Näytetään tekstit, joissa on tunniste tunneilmapiiri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tunneilmapiiri. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 29. marraskuuta 2020

Huumoria ja positiivista virettä peliin (korona-blogi 8)

No ehkä otsikkoon liittyy pieni haaste, koska tällä hetkellä on käytössä laaja maskisuositus eli maskin takaa ei oikein hymy näy. Sen sijaan positiivistä asennetta tarvitaan paljon juuri nyt, koska  korona alkaa syömään helposti turnauskestävyyttä. Monella työpaikalla ja myös kotona koronan jatkuminen voi vaikuttaa tunneilmapiirin kiristymiseen ja siihen, että hymy hyytyy. Olen kuullut, että sellaisissakin työyhteisössä, jossa on ollut hyvä ilmapiiri, on voinut tulla riitoja, jostain ihan pienistäkin asioista.

Nyt on siis hyvä aika yrittää löytää positiivisia asioita ja onnistumisia esille ehkä tarvitaan myös päivän vitsejä ja tyhjällekin nauramista. Kaikin keinoin tulisi luoda jonkinlaisia positiivisia tunnetiloja. Hyvässä Positiivisen psykologian voima -kirjassa (PS-kustannus, 2015) Lotta Uusitalo-Malmivaara kirjoittaa (s.21): "Positiivisilla tunnetiloilla on kiistaton yhteys laajempaan hyvinvointiin, onnistumiseen ja saavuttamiseen, fyysiseen terveyteen, havaintokykyyn, muistamiseen, oppimimiseen ja - mikä jännittävintä - jopa geenien ilmenemiseen."

Hymyily parantaa sekä omaa että muiden oloa.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook /Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Vipua fiiliksestä

Kauppalehdessä oli hiljattain (8.3.2017) Minä johdan -juttusarjassa Vehon toimitusjohtajan Kenneth Strömsholmin haastattelu. Siinä hän korosti hyvän fiiliksen merkitystä strategian jalkauttamisessa.

Hyvän fiiliksen Kenneth kuvaa energisoivaksi voimaksi ja motivaatioksi. Hyvä fiilis tuo vipua asiakastyytyväisyyteen ja tuloksentekokykyyn.

Lehtijutussa oli paljon hyviä asioita organisaatiosta, johtamisesta ja palveluista, jotka olen tässä mukaillut jutun pohjalta Strömsholmin teeseiksi.

1) Hyvä fiilis tuo vipua asiakastyytyväisyyteen ja tuloksentekokykyyn, kun hyvät tuotteet ja hyvä henkilökunta ei enää yksin riitä.

2) Työstään innostunut saa aikaan moninkertaisesti enemmän kuin se joka ei ole.

3) Selkeät käskyt ja tavoitteet koskien myös uudistuksia.

4) Viisaus asuu koko organisaatiossa (ei pelkästään johtajan huoneessa).

5) Ensin sovitaan mitä tehdään ja sitten tehdään mitä sovitaan.

6) Tulosta ei voi tehdä kiusaamalla työntekijöitä. Asiakastyytyväisyys ei voi koskaan olla korkeampi kuin henkilöstön tyytyväisyys.

7) Organisaatiolla pitää olla yhdenmukaiset toimintaperiaatteet.

8) Kirkas visio ja kirkkaat mittarit, jotta koko organisaation suunta on sama.

9) Yksikään myynti ei saa jäädä toteutumatta sen takia, että asiakaskokemus on huono.

10) Toiminta organisoidaan asiakastarpeiden pohjalta prosesseiksi.

Mielestäni edellä on paljon hyviä asioita ja teesit soveltuvat kaikkien organisaatioiden toiminnan kehittämiseen. Suurin haaste hyvän fiiliksen osalta koskee varmasti sitä, miten hyvä fiilis ja henkilöstön tyytyväisyys säilyy silloin kun on vaikeita ja haastavia tilanteita.

Mielenkiintoinen ja harvoin ääneen sanottu asia on myös tuo, että asiakastyytyväisyys ei voi koskaan olla korkeampi kuin henkilöstön tyytyväisyys. Se on ainakin varmaa, että tyytymätön henkilökunta alkaa jossain vaiheessa vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen.
 
Tämäkin olisi korjattu hyvän fiiliksen voimalla. Kuva Pexels-photo.
 
JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facabook/ Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi