keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Arvostaako nobelisti sinnikkyyttä

Vaikka nobelisti on fiksu, joskus hänen kanssaan voi olla eri mieltä.

En ole sama mieltä siitä, että nobelisti Bengt Holmströmin mielestä yhdeksännellä kerralla lukemaan oikeustiedettä päässyttä opiskelijaa ei kannattaisi ihailla. Hänen  mielestään noin monta vuotta opiskelemaan yrittäminen on kansantalouden näkökulmasta turhaa. (HS 26.9.2017). Holmström mietti, että minkälainen juristi tulee henkilöstä, jolta vie noin kauan päästä opiskelemaan.

Kyseenalaistaa toki sopi, ja kansantalous on yksi hyvä näkökulma aiheeseen.  Nobelistin kannattaisi kuitenkin olla kyseenalaistamisessaan varovainen, jos hän ei tiedä millainen on hakijan tausta ja mitä muuta hän on tänä aikana tehnyt.  Siitäkään ei voi olla varma, millainen juristi tästä hakijasta tulee. Voi tulla huono, hyvä tai ihan "huippu". Toki paljon riippuu siitä, miten ja kuka  menestyksen lopulta arvottaa ja milloin. Alkuun menestystä arvioi oppilaitos, sitten työnantaja, myöhemmin asiakkaat, verottaja, kansantalous ja jossain vaiheessa ehkä lapset.

Jokainen toki miettii omassa elämässään tavoitteitaan ja yrittämisiään henkilökohtaisesti. Olen itse mieltynyt filosofi Frank Martelan suhdelo-käsitteeseen. Sen mukaan jokainen meistä syntyy, kasvaa ja kehittyy suhteessa toisiin ihmisiin. Näissä suhteissa syntyy käsitys omista kyvyistä ja kiinnostuksen kohteista.

Ainakin nuorella ihmisellä suhdelo vaikuttaa myös siihen, millaiseen ammattiin hän haluaa ja mihin hakee opiskelemaan. Yksinkertaistettuna suhdelo vaikuttaa siihen, hakeutuuko nuori opiskelemaan ammattikouluun tai lukioon ja jatkaako hän vaikkapa korkeakouluopintoihin. Luonnolliselta ja itsestäänselvältä vaikuttava valinta onkin syntynyt suhdelon, taipumusten ja lahjakkuuden pohjalta.

Esimerkiksi kirurgi  tarvitsee hyviä käsityötaitoja. Monestakohan ammattikoulussa käsi- ja silmätyöskentelyltään taitavasta nuoresta voisi tulla myös hyvä kirurgi, jos suhdelo olisi ohjannut heitä lääkäriopintoihin.

Tuntematta sen tarkemmin tuon alussa kuvatun oikeustiedettä lukemaan päässeen opiskelijan taustoja, voi hän olla tulevaisuudessa jollekin lapselle tai nuorelle se suhdelo, joka auttaa elämässä eteenpäin. Ehkä hänen lähipiirissään on joku henkilö, joka on ollut oikikseen hakijalle sisukkuutta rakentava suhdelo. 


Sisukkuutta tarvitaan.
  
JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti