Mestarisarja kuulostaa paremmalta kuin seniorisarja

Viime viikonloppuna matkatessani seniorisarjan äärimmäisen tärkeisiin salibandypeleihin, tuli mieleeni, että sanana seniorisarja ei ole kovin hyvä. Seniorista tulee mieleen senioritalo, jonne on toivon mukaan viisikymppisellä vielä matkaa.

Eikä kovin hyviä nimiä ole sukupuolisesti värittynyt ikäMIESsarjat tai sodat mieleen tuova veteraanisarja-sana. Yleisurheilussa käytetään aikuisyleisurheilu-sanaa, mutta ovathan jo 18-vuotiaatkin aikuisia. Yleisurheilussa aikuisilla tarkoitetaan yli 30-vuotiaita. 

Monessa lajissa puhutaan jo mastersurheilijoista ja -sarjoista. Vaikka masters on sanana vierasperäinen, se kuulostaa paremmalta kuin esimerkiksi seniori. Masters viittaa myös mestariuteen.

Nyt blogini kautta ehdotan vakavasti pohdittavaksi, että salibandyn seniorisarjat muutetaan masters- tai mestari- tai mestaruussarjoiksi.

Toivottavasti itse pelaan vielä 20 vuoden päästäkin, vaikka sitten kinestesiateipillä kokoon kasattuna mestarisarjassa miehet 70-vuotta.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter. @JuhaKe
www.selede.fi

Mä valitsen sut jo 2021

Tänään (10.10.2017) oli Helsingin Sanomissa konkretiaan menevää juttua 2020 voimaan tulevasta sote-uudistuksesta (sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus). Nimittäin oman sote-keskuksen, ainakin suuremmissa kaupungeissa, voi valita vuodesta 2021 lähtien. Pienemmillä paikkakunnilla ei ole mistä valita.

Nyt on hyvä aika jo miettiä mihin sote-keskukseen menen asiakkaaksi, kun eittämättä vaivoja alkaa iänkin puolesta jossain vaiheessa tulla. Rehellisesti sanottuna forever young -fiilis ei ole ihan joka päivä. 

Löysin ainakin muutaman kriteerin, joiden kautta voisi löytää oman sote-keskuksen.

Lähellä

Jos itse en tee valintaa sote-keskuksesta, minut laitetaan automaattisesti vuonna 2023 kotoa katsottuna lähimmän sote-keskuksen asiakkaaksi. Se voi olla yksityinen tai julkinen toimija. Omaa arkea lähellä oleva sote-keskus tuntuisi luontevasti hyvältä valinnalta. Sote-keskus voisi olla myös lähellä omaa työpaikkaa.

Brändi ja eettisyys

Varmasti monen tiedostavan kansalaisen ja miksei minunkin sote-keskuksen valinnalle yksi tekijä on sote-keskuksen brändi. Mielikuvabrändi vaikuttaa ainakin siihen saakka ennen kuin on henkilökohtaista kokemusta eri palvelun tarjoajista. 

Tällöin kriteerinä on, haluanko olla esimerkiksi yksityisen vai julkisen sote-keskuksen asiakkaana. Jos haluan olla yksityisen asiakkaana, silloin kyseeseen tulee myös aiemmat mielikuvat. Ehkä minä perehdyn yrityksen taustoihin ja maineeseen. Onko maine eettisesti kestävä? Veikkaan, että nyt alkaa jo kova sote-keskusten markkinointi, brändin kirkastaminen sekä asiakkaiden kalastaminen oman sote-keskuksen asiakkaiksi.

Asiakaskokemus

Brändimielikuvista lähtien sote-palvelutarjoajan houkuttelevuuteen vaikuttaa asiakaskokemus. Jokainen kohtaaminen puhelimessa, verkossa tai muissa kanavissa synnyttää palvelukokemuksen. Miten voi varata-ajan ja miten nopeasti saan hoitoa vaikuttavat asiakaskokemukseen? Työntekijöiden ystävällisyys, hoitohalukkuus ja huolellisuus vaikuttavat myös asiakaskokemukseen. Jos on luvattu jotain, se pitää myös pitää.

Erilaiset viestit ja vaikkapa hyvinvointia lisäävät tai sairautta ennaltaehkäisevät kampanjat voisivat myös parantaa asiakaskokemusta. Tuleeko minulle tunne, että minusta välitetään oikeasti.

Hoitokokemus

Tietysti asiakaskokemukseen vaikuttaa hoitokokemus. Se, tuliko vaivani hoidettua hyvin, asiallisesti ja nopeasti. Jos hoitokokemus on hyvä, se on tärkeä kriteeri pysyä samassa sote-keskuksessa. Monissa asioissa ihminen suosii tuttua ja turvallista.

Varmasti tulee hyvää palvelua - entä jos sairastun vakavasti

Ihan varmasti valinnanvapaus vaikuttaa siihen, että eri sote-toimijat panostavat ainakin brändiin, asiakas- ja hoitokokemukseen. Maantieteelle ei voi mitään, paitsi kotiin tuotavilla palveluilla ja etänä tehtävillä mobiili-, video- ja puhelinpalveluilla. Tietysti hyvät julkiset yhteydet ja parkkipaikatkin vaikuttavat saavutettavuuteen. Toivon mukaan oli muuten kömmähdys, mutta samalla paperilehden aukeamalla Helsingin Sanomien jutun kanssa oli Terveystalon mainos "Tässä ihan lähellä on 25 Terveystaloa". Se on ainakin mielikuvamainontaa maantieteellisestä läheisyydestä.

Sote-keskuksista ja niistä saamaa palvelua enemmän olen kuitenkin huolissani siitä, että miten saan hoitoa, jos sairastun vakavasti. Silloin, kun lepo ja särkylääkkeet eivät auta ja olen vaikkapa syövän kourissa. Joudunko esimerkiksi hyppimään eri hoitopaikoissa ja sote-keskuksissa, vaikka syöpä olisi se perussairaus, joiden oireisiin tarvitsisin apua. Ja jos syöpähoidot eivät tehoaisi, miten esimerkiksi minun saattohoitoni hoidetaan?

 JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Missä Fazerin Sininen auttaa sinua?

Brändi-sana vaikuttaa helposti tyhjältä businessjargonilta. Tunnetut ovat kuitenkin tosi vahvoja ja myyvät tuotettaan jo nimellään. Tällaisia ovat esimerkiksi Fazerin Sininen tai Fiskars.

Mielestäni Pauli Waroma kiteyttää hyvin 22.9.2017 julkaistussa Markkinointi & Mainonta -lehden kolumnissaan brändin syvimmän olemuksen.

Waroman mukaansa brändi on:

• entisen, nykyisen ja tulevan asiakkaan kokemus yrityksestä
• brändi muodostuu nimestä, logosta ja mainoksista
• ja ennen kaikkea online ja offline kohtaamista
• brändi voi rakentua tai murentua jokaisessa kohtaamisessa

Waroman mielestä parhaat brändit ovat onnistuneet luomaan uudenlaista arvoa asiakkaalle mieluummin kuin muokanneet vanhaa. Kolumnissa nostetaan esimerkkeinä esiin Facebook ja Google.

Waroma antaa oivat vinkit miten luoda arvokas brändi. 

1. Pohdi tarkkaan ketkä ovat asiakkaitasi (pienin segmentti on yksi).
2. Kun asiakas on selvillä, mieti pääsi puhki, miten voit parantaa asiakkaan kokemusta tarjoamistasi palveluista
3. Mieti  ja keksi uusia palveluja vähentääksesi asiakkaasi taakkaa
4. Kun löydät vastaukset, jatka palvelun parantamista
5. Kerro onnistumisistasi, arvoistasi ja asenteistasi oikeissa medioissa eli markkinoi.

Waroman brändin määritelmä ja ohjeet arvokkaan brändin luomiseen ovat mielestäni hyviä. Ne kuitenkin herättävät myös kysymyksiä tai ehkä ne kuvaavat hieman erilaisia brändejä. Arvokkaan brändin luomisen ohjeet sopivat paremmin esimerkiksi palveluun kuin kuluttajatuotteeseen.

On vaikea nähdä kuinka esimerkiksi Fazerin Sininen pyrkii parantamaan asiakkaan kokemusta palvelusta. Ei se sitä kovin monella muulla tavalla tee kuin luomalla mielikuvia mainonnan avulla. Fazerin Sininen tai Fiskars ovat perinteisiä brändejä, jotka ovat raivanneet tiensä vuosikymmenten aikana ihmisten tietoisuuteen. Ehkä tuollaista brändikokemusta on nykyisessä hajanaisessa maailmassa vaikeampi luoda kuin aiemmin. Siksi voi olla tärkeää rakentaa brändi nimenomaan hyvän palvelun kautta ja asiakkaan auttamisen kautta.

Mielestäni hyvä brändi koskee yritysten lisäksi jokaista organisaatiota ja suorien asiakkaiden lisäksi myös muita sidosryhmiä. Se on kuitenkin ennen kaikkea halua ja kykyä auttaa asiakasta. Vähentää asiakkaan taakkaa.

Nam.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Kenellä flaksi käy loputon

Tänään (20.9.) oli Helsingin Sanomissa mielenkiintoinen juttu ulkonäöstä ja kauneudesta pääoman muotona. Jutussa haastateltiin taloussosiologian tutkija Outi Sarpilaa. Perinteisempinä pääoman muotoina on pidetty esimerkiksi koulutusta. Kauneus pääoman muotona on jollain lailla vaiettukin ajatus, vaikka se varmasti pitää paikkansa.

Parisuhdemarkkinoilla kauniilla tai hyvännäköisellä ihmisellä käy kuten Neljän Ruusun kappaleessa flaksi loputon. Työelämässä kauneus pääomana halutaan kieltää, mutta ainakin eräs liike-elämässä ollut tuttuni on sanonut, että kyllä ulkonäkö vaikuttaa esimerkiksi siihen, kenet rekrytoidaan töihin. Onko ulkonäkö myyvä, asiantunteva ja uskottava? Ulkonäkö ei ainakaan saisi olla myyntiä vähentävä, kiinnostavan ja karismaattisenkin näköinen voisi olla. Ulkonäön merkityksen voi hyvin todentaa myös mainoksissa eli siitä minkä näköisiä ihmisiä mainoksissa esiintyy. Lähtökohtaisesti he ovat kauniita.

Julkisuudessa on kirjoitettu muistaakseni lentoemäntiin kohdistuvista ulkonäköpaineista. Monessa työpaikassa annetaan pukeutumisohjeita, joilla pyritään rakentamaan brändiä ja sitä kautta tietenkin myyntiä. Asiakaspalvelijan pitää olla tietyn muotin mukainen.

Arkijärjellä ajattelen ulkonäöllä on iso merkitys ja se on yksi pääoman muoto. Ulkonäön vaikutus on hyvä tiedostaa, ettei kauneus sekoita päätä.

Voiko myös olla haittaa liiasta kauneudesta? Itselläni ei ole siitä valitettavasti kokemusta, mutta voihan olla niin, että olemalla liian hyvännäköinen, voi jotkut ovet sulkeutua. Ehkä hyvännäköisessä kiinnitetään huomiota ulkonäköön ja hänen ajatuksensa voivat jäävät kuulematta. Työrauhan nimissä jätetään liian komea tai kaunis valitsematta. Enpä tiedä. 

Jos vaikka joku työpaikka jää saamatta, voihan sitten vain ajatella, että olin liian hyvän näköinen kyseiseen hommaan ;-).

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

TPS ja Finlayson ovat etujoukoissa

Viime viikkoina on ollut mediassa juttua, kuinka Finlayson antaa naisille alennusta tuotteistaan 17 prosenttia ja näin he ovat kiinnittäneet viimeksi huomiota naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin. Tällä viikolla jääkiekkojoukkue TPS puki logonsa sateenkaarilipun päälle suvaitsevaisuuden nimissä (HS 29.8.2017).

Markkinointi & Mainonta -lehdessä (25.8.2017) todetaan: "Purpose driven brands on tämän päivän juttu. Yritykset haluavat löytää merkityksellistä tehtävää itselleen". Hieman samalla lailla kuin Finlayson ja TPS ovat toimineet, monet yhdysvaltalaiset yritykset ovat irtisanoutuneet julkisesti Donald Trumpin harjoittamasta politiikasta.

Nämä ovat muutamia hienoja esimerkkejä siitä, kuinka organisaatiot ajavat yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita. Finlayson on saanut paljon ilmaista palstatilaa eri medioissa herättämällään keskustelulla. Ensiksi Finlayson tuli ulos Tom of Finland -kuoseillaan ja nyt tasa-arvolla. Brändi on nyt paljon enemmän kuin esimerkiksi pelkät laadukkaat kankaat. TPS:kin sanoma voi herättää keskustelua ja ehkä kielteisiäkin kommentteja, mutta veikkaanpa, että moni joka ei juurikaan lätkästä ole kiinnostunut, arvostaa tätä TPS:n viestiä. Samalla kun TPS viestittää arvoistaan sidosryhmilleen, se saa myös ihan uusia kannattajia.

TPS suvaitsevaisuuden asialla. Kuva otettu Helsingin Sanomista 29.8.2017.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Kaveruus kannattelee brändiä

Kävin eilen katsomassa Stadin derbyn eli HJK:n ja HIFK:n välisen jalkapallo-ottelun. Mieleeni jäi kuinka voittaneen joukkueen pelaajat menivät pelin jälkeen kiittämään innokkaimpia kannattajiaan sekä tanssimaan ja juhlimaan heidän kanssaan. Tämäntyyppinen yhteisöllisyys, ehkei ihan tällä tasolla, on tuttua urheilussa.

Monessa muussa palvelussa tai tuotteessa pyritään luomaan yhteisöllisyyttä asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi monella lehdellä on lukija- tai asiakastapaamisia samoin kuin vaikkapa kuntosaleilla asiakkaille tarkoitettua tapahtumia. Yhteisillä tilaisuuksilla luodaan yhteisöllisyyttä ja samalla rakennetaan palvelulle tai tuotteelle lisäarvoa ja brändiä.

Yksi Supercellin perustajista on todennut, että yksi keskeinen tekijä uuden mobiilipelin onnistumiselle on sen sielu. Sielu voi olla esimerkiksi pelaajien välille syntyvä yhteistyö (Taivas+Helvetti 2013, s. 191). 

Sosiaali- ja terveyspalveluidenkin ympärille voisi vielä enemmän rakentaa asiakkaita tukevaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Itse olen ollut mukana lastensuojelun perheille tarkoitetuilla perheleireillä. Veikkaan, että leireillä on syntynyt osallistujien välille myös arkea tukevaa vertaisuuteen perustuvaa yhteistyötä ja ihmissuhteita.
 



Kannattajat ja joukkue 31.7.2017.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Hyvä Jätkä!

Olen jo aiemmassa blogitekstissäni kirjoittanut kaupunkisuunnittelusta palveluna, joka vaikuttaa asukaskokemukseen.

Kun kävin hiljattain Helsingin Jätkäsaaressa asioilla jäin miettimään, miten hienosti Jätkäsaarta on brändätty. Jätkäsaaressa kulkiessa näkee kuinka esimerkiksi työmaa-aidoissa lukee Hyvä Jätkä, samoin kuin ilmoitustauluissa ja konteissakin.

Jo hyvissä ajoin Jätkäsaari-aluerakentamisprojektin alkuvaiheissa Helsingin kaupunki tilasi kirjailija Hannu Mäkelältä Hyvä Jätkä -romaanin  (2009). Romaani kertoo 1895 syntyneestä helsinkiläisestä Johannes-pojasta, joka eli lapsuutensa nykyisellä Jätkäsaaren seudulla. Kirja on hyvä ja kaunis kuvaus tuon ajan Helsingistä ja se toi kivalla tavalla esille myös alueen historiaa.

Ainakin nykyisille tai Jätkäsaareen muuttaville suosittelen kirjaa lämpimästi. Se voi vaikuttaa hyvinkin myönteisesti asukaskokemukseen. Minä en ainakaan tiedä, että muille suurille aluerakentamiskohteille olisi omaa romaania tehty, vaikka julkaisuja on tehty esimerkiksi Pasilan konepajan alueelle.

Hyvä Jätkä -teema on siis koko alueen markkinoinnin ja brändäyksen pohjana. Myös Jätkäsaaren brändäyksen ruskea värimaailma on mietitty. Kyllähän tämä on tietysti maksanut - en tiedä paljonko, mutta ainakin minun mielestäni se on onnistunut. Olisi myös kiva tietää, miten tähän brändiin panostusta on Helsingin kaupungilla arvioitu - onko se kannattanut?

Yhden kivan näkökulman Jätkäsaareen tuo myös siellä vuonna 2009 ollut Madonnan konsertti. Nimittäin ainakin tuolloin alueelta löytyi konsertin mahdollistanut laaja jättömaa. Mikäs toisi omaan asuinalueeseen mukavamman muiston kuin se, että olisi nähnyt suosikkilaulajansa omalla asuinalueella.

Tuleeko sinulle  mieleen asioita, joissa brändäystä ei vielä riittävästi hyödynnetä?



Jätkäsaaren kontit - mitäköhän näissä säilytetään.

Ilmoitustaulut Jätkäsaaressa.

Hannu Mäkelän Hyvä Jätkä -romaani (2009). Julkaisija Helsingin kaupunki.

 

JK

juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook/Palveluksessanne