumaan synnytyssalin ulkopuolelle.

Olihan tuleva isä oikeassa siinä, että kyllä me kaikki kuollaan. Hyvän syntymän lisäksi hyvä kuolema on itseisarvo. Helsingin Sanomissa on tällä viikolla kirjoiteltu siitä, että saattohoitoon erikoistunut helsinkiläinen Terhokoti (Terho-säätiö) on käynnistänyt yt-neuvottelut taloustilanteen takia. 

Terhokoti on ainakin julkisuudessa ollut se taho Suomessa, joka on pitänyt yllä keskustelua siitä, millaisia elämän viimeisten hetkien ja siihen liittyvän hoivan tulisi olla. Mikäli Terhokodin tarina päättyisi taloustilanteen takia, jonkun toisen tulisi ottaa kyseinen rooli Suomessa. Tietysti olisi hienoa, että Terhokotia ei sinällään tarvittaisi, koska kaikkialla toteutuisi hyvä ja inhimillinen, kuolevan ja omaiset, huomioivat saattohoito. Olen ollut seuraamassa kahta lyhyttä saattohoitoa, jotka tapahtuivat hoivakodissa ja erikoissairaanhoidossa. Omat kokemukseni näistä eivät vakuuta siitä, että saattohoito olisi Suomessa kunnossa. 

Toive hyvälle elämän loppuajalle koskee varmasti meitä jokaista. Hyvin järjestetty saattohoito vaikuttaa myös meihin ja heihin, joiden elämä jatkuu läheisen kuoleman jälkeen. Tämä asia on vielä haastavampi näin korona-aikana.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne 

Twitter @JuhaKe

www.selede.fi

Kannattaa miettiä kaksi kertaa, mitä postailee someen

Jokainen on varmasti törmännyt sosiaalisessa mediassa ikävään puheeseen muista ihmisistä. Kyseenalaiset materiaalit ovat olleet tarkoitushakuisesti esimerkiksi maahanmuuttajia, pakolaisia tai seksuaalivähemmistöjä koskevia. Jokaisen, joka jakaa ko. tyyppistä materiaalia someen, olisi hyvä muistaa esimerkiksi laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Ja muistaisi sen, että erilaiset postaukset voivat mennä "ystävien" lisäksi myös muille lukijoille ja vaikkapa tiedotusvälineisiin. Ja ko. lakihan menee näin:

10 § (13.5.2011/511) Kiihottaminen kansanryhmää vastaan

Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Hyvää Pride-viikkoa!

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe www.selede.fi

Mainarien jäljillä Okussa

Teimme perheen kanssa kesälomamatkan vanhoille kotikonnuille Outokumpuun. Asuin nimittäin kultaisella 80-luvulla muutaman vuoden siellä. Mielenkiintoista, miten tuohon aikaan elämässä jokainen vuosi oli niin intensiivinen, että voin sanoa itseäni myös jollain lailla kumpulaiseksi. Kävellessäni Kummun katuja hieman haikeana tuntui, että eihän siitä ole kuin hetki, kun täällä asuin, vaikka moni asia on vuosien myötä muuttunut.

Outokumpuhan tunnetaan parhaiten kaivoshistoriastaan. Kaivosvaihe kesti Outokummussa vuodet 1913 - 1989. Itse asuin Kummussa, kun kaivosvaihe oli päättymässä.

Hyvän kuvan Outokummun kaivosvaiheesta saa käymällä Outokummun käytännössä keskustassa sijaitsevassa Vanha Kaivos -elämyspaikassa. Minulle Vanha Kaivos näyttäytyi ja jäi mieleen ennen kaikkea kaivosmuseona ja laittoi ajattelemaan sitä, miten kaupunki voi rakentua kaivostoiminnan ympärille, mitä se tarkoittaa ja millaisia vaikutuksia sillä on. Toiseksi se antoi myös mielenkiintoisen kuvan siitä, millaista kaivosmiesten arki on joskus ollut ja millaisia vaaroja ja riskejä siihen sisältyi. 

Oman lisänsä visiittiin tietenkin toivat omat kokemukseni kaupungista ja sekin, että me pelattiin jossakin kaivosalueen rakennuksista jääkiekkojoukkuueen pelikavereideni kanssa aikoinaan myös sählyä. Myös silloinen lukioni on siirtynyt toisaalta Vanhan Kaivoksen alueelle. Ainutlaatuinen paikka lukiolle.

Suosittelen visiittiä Outokummun Vanhalle Kaivokselle. Pidin siitä, että Vanha Kaivos keskittyy kaivostoimintaan ja mainareiden elämään Outokummussa, vaikka myös lasten tarpeet on huomioitu esimerkiksi isoilla ja monipuolisilla leikkipaikoilla. 

                                              

  Kuva otettu kaivosmuseon tunnelista.

JK 

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne 

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

 

Asiakaskokemuksen kimppuun tosissaan - Puikkarissa tämä toteutui

Monen muun suomalaisen tavoin tänä kesänä mekin toteutimme pienimuotoista kotimaanmatkailua. Yhden yön olimme Kuopiossa Sokos Hotelli Puijonsarvessa. Heti hotelliin tultaessa oli luontevan mukava vastaanottohenkilö aulassa. Eihän siinä vastaaotossa muuta tapahtunut kuin kirjauduimme sisään hotelliin ja virkailija totesi kivalla tavalla pahoittelut siitä, että lasten leikkihuone ei ollut koronan takia käytössä.

Hotellihuoneessa oli mielenkiintoinen Sokos Hotelsin julkaisema Suurimmat meistä ovat palvelijoita 4 -kirja. Kirjassa oli erilaisia pieniä tarinoita siitä, miten työntekijät olivat luoneet hyviä asiakaskokemuksia. Kirjan johdannossa Sokos Hotellien konsepti- ja kehitysjohtaja Peter Jung kirjoittaa mm., että "Onnistuneet asiakaskohtaamiset, onnellistamisen hetket ovat mainepääomamme kasvattamisen keskeisiä työkaluja. ...Tulevaisuudessa hyvän tekemisen taitoa tullaan arvostamaan vieläkin enemmän. Se, joka haluaa ja pystyy tekemään toiselle hyvää, tekee samalla hyvää myös itselleen."

Kuten meidätkin vastaanottanut virkailija osoitti, pienetkin asiaskohtaamiset voivat olla Jungin peräänkuuluttamia onnellistamisen hetkiä. Tuollaiset kirjat ovat hyviä myös asiakassuhteisiin liittyvän tahtotilanteen kirkastamiseksi - näin me haluamme palvella!

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

Kohti uutta

Juttelin tässä hiljattain yhden noin viisikymppisen kanssa, joka oli saanut opiskelupaikan. Siinä lounaan yhteydessä hän pohti, jättäisikö päivätyönsä ja lähtisikö vielä täysipäiväisesti opiskelemaan.

Itselle tuli mieleen, että tuollaisessa tilanteessa pitää miettiä tosissaan sitä, mitä haluaa elämässään tehdä. Miten henkilökohtainen talous kestää opiskelun, miten opiskelu vaikuttaa läheisiin ja miten motivoitunut on opiskeluun. Yksi tärkeä asia on miettiä sitä, mitä opinnoista ja valmistumisesta seuraa. Jo itse matka eli opiskeluprosessi varmasti muuttaa ajattelua, mutta jos opiskelu tuo uuden ja ehkä innostavan ammatin ja työpaikan, on tämäkin tärkeä tieto opiskelua koskevalle pätökselle.

Ihan lopuksi on tärkeä tehdä tietoinen ja punnittu päätös siitä, mitä aikoo tehdä. Sen jälkeen voi hyvillä mielin elää päätöksen kanssa.

Kaikille meistä ei pönttö kelpaa.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: JuhaKe
www.selede.fi