Lapsivaikutukset ja arjen päätökset

Olen hiljattain pohtinut paljon lapsivaikutusten arviointia. Sillä tarkoitetaan erilaisten päätösten ja toimenpiteiden vaikutuksia lapsiin. Vaikutukset voivat olla suoria tai epäsuoria, lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Vaikutuksia voidaan arvioida ennakkoon, toteutuksen aikana ja jälkiarviointina (ks. esim. THL).

Erityisesti julkisten asioiden yhteydessä, vaikkapa lainsäädännön tai lasten palveluita koskevissa asioissa (lastensuojelu, terveydenhuolto, koulutus, varhaiskasvatus...) voidaan tehdä lapsivaikutusten arviointia. Esimerkiksi uuden alkoholilain yhteydessä tehtiin lapsivaikutusten arviointia ja vaikka uusi alkoholilaki nähtiin lasten kannalta huonona, lakimuutos ikävä kyllä toteutettiin eli haitat lapsille hyväksyttiin.

Erilaisten vaikutusten arvioiminen ei ole kuitenkaan ihan helppoa ja monenlaiset intressit on perusteltavissa jostakin näkökulmasta. Esimerkiksi panimoteollisuus tuottaa työpaikkoja, palkka- ja ja verotuloja, joilla taas pidetään hyvinvointiyhteiskuntaa yllä. Alkoholin suurkulutus perheissä on suurin lastensuojelun tarvetta aiheuttava tekijä, mutta muutama olut voi olla joillekin vanhemmille se ratkaiseva rentouttava tekijä, joka heijastuu lasten kasvatukseen myönteisesti.

Lapsivaikutusten arviointia voi ainakin jokainen vanhempi tehdä ja harjoitella omassa arjessaan. Ovatko omat päätökset ja teot lasten edun mukaisia tai jopa lapsia haittaavia. Siinäpä sitä haastetta piisaa ihan jokaiselle päivälle.



Miten arvioidaan lapsiin kohdistuvat vaikutukset.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi