Innovaatiovinkit Harvardista: haasta muita ja kopioi luovasti

Kauppalehdessä oli Viikon henkilönä 18.7.2016 Harvardin yliopistossa opiskellut ja nykyisin myös Harvardin alumnikomitean jäsen Kalle Heikkinen.

Heikkinen on myös tutkimuksissaan kartoittanut maailmanlaajuisesti yritysten vahvuuksia ja heikkouksia. Hän on ollut huolestunut suomalaisista yritysjohtajista, koska heillä ei ole halua ja uskallusta riskinottoon ja kasvuun. Hänen mukaansa suomalaiset yritysjohtajat pärjäävät olemassa olevien liiketoimintojen kehittämisessä ja parantamisessa. Se on hänen mukaansa hyvä asia, mutta silloin ei välttämättä nähdä markkinoiden muutoksia.

Lääkkeeksi menestykselle Heikkinen kannustaa mm. verkostoitumaan, olemaan avoimena ideoille, hakemaan uusia liiketoimintamekanismeja ja -malleja. Edelliset ovat Heikkisen mukaan menestyksen rakennuspalikoita ja niitä voi löytyä esimerkiksi startup-ekosysteemeistä. Jutussa muuten mainitaan, että jotkut yritykset ovat jopa muuttaneet pääkonttorien paikkoja ekosysteemien perässä.

Haasta muita

Heikkisen mukaan innovaatioiden saamiseksi tai ongelmien ratkaisemiseksi yritysten, mielestäni myös minkä tahansa organisaation, pitäisi avata myös rajapintojaan, koska yksittäinen "yritys ei voi tehdä kaikkea yksin". Tämä voi tarkoittaa sitä, että ongelma tai haaste heitetään toisille tahoille ratkaistavaksi.

Kopioi luovasti

Jutussa Heikkinen puhuu myös luovasta kopioinnista ja imitaatiosta harkitsemisen arvoisena innovaatiomenetelmänä.

Hän ei tarkoita suoraan kopiointia vaan sitä, että ensiksi selvitetään tarkkaan mitä on jo olemassa ja sitten tehdään selvityksen pohjalta oma parempi tuote. Sama tietysti koskee myös palveluja. Tällä huolellisella olemassa olevaan tutustumisella voidaan Heikkisen mukaan välttää monta vaivalloista tuotekehitysvaihetta.

Heikkisen jutut kuulostavat hyviltä ja selkeiltä. On myös tärkeää, että Suomeen tulee tietoa siitä, miten muualla toimitaan. Varmasti näitä konsteja on käytetty myös Suomessa kaikenlaisissa organisaatioissa. Yritysten kasvua varmasti kaikki Suomessa toivovat, mutta mitä sitten tarkoittaa se, että suomalaisilla johtajilla ei ole tarpeeksi uskallusta riskinottoon? Tyhmiä riskejä ei kannata tietenkään ottaa, mutta aina sitä riskiä ei voi tietää etukäteen, vaikka kuinka viisaat tekijät olisivat riskejä miettimässä.

Kussakin organisaatiossa tietenkin punnitaan itse se millaisia innovaatiomenetelmiä käytetään. Usein ehkä sittenkin tilanne tai sattuma, oikeat (osaavat ja innokkaat) ihmiset, samassa paikassa, voivat synnyttää kuningasidean, josta syntyy lopulta uusi innovaatio.

Yhteisöllinen haaste. Peltokivipyramidin rakentaminen. Metsämaa.

JK
juha.kesanen@selede.fi