Nykäseltä ideoita palvelukehittämiseen

Yle näytti hiljattain Kim Finnin vuonna 2012 valmistuneen Nykänen omin sanoin -dokumentin (Blue Media Oy). Nykäskylässäkin asuneena tietenkin symppaan Nykästä kovasti.

Dokumenttia katsoessani ja palveluista kiinnostuneena löysin yhtymäkohtia Nykäsen tarinasta ja hyvien palveluiden kehittämisestä.

Harjoittelu ja sinnikkyys

Helposti on voinut jäädä mielikuva, että Nykäsen menestys perustui luonnonlahjakkuuteen, mutta dokumentin mukaan Nykänen oli erittäin kova harjoittelemaan ja teki kaikki harjoitukset huolellisesti. Juniorina hän ei ollut kärkipään hyppääjä vaan jäi kisoissa usein viimeiseksi.  Dokumentissa Nykänen kertoi, kuinka hän oli kisoista tulleena huutanut äidilleen tyytyväisenä, ettei ollut jäänyt viimeiseksi vaan oli ollut toiseksi viimeinen. Kova harjoittelu nosti hänet kuitenkin huipulle.

Palvelukehittämisessäkin kannattaa luottaa harjoitteluun ja jatkuvaan parantamiseen. Jos palvelu ei heti ole ihan uomissa, sitä pystyy miettimään ja kehittämään palautteen pohjalta.

Ole valmis myös menestykseen

Kun Nykänen alkoi menestyä ja kun hän Calgaryn olympialaisista voitti kolme kultamitalia oli hän kerralla kansallissankari. Nykästä ei kuitenkaan oltu sen enempää valmisteltu menestykseen ja itse asiassa suuren menestyksen myötä hänen kiinnostus ja huomio urheilusta siirtyi muihin asioihin. Tästä seurasi sekavia vaiheita Nykäsen elämässä.

Tietenkin palvelujen kehittämisessä pitää olla valmis kohtaamaan pettymyksiä ja joskus myös pitää olla valmis lopettamaan jokin palvelu. Valmis pitää olla myös silloin, jos palvelu alkaa menestyä odotettua paremmin. Silloin pitää vain pitää fokus palvelussa ja sen jatkokehittämisessä. Muuten jatkomenestys saattaa vaarantua.

V-tyyli voi yllättää

Käytännössä Nykäsen mäkihyppyuralle tuli piste siitä, että v-tyyli ajoi perinteisen jalat yhdessä -tyylin ohitse. Nykänen ei v-tyyliä juuri lähtenyt treenaamaan. Ja siinä oli sitten Nykäsen mäkimiesura.

Palvelukehittämisessä pitää jaksaa seurata toimialan muutoksia ja miettiä omien palvelujen suhdetta muutoksiin. Nopeat palvelukokeilut voivat pitää herkkänä ja organisaation ketteränä ja muutosvalmiina.

Vahinkoja sattuu

Dokumentissa Nykänen sanoi kivasti erilaisten kommellusten yhteydessä, että vahinkoja sattuu.

Vahinkoja ja virheitä tulee palvelutoiminnassakin, mutta niistä ei kannata masentua. Virheistä saa hyvää oppia ja sitten vaan eteenpäin.

Mäkikotkamme. Kuvakaappaus Nykänen omin sanoin -dokumentista.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne

Swing Game - opetusdokkari pelien tekemisestä

Hyvän ystäväni vinkistä katsoin Yle Areenasta Swing Game -dokumentin. Siinä kotkalaiset elokuvantekijät päättävät itse tehdä menestyspelin ja tienata sillä isot rahat. 

Swing Game kertoo hienosti ja opettavaisesti siitä, miten haastavaa on tehdä menestyspeli. Ensimmäisenä ideana pelitiimillä oli tehdä peli niin sanotusta pillurallista, jossa autolla ajellaan kaupungilla ja yritetään iskeä naisia. Tämä idea kuitenkin unohdettiin pian. Uudeksi peli-ideaksi tuli nostalgisesti keinuminen. 

Elokuvassa on paljon hyviä ja opettavaisia kohtia. Esimerkiksi tapaamiset sijoittajien kanssa opettavat pelitiimille sijoittajien logiikkaa. Tiimillä tapaamiset eivät menneet aina ihan nappiin, mutta vähitellen he kehittyivät. Esimerkiksi yrityksen arvo oli pelinkehittäjien mukaan monta miljoonaa euroa jo siinä vaiheessa, kun ensimmäinen peliversio oli vasta työn alla. Pelitiimi sai kuitenkin sijoittajia mukaansa, vaikkei isoista sijoitussummista puhuttukaan.

Kahden päähenkilön, Swing Game -yrityksen toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kemiat toimivat hienosti. Innostuksellaan he ruokkivat ja kannustivat toisiaan. Innostus ja luottamus tiimissä on ainakin tärkeää, jos aikoo onnistua.

Monien käänteiden jälkeen Swing Game julkaistiin. Alkuperäiset laskelmat ja yrittäjien toiveet olivat, että maksullista peliä ladattaisiin reippaasti. Muutaman kuukauden myynnin jälkeen peliä oli ladattu 980 kappaletta, josta tuloja tuli noin 1 000 euroa. Miljardit jäivät saavuttamatta ja toimistoksi vuokratusta omakotitalosta piti luopua.

Tärkeänä oppina pelaajat saivat sen, että pitää tehdä peliä, josta tekijät ovat itse aidosti innostuneita ja jota he haluaisivat pelata. Dokumentti loppuu siihen, että pelitiimi on tapaamassa oululaisen peliyhtiö Fingersoftin väkeä, jolle he esittelevät alkuperäistä pilluralli-ideaa.

Ensimmäisen pelin epäonnistumiseen ei kannata vielä luovuttaa. Kenties nämä kaverit ovat luomassa uutta menestysyritystä pelialalle. Jo tämän opettavaisen dokumentin tekeminen on kelpo palvelus kaikille pelien ja sovellusten tekijöille.

Swing Game -dokumentin katsomisen jälkeen voi vain nostaa hattua esimerkiksi Supercellille. Pelialalla kilpailu on kovaa. Monen asian pitää mennä nappiin, jos aikoo saada pelistä leipää pöytään. Pelin julkaisijan pitää olla hyvä ja markkinointiin pitää olla paljon rahaa.

Tämä dokumentti kannattaa ehdottomasti ottaa oppimateriaaliksi, jos tavoitteena on tehdä pelejä tai muita sovelluksia.

Swing Game ja pelin lataukset monitorilla kuukauden jälkeen. Kuvakaappaus Swing Game -elokuvasta.

JK
juha.kesanen@selede.fi