Cheerleader - johtajuuden uusi suunta

Hyvä johtajuus näyttäytyy mielestäni mieluummin cheerleaderina kuin pelkkänä leaderina. Hyvä johtaminen kannustaa ja rohkaisee työntekijöitä onnistumaan ja kukoistamaan - filosofi Esa Saarisen mukaan kasvamaan meissä kaikissa olevaan kukoistuspotentiaaliin. Hyvä johtaja kannustaa varsinkin silloin, kun alaiset ovat kiireisessä tai vaikeassa tilanteessa.

Cheerleading yhdistää urheilulajina taidon, voiman ja nopeuden lisäksi myös ryhmätyöskentelyä. Cheerleadingissa kuten töissäkin yleensä toimitaan erilaisissa ryhmissä. Cheerleadingissa varsinkin nostoissa keskeinen tekijä on luottamus nostettavan ja nostajien kesken. Luottamus on myös keskeinen tekijä työelämässä ja se on tärkeä tekijä myös johtajien ja työntekijöiden välillä.

Näiden huomioiden pohjalta kannustan johtajia hakemaan inspiraatiota myös cheerleadingistä.



Hyvä pomo kannustaa tiukasa paikassa.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Kyläsaarenkatu 8, v. 1979. Kuvaaja Ahola Harri.


JK
S-posti: juha.kesanen (at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

Tärkein todistukseni

En tiedä mitä selailin, mutta silmiini osui vihkimistodistus. Vaikka kuinka arvostankin opiskelua ja koulutusta, kyllä tuo on minulle sittenkin se tärkein todistus. Siinä sitten puuhaillessani mieleeni tuli, entä jos omaa organisaatiota ajattelisi puolisona asiakkaille ja sidosryhmille. Millainen organisaatiopuoliso olisi hyvä olla?

Tietysti ainakin alkuun pitäisi olla jollain lailla kiinnostava ja sopiva juuri kyseisille sidosryhmille. Pitäisi olla innostunut ja ehkä houkuttelevalla tavalla salaperäinenkin. Vai olisiko sittenkin parasta vain pelata avoimin kortein ilman turhia salaperäisyyksiä.

Kuten aviopuolisoon tutustuessa tarkemmin, myös organisaation yhteistyökumppaneiden luonne paljastuu ajan kanssa. Millainen hän oikeasti on hyvässä ja pahassa. Voiko häneen luottaa arjessa - miten hän kuulee ja reagoi tarpeisiin? Haluaako hän minun parastani tosissaan ja jos hätätilanne tulee, voiko kumppanin apuun täysin luottaa. Ja kun erimielisyyksiä tulee, miten niistä selvitään rakentavasti. Jollain lailla tulisi pystyä ruokkimaan yhteistä oppimista ja kehittymistäkin. Hyvä organisaatiopuoliso auttaa kumppaneitaan siten, että yhteistyö tiivistyy ja syvenee. Yhteistyö ei näivetä kumpaakaan puolisoa, vaan kumpikin voittaa organisaatioliitossa.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www. selede.fi

Systeeminen muutos heti! Ymmärrä ensin systeemi

Aika usein olen törmännyt viime aikoina erilaisiin puheisiin, joissa esitetään systeemistä muutosta. Enkä oikein ole ymmärtänyt, mitä tämä tarkoittaa, vaikkakin se on kuulostanut viisaalta. Minua on kuitenkin alkanut hieman epäilyttää, miten hyvin systeemisen muutoksen esittäjät ylipäänsä tuntevat sen systeemin, jonka muutosta he ajavat.

Sitran määritelmän mukaan: "Systeemisellä muutoksella tarkoitetaan toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle."

Kun halutaan ja ajetaan systeemistä muutosta, pitää ymmärtää systeemi ja sen toimintamallit, rakenteet ja vuorovaikutussuhteet, jotta ei käy niin, että sotketaan toimiva systeemi. Ketteryyden ja nopeuden vaatimukset sekä digitalisaatio varmasti muuttavat monia systeemejä. Systeemin tai systeemissä toimivan palvelun kehittämisessä on tärkeä tunnistaa ja löytää ne henkilöt, joilla on kokonaiskäsitys systeemistä, sen vaatimuksenmukaisuuteen liittyvistä tekijöistä, systeemin historiasta ja ehkä tulevaisuudestakin. Näin voidaan välttää toimivan systeemin rikkominen.

Eli kun seuraavan kerran kuulet, että joku esittää systeemistä muutosta, tarkista esittäjältä:

 1) Miten hyvin hän ymmärtää kyseisen systeemin.
 2) Miten hyvin hän ymmärtää ajamansa systeemisen muutoksen seuraukset.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

Se, ettei ota kantaa asiaan, on myös kannanotto

Nykyisin, kun kaikenlainen tieto leviää nopeasti sosiaalisessa mediassa, olisi asioita kommentoidessa viisasta miettiä useampaakin kuin yhtä näkökulmaa.

Esimerkiksi omalla kohdallani kuningas Litmasen arvostus laski, kun hän kehui Qatarin tulevien jalkapallon MM-kisojen kisajärjestelyjä ainoastaan jalkapallon pelaajien näkökulmasta ja kieltäytyi ottamasta kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen.

Miksei Litmanen halunnut ottaa kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen? Voi olla, että hän ei oikeasti tiedä Qatarin ihmisoikeustilannetta (kuten en minäkään kovin tarkasti) tai sitten hän tietää, että arvostelemalla sitä, hän loukkaisi joitain hänelle tärkeitä sidosryhmiä. Maailmaa kiertäneenä ja fiksuna miehenä (Litmasen kirjan perusteella), hän varmasti tietää millainen tilanne Qatarissa on.

Litmanen olisi päässyt paljon helpommalla, jos olisi todennut, että hän on Qatarin tietoinen ihmisoikeustilanteesta. Ehkä hän olisi voinut sanoa, että ihmisoikeuksien kehittäminen Qatarissa on tärkeää ja hän toivoo, että jalkapallon avulla ehkä voitaisiin jotenkin tätä asiaa parantaa. Ja jos hän ei olisi tuntenut ko. maan ihmisoikeustilannetta kunnolla tai riittävästi, olisi hän voinut sanoa sen. Valitettavasti tästä kantaa ottamattomuudesta Litmanen sai maksaa sen, että hänen hyvä maineensa sai kolauksen. Se, ettei ota kantaa asiaan, on myös kannanotto. Tämä koskee meitä ihan kaikkia.

JK
S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Paita herätti muistot

Joskus käy niin, että joku asia tai esine voi viedä muistimatkalle. Näin kävi minulle Makian mainosta katsellessani. Mainoksessa oli t-paita, johon oli painettu kuva Jyväskylän Viitatorni-kerrostalosta. T-paita Alvar Aallon suunnittelemasta talosta on tehty Makian ja Alvar Aalto -säätiön yhteistyönä.

Nähtyäni paidassa vanhan kotitaloni ja siellä viidennen kerroksen asuntoni, muistiini palautui kultainen 90-luku. Muistin, miten asuin tuon talon yksiössä vuokralla opiskellessani Jyväskylän yliopistossa. Siellä tein opintojani ja poljin pyörällä luennoille Mattilanniemeen ja kahville yliopiston kirjastolle. Sieltä poljin lähes joka ilta Hippokselle Happeen salibandy-treeneihin. 

Nyt muistan, kuinka tuossa talossa podin sydänsuruja ja koin romanssejakin. Paidan kuva muistutti myös niistä näkymistä, jotka avautuivat isoista ikkunoista Tuomiojärven rannoille. Kun ikkunoista katsoi ulos, tuntui siltä kuin luonto olisi tullut sisään asuntoon. Monia elämänmakuisia ja mukavia, mutta nyt jo hieman haikeitakin viisikymppisen muistoja. Paita oli tietenkin ihan pakko ostaa.

Tämä blogi-teksti on omistettu kahdelle hiljattain 40 vuotta täyttäneelle ystävälleni.

Paita herätti muistot.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook: Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

Entä jos ajattelisitkin olevasi maailman paras tyyppi juuri siinä ja nyt?

Joskus niin helposti, varsinkin me suomalaiset tai ainakin minä, huomaan sisäisen puheeni olevan itseäni mollaavaa ja vähättelevää. Eikä siinä ole mitään järkeä. Sehän vaan entisestään masentaa ja heikentää itseluottamusta. Ja vaikka tottahan sekin on, että sisäisessä vertailussa siihen, mitä voisi olla, ei mikään riitä.

 

Otetaan masentava ajatusleikki omasta elämismaailmastani. Kun olen salibandyn ikämiehissä moninkertainen Suomen mestari, mollaus voisi lähteä siitä, että mikset voittanut Suomen mestaruutta pelattuasi liigassa. Jos olisin siellä voittanut Suomen mestaruuden, olisi varmaan pitänyt voittaa se monta kertaa. Jos olisin voittanut monta kertaa Suomen mestaruuden olisi varmaan pitänyt voittaa Europan cup ja Ruotsin mestaruus seurajoukkueessa ja tietenkin monta maailman mestaruutta.

Jos näin olisi käynyt, olisi sisäinen mollaaja voinut sanoa, että juu salibandy onkin marginaalilaji verrattuna jääkiekkoon tai jalkapalloon. Ja jos niissä olisi tullut maailmanmenestys, minä olisin ratkaissut Suomelle jalkapallon tai jääkiekon maailmanmestaruuden ja useita NHL-mestaruuksia, sisäinen mollaaja olisi voinut vielä sanoa, että kyllä se NBA:n koris on kovin urheilusarja. Kun sitten olisin äkkiä venynyt 50 senttiä pitemmäksi ja pelannut NBA:ssa huikean uran LeBron James apulaisenani ja NBA:ssa olisi tullut joka vuosi mestaruuksia ja koripallonkin maailmanmestaruuksia, olisi sisäinen mollaaja voinut sanoa, että hei urheilu on vain urheilua.

Mikään ei siis riitä ja sen takia on nyt on aika ottaa uusi asenne. Sen takia onkin jatkossa viisaampi ajatella, että minä olen just oikea ja ihan paras kaikissa tekemisissäni. Vaikka tämä perustuu vain omaan arvioon, uskon, että vaikka tällainen ajattelutapa aluksi tuntuu vieraalta, seuraa siitä virtaa ja voimaantumista. Kokeillaanpa. Ikämiessarjat, varsikin 45 - 50-vuotiaiden, salibandyssa ovat maailman kovimmat sarjat ja kaikki siellä pelaavat ovat nopeita, taitavia ja atleettisia. Minä olen siellä yksi huikeimmista pelaajista, jonka look a way syötöt ja viuhuva laukaus ovat legendaarisia. Meidän joukkue on aivan maailman eliittiä. Tai tässä sitä kirjoitan maailman parasta blogitekstiä, maailman parhaaseen palveluja käsittelevään blogiin. Hyvältä tuntuu. Eikä haittaa, että arvio on omani (OA= oma arvio).

Samalla lailla esimerkiksi opiskelija voisi ajatella olevansa maailman paras juuri kyseisen aineen opiskelija tai toipuva alkoholisti voisi ajatella, että minä olen ihan maailman paras toipumaan alkoholiriippuvuudesta. Tai vaikeassa elämäntilanteessa olevana voit ajatella, että minä, jos joku selviän tästäkin tilanteesta löytämällä parhaan avun. Tai jonkun uuden taidon aloittelija, voit ajatella olevasi paras aloittelija ikinä. Ja tietenkin sinä tämän maailman parhaan blogitekstin lukijana saat ajatella, että olet maailman paras tämän blogitekstin lukija ja koet maailman suurimman hyödyn tästä kirjoitetusta aarteesta. No mitä olet mieltä, oletko valmis olemaan paras sinä?

Rinta rottingilla eteenpäin. Olet paras sinä.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi



Neljä tärkeää tuolinjalkaa

Tämän viikon tiistaina vietettiin kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää. Itsemurha on lopullinen ratkaisu sen tehneelle. Jos läheisen kuolema on aina raskasta, itsemurhan tehneen läheiset kantavat varmasti lopun elämäänsä tätä taakkaa mukana. Kullekin läheiselle, olipa kyseessä äiti, isä, veli, sisko, lapsi tai isovanhempi, tapahtuma jättää syviä jälkiä.

Itsemurhien lopulliset syyt jäävät yksittäisten tapausten kohdalta usein tietämättä. Jotain helpotusta tai ratkaisua itsemurhalla haetaan. Joskus kyse voi olla parantumattomaan ja kivuaaliseen sairauteen ratkaisun hakemista. Turhimmalta tuntuu sellainen itsemurha, joka on seurausta jostain kunniaan tai häpeään liittyvästä epäonnistumisesta. Usein itsemurhan syynä on monen asian solmuun meneminen ja pitkäaikainen hätä ja kärsimys.

En tiedä, onko tämän asian muistamisesta apua sille, joka on jo pitkällä itsemurha-aikeissaan, mutta niin epätoivoisessa tilanteessa olevan kuin vaikkapa avioeroa surevan on hyvä muistaa, että vaikka joku asia on elämässä pielessä, niin jotkut asiat voivat olla silti ihan kunnossa.

Jostain olen lukenut neljästä pöydän- tai tuolinjalasta. Jos yksi jalka heiluu tai katkeaa, muut jalat voivat vielä pitää pöydän pystyssä. Nämä neljä jalkaa ovat:

1) Parisuhde, perhe- ja lähiomaiset (ne, jotka varmasti käyvät katsomassa sinua, jos joudut esim. sairaalaan)
2) Ystävät
3) Työ- ja opiskelu (arjen rakentajat)
4) Harrastukset

Edellisiä neljää jalkaa voi myös arvioida siitä näkökulmasta, onko jokin kohta sellainen, mitä pitäisi vahvistaa. Onko jokin jalka tällä hetkellä liian heikko?

Entä jos jokin jalka puuttuu kokonaan? Eläkkeellä olevan arjen rakentajaksi voivat nousta harrastukset ja muut säännölliset menot, vaikkapa lastenlasten hoitaminen. Työttömänä ollessa isomman merkityksen voivat saada harrastukset. Kullekin jalalle tärkeän asian muodostaa terveys. Jos terveys menee, vaikuttaa se kaikkiin jalkoihin.

Sekin on hyvä yrittää vaikealla hetkellä pitää mielessä, että asiat helpottavat jossakin vaiheessa, jos ei ihan vaivu epätoivoon ja on tarvittaessa rohkeutta pyytää apua, vaikkapa sellaiselta, joka on kokenut samanlaisen elämänhaasteen.

Mieli Suomen Mielenterveys Ry pitää yllä Itsemurhien ehkäisykeskusta.

Ei kai sen ihan näin pitäisi mennä.

JK
S-posti. juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi