Jutun mukaan ketteryydessä on kyse organisaatiokulttuurista ja päätöksenteosta. Ketteryys edellyttää yhteistyötä ja vapautta, vähän kilpailua, sääntöjä ja hierarkiaa. Tiimien täytyy olla tasavertaisia ja roolit eivät saa rajoittaa toimintaa. Johdon pitää tukea eikä määrätä tiimien tekemisiä. Jokaisen työntekijän pitää itse tietää ja päättää se, missä tiimissä hänen osaamista tarvitaan.
Zieglerin mukaan organisaatiokulttuuri on silloin hyvä ja ketteryyttä tukeva, kun se vie organisaation kohti tavoitteita. Myös toimitilojen tulee tukea ketterää toimintaa.
No mitä tästä ketteryydestä pitäisi ajatella? Hyviä palveluja voi ainakin pyrkiä tuottamaan ja kehittämään ketterästi. Ketterästi voi myös yrittää luopua tarpeettomista palveluista. Ja tietenkin ketteryyttä on mukautua ja reagoida asiakkaiden tai asukkaiden tarpeisiin. Käynnistää esimerkiksi nopeasti tarvittavat kehityshankkeet.
Tietenkin jokainen organisaatio haluaa olla ketterä mieluummin kuin jäykkä ja kömpelö. Ketteryyden taakse ei kuitenkaan voi piiloutua, jos tekee tyhmyyksiä. Moni johtaja voi katua sitä, että organisaatio on toiminut jossain tilanteessa liiankin vauhdikkaasti. Mieleen on tullut ajatus, että olisimmepa edes sen kerran olleet jäykkiä ja kömpelöitä. Ehkä kuitenkin enemmän harmia on tullut siitä, että muutoksiin ei ole reagoitu tarpeeksi nopeasti.
Ketteryydelle ja jäykkyydelle on omat paikkansa ja viisautta vaatii nähdä kumman aika on.
 |
| Onko organisaatiosi toiminta ketterää kuin kissan liike? |
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti