lauantai 21. joulukuuta 2019

Kenttäpäivät pomon työkalupakkiin

Talouselämä-lehdessä (nro 44/2019) oli hyvä kirjoitus otsikolla Pomot haalarihommissa. Jutussa kerrottiin, kuinka joidenkin suomalaisten yritysten johtajia ja johtoryhmiä käy säännöllisesti tekemässä asiakastyötä. Esimerkiksi Lidlin johtoryhmät ja toimihenkilöt käyvät työskentelemässä myymälässä ja jakelukeskuksessa tai VR:llä tehdään ns. junapäiviä.

Mielestäni tällaiset kenttätyöpäivät ovat hyvään asiakaspalveluun pyrkivän yrityksen ja organisaation johtamisen kannalta hyviä avauksia. Johdon täytyy tietää, mitä kentällä oikeasti tehdään ja mitä mahdolliset muutokset tarkoittavat käytännön tasolla. Talouselämän jutusta käy ilmi, että johdon arvostus kenttätyötä tekeviä kohtaan nousee, kun yrittää tehdä samoja työtehtäviä kuin kentällä tehdään. Jutussa tuotiin esille, että kenttäpäivät tuovat myös paljon uusia ideoita ja muistipanovälineet on hyvä olla mukana. Esimerkiksi VR:n hr-johtaja kertoi, että työskentely junatarjoilijan avustajana auttoi mm. tekemään parempaa kampanjaa junatarjoilijoiden rekrytointiin.

Tällainen kenttäpäivä voisi olla hyvä ottaa laajemmin käyttöön myös julkisissa organisaatioissa ja monialaisissa organisaatioissa. Jos tietyn toiminnon johtaja kävisikin tekemässä töitä toisen toiminnon asiakastyössä, voisi syntyä uusia mielenkiintoisia näkemyksiä esimerkiksi palvelukehitykseen. Kenttäpäivät voivat myös lisätä johdolla oikeanlaista nöyryyttä ja hillitä turhaa viisastelua asioista, joista ei tiedä paljon mitään.

Hyvää Joulua kaikille lukijoille!


Kenttäpäivät johdon työkalupakkiin.
JK
S-posti: juha. kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Hyötysovelluksen neljä tärkeää asiaa

Jos erotetaan hyötysovellus pelkästä viihdesovelluksesta, tulee suunnittelussa ottaa neljä tärkeää tekijää huomioon. Nämä neljä asiaa on tärkeä pitää mielessä, kun mietitään esimerkiksi sovellusta rakentavan tiimin osaamista ja rooleja. Pelkkä pätevä koodari ei siis riitä, jos intoa ja kiinnostusta ei ole tarttua näihin kaikkiin asioihin. On selvää, että näissä tekijöissä piilee myös sovelluspalvelujen riskit.

1) Tietoturva ja -suoja. Ensiksi pitää kaikessa sovelluskehittämisessä pitää mielessä tietoturvan näkökulma, vaikka sovellusta tehtäisiin minkälaisella vauhdilla tahansa. Tulevien käyttäjien pitää olla varmoja, että henkilökohtaiset tiedot eivät joudu vääriin käsiin. Tämä on myös eettinen kysymys.

2) Toimivuus. Sovelluksen tulee olla toimiva, mikä tarkoittaa yksinkertaisuutta ja käytettävyyttä. Sovelluksen käyttäjien tulee tietää miten sovellus toimii. Kiinnostus sovelluksen käyttöön voi lopahtaa, jos sovellus tökkii ja se ei toimi kunnolla.

3) Kiinnostavuus. Sovelluksen tulee olla kiinnostava ja houkutteleva sen kohderyhmän näkökulmasta, jonka on tarkoitus ottaa sovellus käyttöönsä. Kiinnostavuus pitää varmistaa viestinnällä ja markkinoinnilla, eli sillä, että kohderyhmä ylipäänsä tietää sovelluksesta. Toiseksi sovelluksen kohderyhmän motivaatio käyttää sovellusta tulee saada heräämään. Tämä tarkoittaa sitä, että sovellus otetaan käyttöön ja sitä käytetään jatkossa pysyvästi. Kiinnostavuudesta kertovat ne tunnusluvut, jotka kuvaavat sovelluksen käyttäjämäärien kehitystä, sitoutumista ja muita tietoja sovelluksen käytöstä.

4) Vaikuttavuus. Mikäli hyötysovellusta tuotetaan julkisella rahalla, keskeistä on arvioida myös sitä, vaikuttaako sovellus halutusti kohderyhmän elämään. Tapahtuuko sovelluksen avulla haluttu muutos asiakkaan elämässä. Miten sovellus tukee esimerkiksi päihdeongelman voittamista. (Lue: Päihdeongelmaiset saivat kännykkäsovelluksen)


Sovelluskehityksen neljä tärkeää tekijää.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

perjantai 6. joulukuuta 2019

Cheerleader - johtajuuden uusi suunta

Hyvä johtajuus näyttäytyy mielestäni mieluummin cheerleaderina kuin pelkkänä leaderina. Hyvä johtaminen kannustaa ja rohkaisee työntekijöitä onnistumaan ja kukoistamaan - filosofi Esa Saarisen mukaan kasvamaan meissä kaikissa olevaan kukoistuspotentiaaliin. Hyvä johtaja kannustaa varsinkin silloin, kun alaiset ovat kiireisessä tai vaikeassa tilanteessa.

Cheerleading yhdistää urheilulajina taidon, voiman ja nopeuden lisäksi myös ryhmätyöskentelyä. Cheerleadingissa kuten töissäkin yleensä toimitaan erilaisissa ryhmissä. Cheerleadingissa varsinkin nostoissa keskeinen tekijä on luottamus nostettavan ja nostajien kesken. Luottamus on myös keskeinen tekijä työelämässä ja se on tärkeä tekijä myös johtajien ja työntekijöiden välillä.

Näiden huomioiden pohjalta kannustan johtajia hakemaan inspiraatiota myös cheerleadingistä.


Hyvä pomo kannustaa tiukasa paikassa.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Kyläsaarenkatu 8, v. 1979. Kuvaaja Ahola Harri.

JK
S-posti: juha.kesanen (at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi