torstai 28. toukokuuta 2015

Asukastalot piristävät asuinaluetta

Kirjoitin aiemmassa blogitekstissäni kaupunkisuunnittelusta palveluna. Asuinalueiden käyttäjä- tai asukaskokemukseen vaikuttavat myös erilaiset yhteisölliset tilat. Tässä tekstissä pohdin asukastalojen roolia ja toimintaa.

Helsingin Viikissä noin 10 000 asukkaan asuinalueella on viisi erilaista asukastaloa. Se on enemmän kuin millään muulla yksittäisellä asuinalueella Suomessa. Yhden asukastalon teemana on musiikki, yhden liikunta, yhden autojen korjaus, yhden käsityöt ja yksi on ns. yleinen asukastalo, jossa voi järjestää esimerkiksi omia juhlia. Itse olen käyttänyt varsinkin liikuntaan erikoistunutta asukastalo Kuntoa, jossa on mm. pieni liikuntasali ja kuntosali. Olen käyttänyt myös Mottia, jossa voi mm. huoltaa ja pestä autoja sekä polkupyöriä (lue aiempi blogiteksti).

Asukastalojen toimintaa pyörittää Viikki-Latokartanon asukastaloyhdistys. Talojen omistaja on Helsingin kaupungin omistama Latokartanon pysäköinti Oy. Asukastalojen kustannukset katetaan asuinalueen taloyhtiöiden toimesta sekä käyttäjämaksuilla. Viiikki-Latokartanon asukastaloyhdistys ry:n toimintaa johtaa hallitus ja sillä on yksi palkattu työntekijä eli asukastalojen koordinaattori. Kullekin talolle on nimetty oma isäntä tai emäntä, jotka osallistuvat talojen toiminnan suunnitteluun ja asukkaiden opastukseen.

Asukastalojen käyttöoikeus on alueen asukkailla. Talojen käytöstä peritään pientä maksua. Jos haluaa järjestää asukastaloissa kaikille avointa toimintaa, silloin ei peritä maksua. Asukastalojen tiloja vuokrataan myös yrityksille ja yhdistyksille. Esimerki Itä-Helsingin musiikkiopisto käýttää päivisin yhden asukastalon tiloja ja samalla he tuottavat esimerkiksi alueen lapsille hyvää ja laadukasta harrastustoimintaa.

Talojen toiminnan onnistuminen perustuu siihen, että kaikki käyttäjät kantavat vastuuta, noudattavat sääntöjä ja pitävät tiloista huolta.

Asukastalojen toiminnan kannalta on tärkeää se, että toiminnalle on palkattu koordinaattori. Hän luo koko toiminnalle hyvää henkeä hoitamalla talojen asioita ja vastaamalla toiminnasta. Hän on muutenkin asiallinen ja taitava. Hän on aina ystävällinen ja vaikka työn ytimessä on asukastalojen toiminta, hän aistii ja edistää koko kaupunginosan toimintaa.



 
Asukastalo Kaari



JK
juha.kesanen(at)selede.fi

tiistai 19. toukokuuta 2015

Hyvä sairaanhoitaja ja ammattietiikka

Tässä kovan ja lähes viikon kestäneen vatsaflunssan (huhhuh) toipumisvaiheessa ajatukseni siirtyivät terveydenhoidon puolelle ja ammattietiikkaan.

Sairaanhoitajan hyvin toteuttamasta ammattietiikasta minulla on omakohtaista kokemusta. Kymmenisen vuotta sitten jouduin päivystykseen, kun sydämeni rytmissä oli lääkärin mukaan jotain häikkää. Jouduin jäämään yöksi Malmin sairaalaan, seuraavana päivänä todettiin sydämeni olleen täysin kunnossa. Sairaalavisiitin aikana minuun teki suuren vaikutuksen miten ystävällisiä sekä mies- että naissairaanhoitajat olivat potilaille. Esimerkiksi minua vastapäätä oli nainen, joka oli lähes tiedottomassa tilassa ja tästä huolimatta potilasta puhuteltiin hyvin kohteliaasti rouvaksi. Tämä on tietysti koulutuksessa painotettu asia, mutta silti se teki minuun vaikutuksen.

Hyvää ammattietikkaa voisi toivoa myös sotea tekeville pukumiehille ja jakkupukunaisille. Toivottavasti joku soten suunnittelijoista on joskus kokenut jonkin vakavan sairauden ja viettänyt aikaa sairaalassa ja ymmärtäisi, mitä tarkoittaa, että potilas on kaiken keskiössä. Sairaiden ja tietysti myös sosiaalipalveluiden asiakkaiden pitäisi saada olla voimiensa mukaan suunnittelemassa sotea ja muutenkin sairauden- ja terveydenhoidon ja sosiaalityön palveluita - se olisi myös eettisesti oikein. Pienen kokemuksen usein vaihtuvista hoitajista antoi minulle se, että kerroin vatsaflunssan hoidosta saman tarinan kolmelle eri työterveyshoitajalle. Vatsan väänteiden kuvailu alkoi jo tympiä viimeisellä kerralla.

Veri analyysiin.
JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe

tiistai 12. toukokuuta 2015

Kohta demari koputtaa ovella

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 12.5.2015 kommentoitiin Sdp:n heikkoa vaalimenestystä. Puolueen puheenjohtajan Antti Rinteen kerrottiin todenneen, että nyt pitää lähteä koputtelemaan kansalaisten oville. Ideana olisi, että näin päästäisiin lähemmäksi kansalaisten arkea.

Puolue tavoittelee asiakasläheisyyttä ja vuorovaikutusta kansalaisten kanssa. Myös palvelukehityksessä on tärkeä olla lähellä asiakkaita ja kuulla asiakkaiden ajatuksista. Samalla luodaan myös henkilökohtaista suhdetta asiakkaisiin. Tutun kanssa on helpompi sopia ja hoitaa asioita. Ehkä tuttu poliitikko ajaisi juuri minun asioitani yhteiskunnassa? Voisin jopa laittaa hänelle suoraan sähköpostia.

Ovelle koputtelua voisi ajatella palveluna. Tällöin pitäisi olla tarkkaan mietitty, mitä asiakkaille oikein puhutaan ja mitä palvelulla tavoitellaan? Kuka menee koputtelemaan ja miten ylipäänsä saadaan ihmiset aukaisemaan ovensa? Mitä ainakin pitää välttää? Millaiseen käyttäjäkokemukseen ovikäynneillä pyritään? Mikä on sopivin aika käydä kiertämässä - reilusti ennen vaaleja vai vaalien kynnyksellä?  Miten kansalaisten kanssa käydyt keskustelut muutetaan puolueen ohjelmiksi ja tavoitteiksi? Miten motivoidaan kenttäväki kansalaisten oville?

Nyt sitten odottamaan demareiden ovikellon soittoa. Lunastetaanko palvelulupaus eli tuleeko joku soittamaan ovikelloa?

Vähän muuten jännittää, mistä ovensuussa puhutaan. Käydäänkö itse keskustelu ovella, eteisessä vai tulevatko he ihan sisälle asti? Millainen kokemus se mahtaa olla? Löytyykö yhteyttä minun ja puolueen välillä? Miten tapaaminen kenties vaikuttaa tulevaisuudessa äänestyskäyttäytymiseeni?


Kopkop ja ringring. Pexels-photo.


JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Paveluksessanne
Twitter @JuhaKe

maanantai 4. toukokuuta 2015

Superrikkaan vinkit hyviin palveluihin

Aluksi täytyy sanoa, että minä en ainakaan (vielä) ole se superrikas miljonääri, joka antaa otsikon lupaamat vinkit, vaan olen hakenut ne Taivas + Helvetti -kirjasta (2013), jonka ovat toimittaneet Terho Puustinen ja Mika Mäkeläinen. Kirjassa kerrotaan erilaisten yrittäjien tarinoita, minä en tosin Helvetti-osastoa kirjasta löytänyt.

Minulle jäi mieleen kirjan julkaisemisen jälkeen superrikkaaksi tulleen ja kolmessa vuodessa miljaridiluokkaan nousseen Supercellin Mikko Kodisojan haastattelu. Kun kirjan haastattelua tehtiin, hän jo näki mahdollisuutensa tulla superrikkaaksi.

Kodisoja nosti esiin mielestäni tärkeitä teemoja liittyen menestyvien pelien tekemiseen, mutta nämä opit soveltuvat myös minkä tahansa palvelun tai tuotteen kehittämiseen ja aivan mille tahansa toimialalle.

1. Ownership eli omistajuus. Kodisoja näkee, että ihmiset yltävät parhaisiin suorituksiin, kun he saavat mahdollisimman paljon vapautta ja vastuuta. Tällöin voi ajatella syntyvän aitoa kiinnostusta työhön, koska tuote tai palvelu koetaan omaksi. Tämän omistajuuden voi ajatella olevan myös merkittävä motivaation kannalta.

2. Pelin, palvelun tai tuotteen idea on hyvä. Tämä tietenkin kuulostaa yksinkertaiselta vinkiltä, mutta voi olla myös niin, että hyväkään idea ei ole tarpeeksi hyvä etenemisen kannalta ja toisaalta tyhmäkin idea voi osoittautua lopulta hyväksi.

3. Hyvä tiimi. Hyväkään idea ei riitä, jos tiimi ei ole hyvä. "Ydinporukan pitää pystyä työskentelemään saumattomasti yhteen ja muuttamaan suuntaa, jos idea ei olekaan hyvä". Tähän liittyy myös se, että hyvä tiimi pystyy katsomaan omaa peliä, tuotetta tai palvelua objektiivisesti. Tuli mieleen Mato Valtosen jossain todenneen, että "mulkkujen kanssa en tee yhteistyötä".

4. Palvelun henki. Neljänneksi vinkiksi voisi nostaa pelin ja miksei myös samalla tuotteen tai palvelun hengen. Kodisoja puhuu pelin sielusta, joka voi olla esimerkiksi pelaajien välinen yhteistyö, joka kytkee pelaajat yhteen pitkäksikin aikaa. Aitoa yhteisöllisyyttä, arvostusta, lämmintä huumoria ja hyvää meininkiä voi liittyä monenlaisiin palveluihin ja miksei myös tuotteisiin. Miten osaisi luoda hyvän fiiliksen vaikkapa kuntosalille tai kauppaan? Ehkä sekin jo edistää asiaa, että ylipäänsä miettii asiaa - siis käyttäjäkokemusta. Sinäkin ehkä tunnet ihmisiä, jotka osaavat luoda hyvän tunnelman ja samalla palvelulle hyvän hengen ja jopa sielun.

5. Tekemisen avoimuus ja läpinäkyvyys ovat myös teemoja, jotka Kodisojan mukaan liittyvät hyvään tekemiseen. Kaikki "solut" tietävät toistensa tekemisistä ja kaikki menevät aikataulu ja liiketoiminta edellä.

6. Yksinkertaisuus. Kodisojan mukaan pelin pitää näyttää hyvältä ja siihen on päästävä tutustumaan ilmaiseksi. Tämä voi monien palvelujen tai tuotteiden kohdalla olla hieman hankalampaa, mutta varmasti asiakkaille voidaan tuoda paremmin ja erilaisin keinoin tietoa omasta toiminnasta - mennä vaikka asiakkaiden luokse ja esitellä toimintaa vapaamuotoisemmin ilman aggressiivistä myyntiä. Samalla vuorovaikutuksessa voidaan saada arvokasta tietoa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden toiveista ja tarpeista.

7. Suhde epäonnistumisiin. Mediassakin on tuotu esille Supercellin yhteydessä tapaa kohdata epäonnistumiset. Epäonnistumisia juhlitaan tarjoamalla epäonnistumisesta kertoville tiimeille samppanjapullot. Epäonnistumiset analysoidaan yhdessä huolella. Epäonnistumisia juhlimalla kannustetaan riskinottoon, "...koska ihmiset ideoivat luovasti vain ottamalla riskejä".

8. Työntekijöiden valinta. Valitse työntekijät, joiden arvot ovat samanlaiset organisaation kanssa.

9. Markkinointi. Esimerkiksi monet pelialan isot yritykset käyttävät suuria summia pelien markkinointiin. Näin myös Supercell on tehnyt tullessaan miljardiluokkaan.



Kuvakaappaus Taivas + Helvetti -sivuilta

Supercell. Kuvakaappaus Supercellin www-sivulta.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe