keskiviikko 21. helmikuuta 2018

NäytönPaikassa elämä näkyväksi

Hyvä paikka oman elämän suunnittelua ja itseohjautuvuuden kehittämistä varten on Suomen Setlementtiliitto ry:n tuottama ja Veikkauksen rahoittama NäytönPaikka-palvelu. Se on alun perin suunniteltu nuorille aikuisille oman elämän suunnitteluun ja haltuunottoon, mutta kyllä sitä vanhemmatkin voivat käyttää. Itsekin olen käynyt sitä kokeilemassa.

NäytönPaikassa voi tehdä CV:n, arvioida oman elämän kulkua elämän eri teemoihin (työ, terveys asuminen, koulutus, vapaa-aika) liittyvien aikajanojen kautta, tehdä suunnitelmia ja tehdä vaikka oman elämän ihmissuhteisiin perustuvan verkostokartan. Sovelluksen kautta tietojen jakaminen onnistuu tarvittaessa myös omaan verkostoon kuuluville viranomaisille tai tukihenkilöille.

NäytönPaikka-palvelu sopisi varmasti esimerkiksi oppilaitoksille kuten ammattikouluun ja lukioon. Palvelusta voisi olla hyötyä kaikille heille, jotka etsivät omaa suuntaansa. Palvelu sopisi työvoimahallinnon, sosiaalityön, mielenterveystyön, rikosseuraamusalan ja miksei myös etsivän nuorisotyön asiakkaille. NäytönPaikka-palvelu on tehty myös englanniksi, joten se soveltuu myös heille, joilla suomen kieli ei ole vahva.

En ole ihan jäävi mainostamaan NäytönPaikkaa. Olen nimittäin tämän vuoden ajan NäytönPaikka-palvelun ohjausryhmässä ja innolla mukana kehittämässä ja markkinoimassa palvelua. Nyt palvelussa on jo noin 7 000 kirjautunutta käyttäjää. Lisää käyttäjiä voi tulla mukaan.


NäytönPaikka toimii myös englanniksi. www.naytonpaikka.fi

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Ensimmäisen kerran Kannassa

Kävin tässä hiljattain katsomassa ja kokeilemassa ensimmäistä kertaa Kanta-palvelua, johon tulee kootusti erilaiset terveystiedot. Kantaan kirjautuminen vaatii ns. vahvan tunnistautumisen eli vaikkapa pankkitunnukset.

Tämä palvelu on kyllä näppärä, sillä sitä kautta voi seurata vaikkapa erilaisia omaan terveyteen liittyviä asioita, vaikkapa veriarvoja tai lääkärikäyntien tietoja.

Ainoa asia tietenkin on se, osaako käyttäjä itse tulkita esimerkiksi laboratoriotuloksia. Mielestäni palvelussa pitäisi olla tulosten yhteydessä selkeästi sanottu esimerkiksi se, ovatko jotkut arvot liian korkeita. Tietenkin toivon, että lääkäri tai hoitaja soittaisi, jos jokin ei ole kunnossa. Toivottavasti näin tehdäänkin. No toivottavasti ei soittoa kuulu ja terveys säilyy jatkossakin hyvänä.


www.kanta.fi


JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi



keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Koulu paikasta palveluksi

Aalto-yliopiston julkaisemassa Aalto University Magazinessa (21/2018) oli juttu Koulu palveluna -mallista, jota toteutetaan Otaniemen kampuksella yliopiston, lukion ja yritysten yhteistyönä.

Mallin mukaan "koulu ei ole rakennus tai paikka, vaan yhteisen ajattelun ja oppimisen alusta". Yhteisessä alustassa voidaan nähdä olevan tilat, opetus ja erilaiset hankkeet. Jutun mukaan mallista ollaan kiinnostuttu, koska "uusi tapa oppia, opettaa ja toimia yhteisönä kiinnostaa".

Tämän tyyppinen oppimisen alustatalous tuntuu viisaalta, vaikkakin se vaatii opiskelijoiden ohjaukselta enemmän resursseja ja toimijoiden omienkin ennakkoajatusten ravistelua. On tärkeää, että eri tahot hahmottavat oman merkityksensä alustan kokonaisuuden osana. Jos kaikki toimijat näkevät olevansa osa kaikkia hyödyttävää oppimisen alustaa, on helpompi sitoutua toimintaan.

Saman tyyppistä alusta-ajattelua voisi varmaan vielä lisätä ja tuoda myös vaikkapa erilaisiin palveluihin esimerkiksi sosiaalialalla, työvoimahallinnossa ja miksei myös rikosseuraamusalalla. Siinä eri toimijat tuovat oman osuutensa osaksi palvelualustaa.

Yksilön elämän voisi nähdä kulkevan erilaisten alustojen kautta yhdistyen elämänalustaksi tai elämänkouluksi.

Kirjasto on yksi oppimisen alusta monille eri oppijoille ja oppilaitoksille.
JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

torstai 1. helmikuuta 2018

Lapsivaikutukset ja arjen päätökset

Olen hiljattain pohtinut paljon lapsivaikutusten arviointia. Sillä tarkoitetaan erilaisten päätösten ja toimenpiteiden vaikutuksia lapsiin. Vaikutukset voivat olla suoria tai epäsuoria, lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Vaikutuksia voidaan arvioida ennakkoon, toteutuksen aikana ja jälkiarviointina (ks. esim. THL).

Erityisesti julkisten asioiden yhteydessä, vaikkapa lainsäädännön tai lasten palveluita koskevissa asioissa (lastensuojelu, terveydenhuolto, koulutus, varhaiskasvatus...) voidaan tehdä lapsivaikutusten arviointia. Esimerkiksi uuden alkoholilain yhteydessä tehtiin lapsivaikutusten arviointia ja vaikka uusi alkoholilaki nähtiin lasten kannalta huonona, lakimuutos ikävä kyllä toteutettiin eli haitat lapsille hyväksyttiin.

Erilaisten vaikutusten arvioiminen ei ole kuitenkaan ihan helppoa ja monenlaiset intressit on perusteltavissa jostakin näkökulmasta. Esimerkiksi panimoteollisuus tuottaa työpaikkoja, palkka- ja ja verotuloja, joilla taas pidetään hyvinvointiyhteiskuntaa yllä. Alkoholin suurkulutus perheissä on suurin lastensuojelun tarvetta aiheuttava tekijä, mutta muutama olut voi olla joillekin vanhemmille se ratkaiseva rentouttava tekijä, joka heijastuu lasten kasvatukseen myönteisesti.

Lapsivaikutusten arviointia voi ainakin jokainen vanhempi tehdä ja harjoitella omassa arjessaan. Ovatko omat päätökset ja teot lasten edun mukaisia tai jopa lapsia haittaavia. Siinäpä sitä haastetta piisaa ihan jokaiselle päivälle.


Miten arvioidaan lapsiin kohdistuvat vaikutukset.



JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi