STEA-haku mielessä - missä innovaatiot luuraavat

Varmasti monessa sote-järjestössä pähkäillään parhaillaan, tulisiko hakea STEA-rahoitusta järjestön toimintamallien kehittämiseen vuodelle 2023 ja mille toiminnalle rahoitusta haetaan. Nostan tässä tekstissä muutaman asian, mitä kautta voi ideoida ja innovoida mahdollista uutta toimintamallia ja sitä kautta rahoitushakemusta.

1) Innovatiivisen idean ja sitä kautta rahoitushakemuksen sisältöön vaikuttaa järjestön perustehtävä eli se, mitä varten järjestö on perustettu. Eli innovaation tulee olla järjestön perustehtävän mukainen. Voihan olla, että innovaatio haastaa myös järjestön perustehtävää.

2) Toiseksi perustehtävän kautta innovaation tulee hyödyntää järjestön asiakkaiden asiakastarpeita. Tuoda heidän elämään myönteistä muutosta siinä määrin, että ideaan kannattaa panostaa. Mitä asiakkaat tarvitsevat, mitä he ovat toivoneet tai voisivat toivoa?

3) Kolmanneksi innovaation tulee olla sellainen, että se innostaa ja motivoi järjestön työntekijöitä. Mikä herättää uteliaisuutta ja mitkä asiat toimialalla innostavat. Idean tulee on sellainen, että se kutkuttaa paatuneintakin järjestökonkaria. Nimittäin hyväkin innovaatio ja siihen liittyvä hanke voi kaatua siihen, että toimeenpano jää puolitiehen.

4) Edellisten teemojen lisäksi ideointiin ja innovointiin voi hakea näkökulmaa yhteiskunnan muutostrendeistä, megatrendeistä, uusista teknologioista, tunnistetuista riskeistä / uhista tai hiljaisista signaaleista. Tällä hetkellä Venäjän hyökkäys Ukrainaan luo sellaista epävarmuutta, joka voisi tuoda järjestölle esimerkiksi uusia kohderyhmiä (Ukrainan pakolaiset tai Suomessa asuvat venäjän kieliset) tarpeineen.

 

Ilmastonmuutos ja sen lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttavat energiaratkaisuihin.

 

JK

S-posti: juha.kesanen@selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

"Vuoden paras lehti"

Olen kuullut juttua eräästä päätoimittajasta, jolla oli tapana sanoa jokaisen ilmestyneen lehden jälkeen, että taas tuli vuoden paras lehti. Ehkä tällaiseen palautteeseen voisi joku kriittisempi sanoa, että jaahas milläs perusteilla näin sanot. Ja ollaanko tässä sortumassa yltiöpositiivisiin tulkintoihin. 

Itse ajattelen, että jos asia ja tässä tapauksessa lehti ei ole täynnä virheitä tms., niin tällaiselle asenteelle on perustelunsa. Nimittäin amerikkalaisten psykologien Edward Decin ja Richard Ryanin kehittelemän itsemäärämis- ja motivaatioteorian (1985) mukaan ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin perustan muodostavat kyvykkyyden, autonomian ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tarpeet. 

Tästä näkökulmasta katsottuna myönteinen palaute, jos sille on vähänkin perusteluita, vaikuttaa kyvykkyyden kokemuksiin, mikä taas lisää motivaatiota. Tämän takia esimerkiksi kollegoilla ja pomoilla on iso rooli, miten meistä kukin kokee oman kyvykkyytensä ja miten motivoituu tehtäviinsä esimerkiksi juuri palveluiden tuottajina. Erityisesti on tärkeää, että säilymme kyvykkäinä ja motivoituneina tällaisina vaikeina aikoina, kun koronakriisistä on siirrytty vielä ahdistavampaan tilanteeseen Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Muraali: Vantaa/Länsimäki

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi