torstai 17. joulukuuta 2015

Pikku kakkosta ja kakkosolutta

Kuulin jutun vanhemmasta, jolla on tapana laittaa lapset katsomaan Pikku kakkosta. Sitten hän avasi itselleen kakkosoluen ja nautiskeli sitä samalla kun hän valmisteli perheelleen päivällistä.

Yleisradion TV kahden Pikku kakkonen on tullut televisiosta jo lähes neljäkymmentä vuotta. Ensimmäinen Pikku kakkonen tuli nimittäin televisiosta jo tammikuussa 1977. Itsekin muistan katselleeni sitä pikkupoikana ja hyvä se oli jo silloin. Silloin ei tosin ollut mainoskanavia, yleareenoita tai netflixejä määrättömine tarjontoineen.

Pikku kakkonen on luotettava palvelu lapsiperheille. Se tarjoaa taktisen lepotauon myös vanhemmille kiireisen päivän jälkeen. Sen ohjelmisto on luotettavaa ja turvallista - ammattitaitoisesti ja viisaasti valittu ohjelmisto rauhoittaa usein myös vilkkaammat lapset.  Ohjelman vetäjiksi löytyy vuosi toisensa jälkeen mukavasti lapsille puhuvia naisia ja miehiä. Mukavaa on myös se, ettei Ylen kanavilla ole lapsille suunniteltuja mainoksiakaan, koska rahoittajina ovat veronmaksajat eli me.

No, jos nyt jotain hieman pelottavaa Pikku kakkosesta hakemalla hakee, niin Tuttiritarissa vilahteleva Robin Huttunen on ollut yhdelle lapsistamme hieman pelottava, Muumeissa on joskus ollut jännittäviä kohtauksia ja ilmeisesti uusimmassa Maltin ja Valtin joulukalenterissakin on joku kohta ollut hieman jännä. No näistäkin on selvitty ilman suurempia traumoja.

Pikku kakkosta voi pitää jopa varhaiskasvatuksena, jos ei jo ihan ennaltaehkäisevänä lastensuojelutyönä. Se on monelle suomalaiselle osa lapsuutta. Kiitos Ylelle siitä.
Pikku kakkosen -logo. Kuvakaappaus täältä.


JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti