keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Mitä autoilija voi oppia hävittäjälentäjältä

Hävittäjä lentää sekunnissa useita satoja metrejä. Mikä silloin on oleellisinta?

Läheiseni oli hiljattain kuuntelemassa ilmavoimien hävittäjälentäjää. Ja esitys on silloin ollut todella vaikuttava, jos sekin joka ei ole kuuntelemassa esitystä, vaikuttuu siitä, kuten minulle kävi.

Hävittäjän lentäessä satoja metrejä sekunnissa kaikkein tärkeintä on keskittyä oleelliseen eli lentämiseen. Käytännössä lentäminen on jatkuvaa mittareiden seurantaa. Koko ajan pitää olla selkeä tilannekuva siitä, mitä tapahtuu ja sen lisäksi tilanneymmärrys siitä, miten toimia.

Näin tuossa hiljattain kuinka lumimyräkässäkin joku autoilija samalla tekstaili kännykällä. Myös autoilijoiden tulisi hävittäjälentäjien lailla harjoitella keskittymistä vain ajamiseen. Tilannekuva tarkoittaa autoillessa ehkä sitä, että ottaa huomioon sään ja vuorokauden ajan. Tilanneymmärrys taas voisi tarkoittaa sitä, että ottaa huomioon tilannekuvan pohjalta muut liikenteessä kulkijat ja sen mahdollisuuden, että tielle pinkaisee peura tai hirvi.

Jos hävittäjälentäjä menettää muutamiksi sekunneiksi keskittymisen, on kone kulkenut tänä aikana jo melkein kilometrin. Ehkä sellainen autoilija, joka on joutunut kolariin oman keskittymättömyytensä takia, on oppinut sen, mitä keskittyminen liikenteessä tarkoittaa. Keskittymisessä on tärkeää myös tunteiden hallinta eli tunteet eivät saisi häiritä keskittymistä. 

200 m sekunnissa. Ohjaimiin ei pääse, jos ei pysty keskittymään.


Autokin voi muuttua "hävittäjäksi", jos kuljettaja ei keskity.
JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

torstai 24. tammikuuta 2019

Tavoitteena hyvä tunnelma ja hyvät tulokset

Niin palvelujen kehittämisessä kuin muutenkin työelämässä ja myös vapaa-ajan ponnistuksissa toimitaan erilaisissa ryhmissä. Ainakin itse toivon, että omissa töissäni ja työryhmissä työskentelyn tunnelma ja ilmapiiri olisi hyvä ja että toimisimme työryhmissä myös tehokkaasti ja tuloksellisesti.

Parhaassa tapauksessa työryhmien työskentely on mukavaa ja tehokasta. Jos työskentelyilmapiiri ei ole hyvä, alkaa se kuluttaa ajan saatossa työnhyvinvointia, vaikka tulokset olisivatkin hyviä. Eihän sekään pitkän päälle hyvältä kuullosta, että meillä on mukava työporukka, jos työryhmän tulokset jäävät heikoiksi. Joskus voi olla pelkästään hauskaakin, vaikkei tulokset niin hyviä joka palaverista olisikaan. Kaikkein pahimmassa tapauksessa ryhmän työskentelyilmapiiri on ahdistava ja tulokset jäävät heikoiksi.

Kuulin, että joissakin johtoryhmissä käytetään sellaista menettelyä, että palaverin jälkeen pyydetään osallistujia arvioimaan johtoryhmän työskentelyn tunnelmaa ja tuloksellisuutta. Tätä aion itsekin kokeilla. Se voi myös ohjata siihen suuntaan, että jokainen ymmärtää olevansa vastuussa hyvästä työskentelyilmapiiristä ja työskentelyn tuloksista.


Hyvässä ilmapiirissä on helpompi saavuttaa tavoitteet.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @Juhake
www.selede.fi

perjantai 18. tammikuuta 2019

Muutostrendeissä piilee mahdollisuuksia

Yksi hyvä tapa miettiä oman organisaation palveluja ja toimintoja sekä laajemmin strategiaa on tarkastella joko laajempia muutostrendejä tai erityisesti oman toimialan muutostrendejä joskin edelliset voivat mennä päällekkäin. Muutostrendejä tunnistamalla voi löytyä uusia toimintamahdollisuuksia.

Eilen (17.1.2019) oli Kauppalehdessä juttua suomalaisesta yrityksestä, joka on kehittänyt hieman ampuma-asetta muistuttavan laitteen. Sen avulla voidaan lamauttaa, käytännössä tiputtaa alas häiritsevä drone tai droneparvi. Eli uusi teknologia on hyötyjen lisäksi tuonut erilaisia uhkia, jotka taas ovat tarvinneet uusia laitteita ja samalla luonut liiketoimintamahdollisuuksia. Muun muassa hisseistä tunnetun Kone Oy:n yhtenä onnistumisen ehtona on pidetty kaupungistumisen megatrendiä.

Yksi idea voisi olla se, että mietitään millaisia megatrendejä tai trendejä on menossa tai hiljalleen tulossa ja millaisia asioita niiden sisällä voisi tapahtua. Luovatko kenties jotkut muutosajurit tai trendit yhdessä jonkinlaisia uusia palvelutarpeita tai ilmiöitä. Olen alle kirjannut hyvin nopeasti erilaisia asioita, muutosajureita tai trendejä. Jotkut alla olevat asiat voivat olla hieman ristiriidassakin. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen muovin vähentäminen on tärkeä asia, mutta silti esimerkiksi moniin mehu- ja jogurttipurkkeihin on tullut muoviset kaatoaukot. 
 
  • Digitalisaatio
  • Automatisaatio
  • Robotisaatio
  • Data-analytiikka
  • Tietotekniikkariippuvuus
  • Sosiaalinen media
  • Ilmastomuutos ja siihen varautuminen
  • Eettisyys
  • Kaupungistuminen
  • Maallistuminen
  • Radikalisaatio
  • Kansainvälisyys
  • Kansainvälinen turvallisuustilanne
  • Monikulttuurisuus
  • Väestörakenteen muutos
  • Markkinatalous

 
Robotit tulee.


JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

lauantai 12. tammikuuta 2019

Paranoidia riskienhallintaa

Mikä voi mennä pieleen? Tämä kysymys on hyvä pitää jatkuvasti mielessä niin yksittäisen palvelun kuin koko organisaation näkökulmasta.

Olen lukenut Risto Siilasmaan johtamiskokemuksista kertovaa kirjaa Paranoidi Optimisti. Näin johdin Nokiaa murroksessa (Risto Siilasmaa & Catherine Fredman, Tammi 2018). Kirjassa kuvataan mielenkiintoisesti Risto Siilasmaan kokemuksia Nokian hallituksen jäsenenä, hallituksen puheenjohtajana ja sitä, miten Nokian matkapuhelinliiketoiminta ajautui kriisiin ja lopulta myytiin kokonaan pois.

Riskienhallinnan näkökulmasta Siilasmaan kokemuksissa korostuu se, että organisaation pitäisi jatkuvasti paranoidisti katsoa ja tarkastella sitä, mikä voi mennä pieleen. Kirjan nimen optimismi-osio viittaa siihen, että lähtökohtaisesti tulee säilyttää optimistin asenne siihen, että kaikki ongelmat ja haasteet pystytään ratkaisemaan.

Kirjassa korostuu myös erilaisten skenaarioiden laatimisen tärkeys eli sen miettiminen, miten erilaiset tapahtumakulut voivat vaikuttaa organisaation toimintaan luoden uhkia tai mahdollisuuksia. Erilaisten skenaarioiden tuoma tieto tulisi sitten tuoda osaksi organisaation strategian ja toiminnan suuntaamista.

Tietenkin Nokian kokoisella organisaatiolla on voimavaroja tehdä ja analysoida erilaisia skenaarioita, mutta ihan jokaisen palveluvastaavan tai pienyrittäjän kuin isompienkin johtajien on hyvä pitää mielessä, mikä voi mennä pieleen. Se on hyvän riskienhallinnan lähtökohta ja se lisää kyvykkyyttä toimia, mikäli tietty tapahtumakulku alkaa todentua.



Makoisa mahdollisuus.


JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

tiistai 1. tammikuuta 2019

Ylös ja ulkosalille mars

Menneitä ovat ajat, kun pururadan reunalla oli ainoastaan muutama tukki, joita sai nostella lihaskuntoa parantaakseen. Erilaiset ulkoliikuntapaikat ovat kehittyneet ja ulkopunttisalilaitteina on ollut pitempään jo monenlaisia värkkejä. Niitä on kuitenkin vielä vaivannut se, että ne on suunnattu ehkä enemmän kevyempään liikuntaan.

Ilokseni pääsin kokeilemaan uusia Latokartanon liikuntahallin lähettyville tulleita laitteita ja näillä laitteilla on jo mahdollista harjoitella ihan kunnolla. Penkkipunnerruslaitteeseen taisi saada säädettyä 60 kilon painon ja jalkakyykyssä 70 kilon painon eli nyt pääsee jo ihan kunnolla harjoittelemaan ulkonakin.

Vaikka pururatojen tukitkin on ihan hyviä edelleen, näillä uusilla laitteilla pääsee treenaamaan monipuolisemmin vahvempikin kaveri. Nyt ei myöskään korkeat kuntosalimaksut pääse estämään harjoittelua. Talvella tällä salilla ei pärjää kuitenkaan pelkillä trikoilla vaan jalassa pitää olla toppahousut tai useammat verkkarit. Kesällä kannattaa varoa, ettei iho pala.


Tuli mieleen, että pururadan vierelle tai osaksi niitä voisi tehdä myös jonkinlaisia esteratoja eli hieman sentyyppisiä kuin jossain varuskunnissa on.


Jossakin just hehkutettiin syväkyykyn hyötyjä.
 
 
JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi