Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomen Mielenterveysseura. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomen Mielenterveysseura. Näytä kaikki tekstit

maanantai 3. lokakuuta 2016

Kohtaaminen on yhteiskunnallinen teko

Helsingin Sanomissa oli 28.9.2016 juttua professori Juho Saaren toimittamasta kirjasta Yksinäisten Suomi (Gaudeamus). Yksinäisyys ei ole mikään pieni ongelma, jos siitä kärsii jollain tasolla 15 prosenttia eli yli 800 000 suomalaista.

Lehtijutussa Saari sanoo, että "yksinäisyys on keskeisin ihmisten terveyttä huonontava ja hyvinvointia alentava tekijä". Yksinäisyys löytyy monen ongelman taustalta. Jutussa mainitaan yksinäisyydellä olevan yhteyksiä lohtusyömisen, vähäisen liikunnan ja sydänongelmien kanssa.

Yksinäisyys liittyy tasa-arvoon. Yhteiskunnallinen asema vaikuttaa yksinäisyyteen. Mitä matalammalla asemassa ihminen on yhteiskunnassa, sen enemmän yksinäisyys on vaivana ja päin vastoin. Saaren mukaan yksinäisyydestä on tullut politiikassa kiinnostava, sillä yksinäisyyttä vähentämällä voidaan vähentää palvelujen käyttöä eli säästää rahaa.

Saari penää erityisesti epäsuoria tapoja vähentää yksinäisyyttä eli pitäisi luoda paikkoja ihmisten vuorovaikutukselle ja toisten kohtaamiselle. Saari kuitenkin muistuttaa, että työllisyyspolitiikkakin on yksi tapa vähentää yksinäisyyttä. Tukityöllistäminen lisää työttömien mahdollisuuksia sosiaalisiin suhteisiin.

Itse näen, että työllisyyspolitiikan lisäksi koulutus- ja sosiaalipolitiikallakin voidaan vaikuttaa myös yksinäisyyteen.

Monet kuntien palvelut voivat olla yksinäisyyttä vähentäviä. Sosiaalityössä kohdataan paljon heikossa asemassa olevia ja varmasti myös yksinäisiä ihmisiä. Liikuntapaikat, koirapuistot ja leikkipuistot ovat ainakin paikkoja, jotka vähentävät  myös konkreettisesti yksinäisyyttä. Päiväkotien ja koulujen kautta tulee tuttuja.  Monet järjestöt muun muassa Helsinki MissioSuomen Mielenterveysseura, Suomen Setlementtiliitto ovat tehneet töitä yksinäisyyden vähentämiseksi monenlaisilla palveluilla ja hankkeilla, mutta töitä riittää muillekin.

Jokainen yhteisö voi olla auki tai kiinni toisille ihmisille. Joko houkutella mukaan yksinäisiäkin tai sulkea muut ulos. Ja ihan loppupeleissä jokainen kohtaaminen voi sisältää siemenen yksinäisyyden vähentämiselle ja yhteisyyden lisäämiselle.

Sinunkin läsnäololla voi olla suuri merkitys yksinäisyyden vähentämiseksi, vaikkei se heti tulisi mieleen. Kohtaamisesi on yhteiskunnallinen teko.

"Tääl on kivaa älä jää himaan"

Leikkipuisto estää eri-ikäisten yksinäisyyttä.



JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

maanantai 5. syyskuuta 2016

Tuhannet nuoret sekaisin

En tiedä pitääkö olla iloinen vai surullinen, kun luin Helsingin Sanomista 31.8.2016 usean hyvinvointijärjestön toteuttamasta nuorille suunnatusta Sekaisin-chatti kokeilusta.

Nimittäin viime toukokuussa viikon auki olleessa Sekaisin-chatissa vapaaehtoiset päivystäjät juttelivat nuorten huolista ja ahdistuksesta yli tuhannen nuoren kanssa. Jutussa sanottiin, että jonottajia chattiin oli ollut lähes kymmenentuhatta.

Iloinen olen siitä, että nuorten harmiin ja murheisiin vastaamiseksi löydettiin hyvä keino vastata. Surullinen olen siitä, että nuorilla on näin paljon huolia, harmia ja ahdistusta.

Viikon kokeilu kertoi ensiksikin sen, että kyseiselle palvelulle näyttäisi olevan tarvetta.

Toiseksi viikon kokeilun tuloksena voi todeta, että tämän tyyppinen chatti-palvelu on nuorille hyvä tapa lähestyä ja keskustella huolistaan ja murheistaan. Chattia voisi miettiä enemmänkin osana nuorten palveluja.

Kolmanneksi voi todeta sen, että Sekaisin-chatin tiedottaminen ja markkinointi onnistuivat nuorille hyvin, jos palveluun jonottajiakin on ollut lähes kymmenentuhatta. On löytynyt oikeat kanavat viestiä nuorille, että "hei meillä on tällainen palvelu, ota yhteyttä, jos olosi on kurja".

Hieno homma, että Me-säätiö on lähtenyt rahoittamaan Suomen Mielenterveysseuraa kahdeksi vuodeksi Sekaisin-chatin tuottamisessa, ylläpitämisessä ja pysyvän toimintamallin rakentamisessa. Tavoitteena nimittäin on, että toiminta voi jatkua heti kahden vuoden tukikauden jälkeenkin.

Kahden vuoden aikana ehtii hyvin miettiä ja rakentaa laadukkaan toimintamallin nuorten, vapaaehtoisten päivystäjien sekä järjestöjen rahoitusmallin näkökulmasta.

Chatti-palvelusta saatava nuorten ongelmia koskeva tieto on myös tärkeää laajemminkin nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.

Tärkeää on myös se, että tarpeelliseksi koettu Sekaisin-chatti -palvelu avautuisi mahdollisimman pian. Tarvetta näyttäisi olevan.

Sekaisin-chatista apua omalle polulle. Pexels-photo.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi