Isoisä ilmestyi valokuviin

Joskus elämä pistää pohtimaan muutosten ja luopumisten kautta oman elämän isoja kysymyksiä. Esimerkiksi sitä, kuka minä olen, mistä tulen ja minne olen suuntaamassa. 

Yksi näkökulma ja vastauksia omaa elämää koskeviin kysymyksiin löytyy omasta perheestä ja oman suvun historiasta. Varmasti jokainen sukututkimusta tehnyt on löytänyt asioita, joiden kautta on löytynyt vastauksia ja asioita, jotka ovat auttaneet ymmärtämään omaa paikkaansa sukupolvien ketjussa. Sukututkimus on opettanut suvusta ja perheestä sekä niiden vaikutuksesta omaan elämään ja asenteisiin.

Yhden opettavaisen teeman suomalaisten elämään tuo toinen maailmansota - talvi- ja jatkosota. Jollain lailla nuo sotakokemukset ovat vielä meidän elämässä.

Helsingin Sanomissa käsiteltiin (23.4.2017) sodassa olleiden sukulaisten sotakokemusten tutkimista. Jutussa tuotiin esille, että moni sodassa käynyt ei mielellään puhunut sotakokemuksistaan vaan vaikeni niistä, joten sukulaisilla ei juuri ole tietoa, mitä "siellä jossakin" tapahtui.

Oma isäni kertoi kuunnelleensa hieman salaa oven pielessä oman isänsä ja hänen aseveljiensä sotajuttuja. Yleensä tarinointia vauhditti alkoholi. Isäni mukaan pikkuisen alkoholia juoneena isoisänikin normaali vaitonaisuus sai säröjä.

Jos on kiinnostunut oman sukulaisensa, vaikkapa isoisän tai isoisoisän sotakokemuksista, Hesarin jutussa kuvataan hyvin, kuinka tutkimuksissa voi edetä:

Ensimmäisenä voi tilata Kansallisarkistosta sukulaisensa kantakortin sotapolku.fi-palvelun kautta. Kantakortista selviää perustiedot sodassa olleesta, kuten esimerkiksi se, missä hän on palvelut, missä taisteluissa hän on ollut ja vaikkapa haavoittumiset.

Kun kantakortista selviää, missä joukko-osastoissa sukulainen on palvellut, voi perehtyä toiseksi joukko-osastojen sotapäiväkirjoihin. Niistä näkee miten joukko-osasto on liikkunut. Näitäkin tietoja voi hakea sotapolku.fi-palvelun kautta.

Jos vielä tarkemmin haluaa seurata sukulaisensa sotakokemuksia, pitää perehtyä joukko-osastojen päiväkäskyihin. Silloin pitää jo mennä Kansallisarkiston tutkijasaliin.

Hyvän lisän sotakokemusten tutkimiseen tuovat myös mahdolliset sodasta lähetetyt kirjeet ja tietenkin keskustelut sukulaisten kanssa.

Itse tein joitakin vuosia sitten lähisukulaisille pienen kirjasen isänisäni sotavaiheista (1939 - 1944). Selvitykseni oli tärkeä minulle ja isälleni. Kävimme paljon keskustelua aiheesta ja siitä millainen isoisäni oli. Isoisäni haavoittui sodassa molempiin käsivarsiin. Isäni kanssa pohdimme myös sitä, miten sota oli häneen vaikuttanut fyysisen haavoittumisen lisäksi.

Kirjanen toi minulle isoisän. Koska hän kuoli muutama kuukausi ennen syntymääni, en ehtinyt tutustua häneen. Kirjasen myötä isoisäni ilmestyi mieleni sukualbumiin konkreettisempana ihmisenä eri elämänvaiheineen. Nyt ymmärrän senkin, että minä synnyin keskelle suurta surua.




Kaksi sotilasta. Helsingin kaupunginmuseo. Kuvaaja Väinö Kannisto.

Talvisota 1939 - 1940. 

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Kiva elämä velaksi

Viime torstaina (26.1.2017) oli Helsingin Sanomissa tärkeä juttu nuorten velkaantumisesta. Jutussa haastateltiin Mun talous -verkoston koordinaattori Essi Lindbergiä.

Jutussa mainittiin, että tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 370 000 kansalaisella maksuhäiriömerkintä ja heistä suurimman yksittäisen ryhmän muodostavat 25 - 34-vuotiaat miehet.

Luottohäiriömerkintään ja velkaantumiseen on monenlaisia syitä. Osaamattomuus ja suunnittelemattomuus raha-asioissa sekä pikavippien saamisen helppouskin. Jälkimmäinen onnistuu niin kauan, kun luottotiedot ovat kunnossa. Osaamattomuuden taustalla voi olla päihteisiin, mielenterveyteen ja rikollisuuteen liittyviä ongelmia, jotka heijastuvat tietysti talouden hallintaan.

Yksi syy velkaantumiseen voi olla myös köyhyys. Toisaalta Suomessa on toimeentulotukijärjestelmä, jonka pitäisi taata kaikille välttämättömin turva. Ehkä silloin on syy siinä, että nuorilta ja muiltakin kansalaisilta puuttuu tietoa, mistä ja miten toimeentulotukea voi hakea, ettei tarvitsisi turvautua vaikkapa pikavippeihin.

Kotona, kouluissa ja oppilaitoksissa pitäisi enemmän opettaa talouteen ja toimeentuloon liittyviä taitoja. Mitä tarkoittaa esimerkiksi oman talouden suunnittelu, mitä lainat ja vipit tarkoittavat ja mitä ne loppupeleissä maksavat. Mitä tarkoittaa esimerkiksi kaverin lainan takaaminen. Miten arvioidaan erilaisia "loistavia ja aukottomia" suunnitelmia ja niiden riskejä. Olisi hyvä opettaa myös tunnetaitoja ja tuoda opetukseen myös taitoja ja tietoja siitä, miten toimia elämän ongelmissa ja miten suhtautua viisaasti päihteisiin.

Lehtijutussa mainittiin, että nuorten pitäisi kokea jotain kivaakin joskus, vaikka tulot ovat pienet ja epäsäännölliset. Olen samaa mieltä. Tosin, jos kivat kokemukset on tarkoitus rahoittaa lainarahalla, voi kiva kokemus muuttua vuosien taakaksi. Velkataakka ja maksuhäiriömerkintä vaikeuttavat monia käytännön asioita, kuten puhelinliittymien hankkimista tai työ- ja asuntoasioita. Puhumattakaan siitä, että selvittämättömät velat vaikuttavat mielialaan.

Suomessa on paljon kokemustietoa velka-asioista esimerkiksi 1990-luvun laman jäljiltä. Sieltä pitäisi ammentaa osaamista Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Tietoa siitä, miten kannattaa raha-asioissa toimia ja tietoa myös siitä, miten selvitä, jos raha-asiat ovat menneet perseelleen.

Velkataakka voi olla painoja painavampi. Pexels-photo.

 
JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Suomi 100 vuotta - palveluhaaste sinulle

Ensi vuonna Suomi täyttää 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on käynnistetty monenlaista toimintaa ja juhlallisuutta (esim. Suomi Finland 100)

Blogini hengessä juhlavuosi tulee olemaan hyvän palvelun juhlavuosi. Haastan vuonna 2017 jokaisen työntekijän ja organisaation palvelemaan asiakkaitaan hyvin. Asiakas voi olla Suomessa tai ulkomailla. Asiakas voi olla lapsi tai aikuinen. Hyvän palvelun haaste koskee jokaista asiakaskohtaamista, missä tahansa asiakkuuden ja palvelupolun vaiheessa.

Juhlavuonna asiakas laitetaan keskiöön. Hyvän palvelun arvona voi olla kuten Koneella "Asiakkaan ilahduttaminen" tai kuten Helsingin sosiaali- ja terveysviraston slogan´"Olet tullut juuri oikeaan paikkaan".

Haaste koskee niin johtajia kuin jokaista organisaatioiden työntekijää. Jokainen työntekijä voi viestittää asiakkaiden toiveita ja tarpeita organisaation sisällä. Pääasia on, että asiakkaan etua ajetaan vilpittömästi.

Nyt viimeistään on hyvä aloittaa arvojen ja  palvelutoiminnan arviointi, miettiä kehittämiskohteet ja konkreettinen tekeminen. Onnea ja reipasta mieltä tälle matkalle.

Ps. tämä oli muuten sopivasti samalla blogini 100 teksti. Lämpimät kiitokset kaikille lukijoille.

Hyvän palvelun juhlavuosi 2017.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi