Kaupunkipyörää kokeilemassa

Kokeilin viikonloppuna Helsingin uusia kaupunkipyöriä. Kokeilu olisi jäänyt tekemättä ellei meillä olisi ollut salibandyjoukkueen pyöräilytapahtuma Helsingin keskustassa. Koska en pystynyt tulemaan keskustaan omalla pyörällä, päätin kokeilla kaupunkipyörää.

Uusi kaupunkipyöräkonsepti tuntuu oikein hyvältä eikä ole ihme, että käyttäjätavoitteet on jo ylitetty (HS 4.6.2016). Muutamaan vuoteen Helsingissä ei tainnut olla ollenkaan kaupunkipyöriä. 

Tänä kesänä Helsingissä on:
 
- käytössä 500 kaupunkipyörää,
- 50 kaupunkipyöräasemaa,
- kaupunkipyörien käyttöalue on Helsingin kantakaupunki.

Uudet kaupunkipyörät ovat hyviä ajettavia, jos niitä vertaa edellisiin, joissa taisi olla umpikumirenkaat. Vaikka näissä uusissa kaupunkipyörissä on kolme vaihdetta, en niillä silti kovin pitkälle reissulle lähtisi. Turistimaiseen kaupunkipyöräilyyn ne ovat hyviä. Ajoasentokin on leppoisa. Leppoisasti kannattaakin ajella, koska kaupunkipyörän mukana ei tule kypärää.

Aiemmat kaupunkipyörät sai muistaakseni mukaansa panttikolikolla. Nykyisten kaupunkipyörien käyttäjäksi pitää kirjautua ja maksaminen tapahtuu luottokortilla. Pyörän käyttöönotto tehdään pyöräilijätunnuksen ja itsekeksityn pin-koodin avulla. 

Koska pyörien käyttö perustuu kirjautumiselle ja käyttäjän tunnistamiselle, pyörien palautus on varmempaa. Jos hävität pyörän, siitä joutuu tilille.

Helsinki on hyvällä tiellä kohti pyöräilykaupunkia. Uudet pyöräreitit ja -kaistat, kaupunkipyörät ja pyöräilybuumi edesauttavat sitä.

Näppäile pyöräilijätunnus ja pin-koodi - sitten vaan Baanalle.

JK
juha.kesanen@selede.fi

Mennään bussilla!

Minun on jo jonkin aikaa pitänyt kirjoittaa paikallisbusseista käyttäjän näkökulmasta. Ajan bussilla ja metrolla lähes päivittäin. Viime viikolla yhtenä aamuna oli bussissa mahdollisuus vastata käyttäjäkyselyyn ja palveluista kiinnostunut tietysti mielellään vastailee moisiin kyselyihin. Koska lähtökohtaisesti olen joukkoliikenteen kannattaja ja ainakin Suomen mittapuulla joukkoliikenne Helsingissä on vähintään hyvää, oli vastaukseni varsin myönteisiä kyselyyn.

Samalla minulle tuli mieleen yksikin hyvä bussikuski, joka ajoi aamuruuhkassa poikkeuksellisen tasaisesti ja jouhevasti. Hän oli myös ystävällinen, kun ihmiset tulivat autoon. 

Toinenkin hyvä bussikuski on ollut mielessäni. Nimittäin yksi somaliaistaustainen nuori kuljettaja joutui tiukkaan paikkaan, kun joku mieshenkilö yritti tulla bussiin ilman lippua. Jämäkästi tämä kuljettaja kuitenkin pyysi miestä maksamaan. Joku toinen kuljettaja olisi saattanut katsoa asiaa sormien läpi. Jotenkin tästä paistoi läpi, että koulutuksessa oli tuotu esille miten toimitaan, jos joku yrittää ilman lippua autoon, ja tämä kuski toimi juuri näin. Samalla tämä lisäsi muiden matkustajien, tai ainakin minun arvostusta siitä, että kuski osoitti olevansa bussin pomo.

Kolmas hyvä kokemus on yhdestä bussikuskista, joka hyppäsi nopeasti bussista auttamaan, kun joku nuori nainen pyörtyi pysäkillä. Joku toinen olisi ehkä jättänyt pyörtyneen muiden pysäkillä olleiden kontolle.

                                Valokuva Helsingin Seudun Liikenteen HSL:n kyselykaavakkkeesta.


Joukkoliikenteen ja tässä tapauksessa bussien käyttäjäkokemuksesta ainakin itselleni tärkeimmäksi nousee bussien liikennöintiväli, siisteys, nopeus ja tasainen kyyti.

 Metrossa ja metroasemillä on joskus harvoin ollut hieman turvattomampi olo. Onkin hyvä, että Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) on lisännyt esimerkiksi vartiointia metroissa ja metrolaitureilla. Samoin peruskorjatut metroasemat esimerkiksi Siilitie ja Kulosaari ovat viihtyisämpiä ja näin ollen ne parantavat käyttäjäkokemusta.