Markkinoinnin tiikerinloikka

Helsingin Sanomien välissä oli taas viime keskiviikkona 20-sivuinen urheiluliikeketju XXL:n mainoslehtinen. Itäkeskuksessa näin taksin kyljessä Wolt-ruokapalvelun mainoksen.

Viime viikon Talouselämä-lehdessä (6/2016) oli hallitusammattilaisen Anne Korkiakosken haastattelu markkinoinnista. Korkiakoski on toiminut aiemmin muun muassa Koneen ja Elisan markkinointi- ja viestintäjohtajana.

Haastattelun pääviesti on se, että suomalaiset yritykset mieluummin säästävät itsensä kumoon kuin markkinoinnin avulla kasvattavat liikevaihtoaan. Korkiakoski ottaakin esimerkiksi juuri norjalaisen XXL-ketjun joka on kasvanut voimakkaalla markkinoinnilla. Hänen mukaan heikkoina aikoina markkinaosuutta voittavat juuri ne yhtiöt, jotka investoivat markkinointiin. Jutussa tuodaan iloisena yllätyksenä esiin Supercell, joka käytti 400 miljoonaa euroa markkinointiin ja sai aikaan puolentoista miljardin euron liikevaihdon.

Markkinointia koskevia haasteita on Korkiakosken mukaan myös suomalaisissa startup-yrityksissä. Tuotteet ovat hyviä, mutta markkinointia ei ole mietitty tarpeeksi. Rohkeuden pitäisi näkyä myös markkinointibudjetissa. En muuten nähnyt Woltin mainosta kuin yhden taksin kyljessä. Toisaalta monella startup-yrityksellä ei ole rahaa rohkeaan markkinointibudjettiin.

Korkiakoski esittää hyviä markkinoinnin peruskysymyksiä: Kenelle tuotetta tai palvelua markkinoidaan ja miten? Mistä tuotto syntyy? Mikä on ansaintalogiikka? Miten tuote brändätään?




Valmiina markkinoinnin tiikerinloikkaan.

 

Wolt mainostaa taksin kyljessä.

 

Huumoria. Wolt mainostaa myös ämpäreillä. Kuvakaappaus Twitteristä 19.2.2016.

JK
juha.kesanen@selede.fi
Facebook/Palveluksessanne

Asiakas osti sovelluksen, mitä sen jälkeen?

Saatko tuloja sovelluksista? Käytätkö maksullisia sovelluksia?

Monessa organisaatiossa on herätty siihen, että heidän käytössään on maksullisia sovelluksia, joista maksetaan aivan turhaan, koska niitä ei käytetä tarpeeksi. Tämän seurauksena onkin sitten lopetettu sovellusten käyttö ja niiden tuottaja on jäänyt tietysti ilman tuloja.

Tästä tuleekin haasteita sovelluspalveluiden tuottajille. Eli se ei riitä, että on saatu kerran myytyä jonkun sovelluksen käyttöoikeus tms. asiakkaalle. Jatkossa täytyy varmistaa myös se, että käyttäjät osaavat hyödyntää ja saavat täysimääräisesti sovelluksen lupaamaan lisäarvon ja hyödyn esimerkiksi organisaatiolleen.  

Miten se tehdään? Esimerkiksi pilvipalveluissa tuottaja voi seurata sovellusten käyttöä esim. organisaatiokohtaisesti. Jos sovelluksia ei käytetä, tuottaja ottaa itse yhteyttä ja selvittää miksi sovellusta ei käytetä täysimääräisesti. Tämän jälkeen voidaan tukea organisaatiota sovelluksen käytössä esimerkiksi käyttäjien tiedottamisella tai jonkinlaisella koulutuksella.

Tänään (10.11.2015) oli Helsingin Sanomissa juttua Wolt-älypuhelinsovelluksesta, "jonka kautta voi sekä tilata, että maksaa ruokansa ja juomansa".  Jutun kuvatekstissä todetaan, että "...Woltin käyttäjäksi on tulossa enemmän ravintoloita kuin ehditään kouluttaa". Woltin tapauksessa sovelluksen ravintolakäyttäjät siis ensin koulutetaan käyttämään sovellusta ja näin varmistetaan sovelluksen hyöty. Tietysti näin on monessa muussakin palvelussa. Mahdollisen alkukoulutuksen lisäksi on myös seurattava sovelluksen käyttöä, jotta tiedetään, että sovellusta käytetään täysimääräisesti.

Mikäli sovellus on ladattu esimerkiksi organisaation omalle serverille, tällöin sovelluksen tuottaja ei pääse itse tarkistamaan kuinka aktiivisesti ja miten sovellusta käytetään. Tässä tapauksessa voisi ainakin yrittää erilaisilla kyselyillä tai vaikkapa asiakasorganisaatioiden avainhenkilöiden kanssa keskustelemalla selvittää sitä, miten sovellusta käytetään ja saadaanko sillä täysimääräinen hyöty irti.

Sovelluksen tuottajan täytyy siis toimia palvelulogiikan mukaisesti ja ymmärtää, että sovellustuotteen tuen avulla autetaan asiakasta lunastamaan sovelluksen tuottama hyöty. Jos asiakas ei itse pysty hyödyntämään sovellusta täysimääräisesti, silloin hyvän palvelun nimissä on tuettava asiakasta sovelluksen hyödyntämisessä eli asiakaslupauksen lunastamisessa. Jos tätä ei tehdä, pian ei ole asiakasta.

Sovellusapulainen auttaa, jos sovelluksen käyttö ei toimi tehokkaasti.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne