Näin varmistat hyvien palvelijoiden riittävyyden

Organisaation palvelukulttuurin jatkuvuus on tietenkin toteutettava siten, että organisaatio saa jatkuvasti uusia hyvä työntekijöitä. Yksi hyvä keino on huolellisen rekrytoinnin ja hyvän perehdytyksen lisäksi on se, että esimerkiksi harjoittelijoista sekä kesä- ja kausityöntekijöistä pidetään hyvää huolta. 

Harjoittelijat ja kesätyöntekijätkin kertovat lähipiirissään, millaisia kokemuksia kyseinen työpaikka on herättänyt. Miten tehtävät sujuivat kesätyöntekijän näkökulmasta ja millainen fiilis siitä jäi.

Kesätyöntekijät, harjoittelijat ja mahdolliset opinnäytetyöntekijätkin tuovat myös organisaatioille tietoa mahdollisista potentiaalisista työntekijöistä. Se, että sekä mahdollinen uusi työntekijä että rekrytoitava tuntevat jo toisensa ja uusi työntekijä on tutustunut työpaikan työkulttuuriin ja ihmisiin jo entuudestaan, pienentää myös molemminpuolisia rekrytointiin liittyviä riskejä ja yllätyksiä.

Vaikka itselläni on jo työvuosia takana vuosikymmeniä, edelleen muistan niitä aikoja, kun olin 1990-luvun puolivälissä opiskeluaikoina Helsingin kaupungin silloisen sosiaaliviraston Kettutien sosiaalipalvelutoimistossa sosiaalityön vuosilomasijaisena. Vieläkin lähes liikutun siitä, kun muistelen, että aina palatessani kesätöistä takaisin opiskelemaan, sain hyvän ja kannustavan kohtelun lisäksi niin paljon läksiäislahjoja, että eivät ne meinanneet reppuun mahtua. Nekin olivat vahva viesti välittämisestä.

JK

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook: Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe

www.selede.fi

12 syytä kuvata palvelu

Olen tähän koonnut joitakin näkökulmia siitä, miksi organisaation kannattaa kuvata palvelunsa. Valitan, että teksti liikkuu aika reippaasti ylätasolla, mutta luulen, että lukijani kestää ja ymmärtää sen. 

1. Asiakas saa laadukasta palvelua. Palvelun laadun kannalta on tärkeää, että palvelu on kuvattu. Ainakin siinä tapauksessa, jos palvelua tuottaa tai palvelua on tarkoitus tuottaa useamman työntekijän.
2. Palvelukuvaus tukee ja ohjaa työntekijöiden työtä palvelun tuottamisessa.
3. Palvelukuvaus sisältää tiedon hyvästä palvelusta. Palvelukuvaus on organisaation tieto- ja taitopääoman tiivistymä. Jo pelkkä kuvaaminen voi tuoda uusia ideoita ja ajatuksia palvelusta - varsinkin jos kuvausta on useampi miettimässä (ainakin jossain vaiheessa mieluiten kaikki, jotka liittyvät ko. palvelun tuottamiseen).
4. Palvelukuvauksen avulla on helpompi arvioida ja kehittää palvelua.
5. Kun palvelu on kuvattu, sen avulla on helpompi perehdyttää työntekijöitä.
6. Palvelukuvausta voi käyttää myös rekrytoinnissa, työn vaativuuden arvioinnissa ja osaamisen kehittämisessä. Kun kuvaus on olemassa, sen avulla voi arvioida, millaisia työntekijöitä palvelua toteuttamaan tarvitaan ja millaisia ominaisuuksia heillä tulisi olla.
7. Palvelukuvaus auttaa johtamaan ja ohjaamaan toimintaa.
8. Palvelukuvaus tukee myös riskien ja mahdollisuuksien arviointia.
9. Palvelukuvaus nopeuttaa esimerkiksi sopimusten valmistelua ja kilpailutuksiin osallistumista.
10. Palvelukuvaus lisää kustannustietoisuutta ja resurssiviisasta toimintaa.
11. Myös palautteet, risut ja ruusut, voidaan arvioida palvelukuvauksen kautta.
12. Kun palvelu on kuvattu, palvelusta on helpompi viestiä ja markkinoida huomioiden eri sidosryhmät.

Vakuuttavatko nämä perustelut, puuttuuko jotain? Vai pärjääkö sittenkin hyvin ilman palvelukuvauksia?

Ps. Tekstiä muokattu 21.3.2015 lukijakommentin perusteella. Kiitos kommentoijalle!
         
JK
juha.kesanen@selede.fi