Näin löytyy 150 uutta ideaa

Luin uusimmasta 26.4.2016 ilmestyneestä lääkäreille suunnatusta Mediuutiset-lehdestä mielenkiintoisen jutun Standfordin yliopistossa kehitetystä Biodesign-konseptista.

Konseptia kokeillaan ensi kertaa Suomessa Biodesign Finland -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Hus, Helsingin yliopisto sekä Aalto-yliopisto.

Biodesign-konseptin tarkoitus on tukea uudenlaista terveysteknologian yrittäjyyttä ja synnyttää uusia innovaatioita sairaalan toimintaan. Konsepti yhdistää hoitohenkilökunnan tarpeet, lääkärien ja insinöörien ongelmaratkaisukyvyn sekä kaupallisen näkökulman.

Konseptin keskiössä Suomessa on Biodesing Finland -ryhmä, joka koostuu pääosin lääkäreistä ja insinööreistä sekä kaupallisesta osaajasta.

Varsinainen Biodesing-konseptin kehittämisprosessi etenee seuraavasti.

1. Biodesing-työryhmä menee ensiksi sairaalaan, tässä tapauksessa Lastenklinikalle, neljäksi viikoksi ja kirjaa kaikki huomatut kehitystarpeet ylös. Yhtenä tavoitteena on kerätä vähintään 150 kehityskohdetta tai -ongelmaa.

2. Tämän jälkeen saadusta idea-, kehitys- ja ongelmalistasta valitaan ryhmässä kaikkein akuuteimmat ja toteuttamiskelpoisimmat (kohtuullinen vaiva ja kustannukset).

3. Ideaalitapauksessa puolen vuoden kehityshankkeesta syntyy yksi tuoteidea, jota varten ryhmä perustaa startup-yrityksen.

Mielestäni konsepti yksinkertaisuudessaan on mainio. Ulkopuoliset, joilla on mielessä ongelmalistauksen näkökulma, pystyvät joissain tapauksissa näkemään organisaation omaa henkilökuntaa kirkkaammin ongelmia ja haasteita. He eivät ehkä arvota tai tyrmää mitään ongelmaa tai kehittämistarvetta triviaalina.

Sekin konseptissa on hyvää, että ongelmia ja haasteita kerätään ensiksi runsaasti. Varmaan tuo 150 haastetta on hyvä minimi haasteiden ja ongelmien määrälle. Silloin alkaa olla riittävästi haasteita, joista mahdollisia tuote- tai palveluideoita voi lähteä karsimaan. Tämä tuo myös perspektiiviä - ensimmäinen hyvä idea ei välttämättä vielä ole se lopullinen tuote- tai palveluidea.

Voihan tuosta 150 haasteesta löytyä muitakin ideoita joko toisten yritysten ideoiden pohjaksi tai sitten ihan kehittämisideoiksi tässä tapauksessa tutkimuskohteena olevalle sairaalalle.

Mielestäni tämäntyyppisiä kehittämishankkeita vaikka pienemmin panostuksin voisi tehdä sisäisesti omien työntekijöiden voimin tai ristiin eri kumppaniorganisaatioiden kanssa. Niitä voisi tehdä myös vaikkapa asiakasorganisaatioissa. Sovellettuna konsepti sopisi niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille ja mille toimialalle tahansa.

On selvää, että tällainen hanke opettaa paljon kaikille mukana olleille, vaikkei varsinaisesti syntyisikään yhtään uutta yritystä. Luulisi, että moni listattu ongelma varmasti tulee jollain lailla ajan kanssa ratkaistua.

Olisi mielenkiintoista ja opettavaista olla mukana tuollaisessa Biodesign-konseptia toteuttavassa työryhmässä ja käydä koko prosessi läpi.

Biodesing kirjan kansi. Kuvakaappaus Standfordin yliopiston Internetsivulta.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Johtaminen by Matti Alahuhta

Oli kiva lukea Koneen ja Nokian entisen johtajan Matti Alahuhdan äskettäin julkaistu Johtajuus, kirkas suunta ja ihmisten voima -kirja (Docendo 2015).

Alahuhta on valittu useita kertoja Suomen arvostetuimmaksi johtajaksi ja hän oli tekemässä Koneesta suomalaisten globaalien pörssiyritysten lippulaivaa. Alahuhta johti Konetta lähes kymmenen vuotta vuodesta 2005 lähtien kevääseen 2014 asti. Tänä aikana 100-vuotiaan Koneen markkina-arvo nousi noin 2,5 miljardista 16 miljardiin euroon.

Nostan esiin muutamia asioita, jotka kirjasta jäivät mieleeni. Isofonttinen, lyhyt (206 sivua) kirja on nopeasti luettava. Uskon kirjan kuluvan monen johtajan käsissä käsikirjakäytössä. Tärkeää asiaa on paljon, tiivistetysti ja samoja asioita kerrataan monessa kohtaa.

Olen muuten jo aiemmassa blogitekstissäni kirjoittanut myönteisestä kokemuksestani Koneen huoltopalvelun kanssa. Koska tämä blogini käsittelee hyvää palvelua, mieleeni jäivät erityisesti Alahuhdan kommentit asiakaslähtöisyydestä ja prosesseista.

Asiakaslähtöisyys tuli Alahuhdan mukana myös Koneen arvoihin. Yhtenä neljästä arvosta oli nimittäin asiakkaan ilahduttaminen. Minusta se vaikuttaa oikein hyvältä arvolta asiakaslähtöisyydelle. Yritetään saada asiakas ilahtumaan. 

Alahuhta pitää myös prosesseja tärkeinä. Koneessa panostettiin prosessiarkkitehtuurityöhön, kun oli huomattu yhtiön prosessien eriytyneen liikaa eri puolilla maailmaa. Koneessa päädyttiin viiteen pääprosessiin; asiakasprosessi, toimitusprosessi, huoltoprosessi, ratkaisujen kehittäminen ja johtamis- ja tukiprosessi. Hienoa oli minusta se, että Koneen johtokunnasta nimettiin kullekin prosessille omistaja, jonka tehtävä oli prosessin jatkuva kehittäminen ja prosessin toteutuksen yhtenäisyyden varmistaminen.

Alahuhta puolustaa prosessien tärkeyttä (s. 43-44):

"Yhtenäinen tapa toimia tuo toimintaan laatua ja mahdollistaa sen, että tuote tai palvelu on yhtä erinomainen riippumatta siitä, kuka tekee, milloin tekee tai missä tekee. Asiakas voi tällöin turvallisesti odottaa saavansa samanlaisen asiakaskokemuksen riippumatta siitä, missä tai minä ajankohtana hän asioi yrityksen kanssa. Yhtenäinen tapa toimia synnyttää siis myös asiakastyytyväisyyttä. Ja kun pyörää ei tarvitse joka kerran keksiä uudelleen, aikaa ei mene hapuiluun, vaan pelkästään asiakkaan palvelemiseen ja oikeiden asioiden tekemiseen, mikä lisää tuottavuutta."

Muita tärkeitä teemoja kirjassa ovat erilaisten toimialojen murroskohtien hyödyntäminen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostaminen vaikeinakin aikoina. Yrityksen arvot ja yrityskulttuuri ja kolmivuotiset kehittämisohjelmat ovat myös olleet Koneessa tärkeässä roolissa strategian toteuttamisessa. Myös yrityksen suunnan kirkastaminen ja tavoitteiden positiivinen viestiminen ovat olleet Koneessa tärkeitä asioita.

Henkilökohtaisinta antia kirjan lopussa oli kohta, jossa Alahuhta kuvasi sattuman roolia urapolullaan. Hänen oma uransa kääntyi 33-vuotiaana esikoisen synnytyksen aikana Jorvin sairaalassa luetusta Helsingin Sanomien työpaikkailmoituksesta. Hän nimittäin näki synnytyksen aikana ilmoituksen Rank Xeroxin myyntijohtajan paikasta. Hän haki paikkaa ja sai tämän tehtävän. Hän lähti Nokialta vähäksi aikaa toiselle työnantajalle oppimaan myyntiä. Tämä oli Alahuhdan mukaan yksi syy siihen, miksi hänet myöhemmin valittiin takaisin Nokialle liiketoimintajohtajaksi.

Alahuhta tuo kirjassaan esille monia merkittäviä ihmisiä, jotka ovat tukeneet, luottaneet ja inspiroineet häntä. Näitä henkilöitä ovat mm. monet esimiehet, kollegat ja mm. Sveitsissä väitöskirjaa ohjannut intialainen professori. Nämä ihmiset ovat osoituksia siitä, että Alahuhtakaan ei ole onnistunut ja luonut moista uraa yksin vaan muiden tuella ja sillä, että muut ovat välittäneet hänestä. Menestystarinoita lukiessa helposti unohtuu se, että kukaan ei onnistu yksin.

Lievään ylimielisyyteen ja miljoonamiehen patruunamaisuuteen Alahuhta sortuu siinä, että penää kansalta suurempaa työhalukkuutta ja suurempaa yksilön vastuuta. Varmaan näitä on hyvä toivoa. Vaikka Matti reilulta kansanmieheltä vaikuttaakin, on hänen arkensa kaukana tavallisen kansalaisen arjesta. Entä jos "sattuma" olisi vienyt Matin 33-vuotiaana DI:nä väärään työpaikkaan ja hän olisi ollut jo viisikymppisenä työtön. Tuskin hän olisi silloin ollut huolestunut muiden työhalukkuudesta. Silloin olisi myös tämä hyvä kirja jäänyt tekemättä. 

"Johtajuus. Kirkas suunta ja ihmisten voima."

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi