maanantai 30. tammikuuta 2017

Kiva elämä velaksi

Viime torstaina (26.1.2017) oli Helsingin Sanomissa tärkeä juttu nuorten velkaantumisesta. Jutussa haastateltiin Mun talous -verkoston koordinaattori Essi Lindbergiä.

Jutussa mainittiin, että tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 370 000 kansalaisella maksuhäiriömerkintä ja heistä suurimman yksittäisen ryhmän muodostavat 25 - 34-vuotiaat miehet.

Luottohäiriömerkintään ja velkaantumiseen on monenlaisia syitä. Osaamattomuus ja suunnittelemattomuus raha-asioissa sekä pikavippien saamisen helppouskin. Jälkimmäinen onnistuu niin kauan, kun luottotiedot ovat kunnossa. Osaamattomuuden taustalla voi olla päihteisiin, mielenterveyteen ja rikollisuuteen liittyviä ongelmia, jotka heijastuvat tietysti talouden hallintaan.

Yksi syy velkaantumiseen voi olla myös köyhyys. Toisaalta Suomessa on toimeentulotukijärjestelmä, jonka pitäisi taata kaikille välttämättömin turva. Ehkä silloin on syy siinä, että nuorilta ja muiltakin kansalaisilta puuttuu tietoa, mistä ja miten toimeentulotukea voi hakea, ettei tarvitsisi turvautua vaikkapa pikavippeihin.

Kotona, kouluissa ja oppilaitoksissa pitäisi enemmän opettaa talouteen ja toimeentuloon liittyviä taitoja. Mitä tarkoittaa esimerkiksi oman talouden suunnittelu, mitä lainat ja vipit tarkoittavat ja mitä ne loppupeleissä maksavat. Mitä tarkoittaa esimerkiksi kaverin lainan takaaminen. Miten arvioidaan erilaisia "loistavia ja aukottomia" suunnitelmia ja niiden riskejä. Olisi hyvä opettaa myös tunnetaitoja ja tuoda opetukseen myös taitoja ja tietoja siitä, miten toimia elämän ongelmissa ja miten suhtautua viisaasti päihteisiin.

Lehtijutussa mainittiin, että nuorten pitäisi kokea jotain kivaakin joskus, vaikka tulot ovat pienet ja epäsäännölliset. Olen samaa mieltä. Tosin, jos kivat kokemukset on tarkoitus rahoittaa lainarahalla, voi kiva kokemus muuttua vuosien taakaksi. Velkataakka ja maksuhäiriömerkintä vaikeuttavat monia käytännön asioita, kuten puhelinliittymien hankkimista tai työ- ja asuntoasioita. Puhumattakaan siitä, että selvittämättömät velat vaikuttavat mielialaan.

Suomessa on paljon kokemustietoa velka-asioista esimerkiksi 1990-luvun laman jäljiltä. Sieltä pitäisi ammentaa osaamista Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Tietoa siitä, miten kannattaa raha-asioissa toimia ja tietoa myös siitä, miten selvitä, jos raha-asiat ovat menneet perseelleen.

Velkataakka voi olla painoja painavampi. Pexels-photo.
 
JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

maanantai 23. tammikuuta 2017

Kahden maailman kuriirit

Hieno homma, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on alettu käyttää kokemusasiantuntijoita osana palveluja ja palvelujen kehittämistä.

Kokemusasiantuntijoilla on kokemusta asiakkaana tai potilaana olemisesta. Hän pystyy antamaan vertaistukea ja toimimaan palvelujen kehittäjänä (ks. määrittelystä tarkemmin esim. KoKoA:n nettisivuilta).

Kokemusasiantuntijat voivat tuoda parhaimmillaan palvelumuotoiluun ja kehittämisprojekteihin uutta ymmärrystä asiakkaiden maailmasta. Heidän avullaan voidaan saada palvelut toimiviksi sekä asiakaskokemuksen että tehokkuuden näkökulmasta.

Heiltä voi tulla myös ideoita uusista palvelumalleista kuin myös siitä, mitkä palvelumallit voivat olla tehottomia ja turhiakin.

Kokemusasiantuntijoilta vaaditaan ymmärrystä ja pelisilmää toimia kahdessa maailmassa ja nähdä asiat kahden maailman näkökulmasta. Toimia kuriirina sekä asiakkaiden maailmassa että palvelujärjestelmässä.

Palveluista vastaavilta vaaditaan myös kykyä ja taitoa kuunnella kokemusasiantuntijoita. Tämä voisi olla yksi hyvä askel kohti asiakaskeskeisempää organisaatiota.

Kokemusasiantuntija tuo uutta näkökulmaa. Pexels-photo.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi


maanantai 16. tammikuuta 2017

Näppärästi palvelu konseptiksi

Hyvä palveluidea voi tulla yllättäen tai sitten palvelua on hiottu jo pidemmän aikaa. Yksi hyvä tapa on tehdä tiivis palvelukuvaus palvelusta. Palvelukuvausten hyödyistä olen kirjoittanut aiemmin täältä löytyvästä blogitekstistä.

Palvelukuvausmalleja on ja voi olla monenlaisia organisaation tarpeista riippuen. Tiiviin palvelukuvauksen lisäksi voi olla erilaisia palvelukirjoja tai laatukäsikirjoja.

Yksi varsinkin liike-elämässä paljon käytetty palvelukuvausmalli on Business Model Canvas. Canvakseen on tiivistetty oleellisia asioita palvelusta. Mielestäni mallia voi hyvin käyttää myös julkisen sektorin tai järjestöjen palvelujen konseptoinnissa. Mallia voi käyttää kehittämishankkeissa tai uusia palveluja mietittäessä samoin kuin jo käytössä olevien palvelujen kuvauksissa.

Törmäsin hiljattain aika näppärään ja helppokäyttöiseen Canvanizer-sovellukseen. Sen avulla voi helposti työstää ja jakaa palvelukonsepteja. Kokeilin ilmaisversiota ja se toimi oikein hienosti.

Palvelukonseptin ensimmäinen versio on monesti hyvä tehdä nopsaan. Kuva: Pexels-photo.


JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

tiistai 10. tammikuuta 2017

Futis herätti sisäisen pantterin

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysasemien uusi johtajalääkäri Olli Huuskonen penäsi terveyskeskusten asiakkaiden osalta asiakkuuden juurisyiden parempaa analyysiä (HS 10.1.2017).

Esimerkkinä juurisyistä Huuskonen nosti ensiksi sen, että masentunut saattaa valittaa fyysisiä vaivojaan yleislääkärille vaikka avun voisi tuoda psykoterapia. Toisena esimerkkinä oli yksinäinen vanhus (yksinäisyyttä olen käsitellyt tässä blogikirjoituksessa), joka käy lääkärissä siksi, ettei hän tiedä yksinäisille vanhuksillekin hyvin sopivasta päivätoiminnasta.

Törmäsin itsekin vuosia sitten tähän ilmiöön eli fyysisiin vaivoihin, joiden taustalla on voinut olla jonkinlaista väsymystä ja ehkä masennusta. Ollessani kauan sitten perheleirillä ohjaajana, oli yhdellä leiriläisellä paljon erilaisia vaivoja - jopa siinä määrin, että liikkuminenkin oli hankalaa.

Yllättävä muutos tapahtui hänessä, kun aloimme pelata jalkapalloa. Mies liikkui ketterästi kuin pantteri. Liukutaklauksen jälkeen hän pomppasi maasta ylös kuin vieteriukko. Minä mietin, että onko tämä sama mies, joka vielä hetki sitten valitteli vaivojaan. Tässä tapauksessa jalkapallo taisi olla se virkistävä tekijä.

Juurisyiden pohtiminen varmistaa, että asiakkaat saavat juuri oikeanlaista palvelua. Välillä voi kuitenkin olla niin, että asiakkaat tai potilaat eivät sitoudu heille oikeanlaiseen palveluun.

Mediuutiset-lehdestä muistelen lukeneeni joskus skitsofreenikkopotilaiden hoitoon sitouttamisesta hyvän jutun. Jutussa kerrottiin, että skitsofreniapotilaat  saatiin sitoutumaan lääkehoitoon tarjoamalla potilaille hoitopaikalla kahvia ja nettiyhteydet. Löydettiin siis kohderyhmän kannalta sopivat piilotarpeet, joihin vastamaalla hoitoon sitoutuminen parani.

Asiakkaiden juurisyiden miettiminen on tärkeää. Myös asiakkaiden piilotarpeiden miettiminen voisi tuoda uusia ideoita palvelujen kehittämiseksi.


Piilotarpeet voivat löytyä yllättävällä tavalla. Kuva Pexels-photo.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter/@JuhaKe
www.selede.fi

torstai 5. tammikuuta 2017

Kuka paketoisi viherkatot houkuttelevasti?

Ihan hätkähdin, kuinka lumi muutti asuinalueemme äänimaiseman. Autojen ja niiden moottoreiden ja renkaiden äänet vaimenivat.
 
Viherkattojen avulla myös kesällä voisi olla asuinalueilla hiljaisempaa. Ne ainakin voisivat hillitä äänien kaikumista. Samalla katot imisivät sadevesiä ja hillitsisivät ehkä pienimuotoisia tulvia - auttaisivat ns. hulevesiongelmassa.
 
Kesällä viherkatot voivat jäähdyttää taloja ja talvella lämmittää niitä. Edellisten lisäksi viherkatot suojaavat vesikattorakenteita. Nuo ovat suoraan jo rahanarvoisia hyötyjä taloyhtiöille. Viherkatot parantavat ilman laatua sitomalla haitallisia pienhiukkasia.
 
Viherkatot itsessään lisäävät ympäristön ekologista monimuotoisuutta ja ainakin minusta ne ovat kauniita. 
 
Helsingin kaupunki haluaa olla edistämässä viherkattorakentamista. Viime vuonna valmistuneen viherkattolinjauksensa mukaan kaupunki haluaa profiloitua Suomessa viherkattorakentamisen edelläkävijänä. Hyvää tietoa viherkatoista löytyy myös Viides ulottuvuus - viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimusryhmän internetsivuilta.
 
Nyt olisi tarvetta myös hyville yrityksille, jotka paketoisivat viherkattopalvelunsa siten, että viherkattojen suunnittelu, asennus ja huolto sujuisivat kätevästi. Näitäkin yrityksiä varmaan on, mutta minua markkinointi ei ole vielä tavoittanut.
 
Meidän taloyhtiössämme viherkatot sopisivat mainiosti ainakin roskakatosten päälle. 

Voisikohan tuohon laittaa viherkaton?
 

Parkkihallin katolla on jo viherkatto.


JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter/ @JuhaKe

www.selede.fi