Näytetään tekstit, joissa on tunniste tasa-arvo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tasa-arvo. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 22. marraskuuta 2020

Miksi naiset eivät tee 10-ottelua?

Yksi lempikirjoistani on Kalervo Af Ursinin tekemä ja vuonna 1974 julkaistu Valmentajan käsikirja. Kirja on yleisteos yleisurheilusta ja eri yu-lajien valmennuksesta ja erityispiirteistä. Jotenkin kirja inspiroi minua vuodesta toiseen oman liikunnan suunnittelussa.

Koska kyseinen kirja on tehty1970-luvulla, pistää  silmään esimerkiksi se, että seiväshyppyä käsittelevässä osuudessa puhutaan vain pojista tyyliin (s. 179) "Pojat ovat kiihkeimmässä kasvuvaiheessa 13 - 16 vuoden iässä". Tytöt ja naiset eivät vielä tuolloin hypänneet seivästä. Tilannehan on jo pitkän aikaan ollut toinen seiväshypyssä. Silti vieläkin on niin, että naisilla ei ole lajeina yleisurheilussa 10-ottelua tai hiihdossa 50 kilometriä.

En tiedä, mikä näissä on perusteluna. Ainakaan mitenkään "lajien rankkuudella" ei voi asiaa perustella, sillä juoksevathan naiset maratoneja ja tekevät täyspitkiä triathloneja. Ja sanotaan sekin vielä, että kolme raskautta ja synnytystä vierestä seuranneena voin todeta, että naisen keho on vahva.

 


JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook: Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

perjantai 30. elokuuta 2019

Rammstein on bändi minun makuuni

Hiljattain saksalainen Rammstein-yhtye esiintyi Tampereen Ratinalla. En ollut itse paikalla, mutta kun luin somesta ystävieni (kovimmat naiset ja miehet) päivityksiä, olivat arvostelut poikkeuksetta ylistäviä.

Tokihan minäkin tunnen muutaman Rammsteinin biisin, mutta ennen kaikkea minuun teki vaikutuksen Helsingin Sanomissa (11.8.2019) ollut juttu Ratinan keikasta. Jutussa todettiin, että "Se on avoimesti tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia puolustava yhtye..." ja se on näyttänyt sen myös keikoillaan Venäjällä ja Puolassa. Venäjällä miespuoliset kitaristit suutelivat toisiaan ja Puolassa bändillä liehuivat sateenkaariliput lavalla. Jutun mukaan he ovat ottaneet kantaa myös pakolaisten kohteluun. Siinäpä jo muutama syy, miksi Rammstein on hyvä bändi tässä ajassa.



Helsingin Sanomien 11.8.2019 keikka-arvostelu.
JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

torstai 31. elokuuta 2017

TPS ja Finlayson ovat etujoukoissa

Viime viikkoina on ollut mediassa juttua, kuinka Finlayson antaa naisille alennusta tuotteistaan 17 prosenttia ja näin he ovat kiinnittäneet viimeksi huomiota naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin. Tällä viikolla jääkiekkojoukkue TPS puki logonsa sateenkaarilipun päälle suvaitsevaisuuden nimissä (HS 29.8.2017).

Markkinointi & Mainonta -lehdessä (25.8.2017) todetaan: "Purpose driven brands on tämän päivän juttu. Yritykset haluavat löytää merkityksellistä tehtävää itselleen". Hieman samalla lailla kuin Finlayson ja TPS ovat toimineet, monet yhdysvaltalaiset yritykset ovat irtisanoutuneet julkisesti Donald Trumpin harjoittamasta politiikasta.

Nämä ovat muutamia hienoja esimerkkejä siitä, kuinka organisaatiot ajavat yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita. Finlayson on saanut paljon ilmaista palstatilaa eri medioissa herättämällään keskustelulla. Ensiksi Finlayson tuli ulos Tom of Finland -kuoseillaan ja nyt tasa-arvolla. Brändi on nyt paljon enemmän kuin esimerkiksi pelkät laadukkaat kankaat. TPS:kin sanoma voi herättää keskustelua ja ehkä kielteisiäkin kommentteja, mutta veikkaanpa, että moni joka ei juurikaan lätkästä ole kiinnostunut, arvostaa tätä TPS:n viestiä. Samalla kun TPS viestittää arvoistaan sidosryhmilleen, se saa myös ihan uusia kannattajia.

TPS suvaitsevaisuuden asialla. Kuva otettu Helsingin Sanomista 29.8.2017.


JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

maanantai 10. lokakuuta 2016

Palveluyhteiskuntaa rakentavat arvot

Välillä olen pohtinut, mitä järkeä on miettiä palveluja tässä sekavassa maailmassa, jossa sadat tuhannet ihmiset joutuvat lähtemään pakolaisiksi. Itänaapurissa eletään omassa todellisuudessa. Syyriassa pommitetaan viattomia.

Samassa maailmassa ihmiset kulkevat pokemonien perässä. Miljoonia tehdään digipeleillä. Digimaailma kasvaa ja monenlaista sovellusta kehitetään palvelemaan paremmin.

Suomessa olemme onnekkaita, että saamme elää maassa, jossa on hyviä yksityisiä ja julkisia palveluja, ja jossa palvellaan ja kohdataan toinen ihminen hyvin. Se ei ole itsestäänselvyys.

Palveluyhteiskunnan perustana tärkeitä ovat muun muassa demokratia, tasa-arvo, sananvapaus, uskonnonvapaus, ihmisarvo, ja sekin, että osaamme valita hyvät ja viisaat poliittiset päätöksentekijät. Näiden asioiden tärkeyttä ei voi unohtaa. 

Onkohan meidän suunta paras mahdollinen?

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

maanantai 3. lokakuuta 2016

Kohtaaminen on yhteiskunnallinen teko

Helsingin Sanomissa oli 28.9.2016 juttua professori Juho Saaren toimittamasta kirjasta Yksinäisten Suomi (Gaudeamus). Yksinäisyys ei ole mikään pieni ongelma, jos siitä kärsii jollain tasolla 15 prosenttia eli yli 800 000 suomalaista.

Lehtijutussa Saari sanoo, että "yksinäisyys on keskeisin ihmisten terveyttä huonontava ja hyvinvointia alentava tekijä". Yksinäisyys löytyy monen ongelman taustalta. Jutussa mainitaan yksinäisyydellä olevan yhteyksiä lohtusyömisen, vähäisen liikunnan ja sydänongelmien kanssa.

Yksinäisyys liittyy tasa-arvoon. Yhteiskunnallinen asema vaikuttaa yksinäisyyteen. Mitä matalammalla asemassa ihminen on yhteiskunnassa, sen enemmän yksinäisyys on vaivana ja päin vastoin. Saaren mukaan yksinäisyydestä on tullut politiikassa kiinnostava, sillä yksinäisyyttä vähentämällä voidaan vähentää palvelujen käyttöä eli säästää rahaa.

Saari penää erityisesti epäsuoria tapoja vähentää yksinäisyyttä eli pitäisi luoda paikkoja ihmisten vuorovaikutukselle ja toisten kohtaamiselle. Saari kuitenkin muistuttaa, että työllisyyspolitiikkakin on yksi tapa vähentää yksinäisyyttä. Tukityöllistäminen lisää työttömien mahdollisuuksia sosiaalisiin suhteisiin.

Itse näen, että työllisyyspolitiikan lisäksi koulutus- ja sosiaalipolitiikallakin voidaan vaikuttaa myös yksinäisyyteen.

Monet kuntien palvelut voivat olla yksinäisyyttä vähentäviä. Sosiaalityössä kohdataan paljon heikossa asemassa olevia ja varmasti myös yksinäisiä ihmisiä. Liikuntapaikat, koirapuistot ja leikkipuistot ovat ainakin paikkoja, jotka vähentävät  myös konkreettisesti yksinäisyyttä. Päiväkotien ja koulujen kautta tulee tuttuja.  Monet järjestöt muun muassa Helsinki MissioSuomen Mielenterveysseura, Suomen Setlementtiliitto ovat tehneet töitä yksinäisyyden vähentämiseksi monenlaisilla palveluilla ja hankkeilla, mutta töitä riittää muillekin.

Jokainen yhteisö voi olla auki tai kiinni toisille ihmisille. Joko houkutella mukaan yksinäisiäkin tai sulkea muut ulos. Ja ihan loppupeleissä jokainen kohtaaminen voi sisältää siemenen yksinäisyyden vähentämiselle ja yhteisyyden lisäämiselle.

Sinunkin läsnäololla voi olla suuri merkitys yksinäisyyden vähentämiseksi, vaikkei se heti tulisi mieleen. Kohtaamisesi on yhteiskunnallinen teko.

"Tääl on kivaa älä jää himaan"

Leikkipuisto estää eri-ikäisten yksinäisyyttä.



JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

torstai 7. heinäkuuta 2016

Miljoonia tyttöjä rikotaan vuosittain

Viime viikolla päädyin kanavaselailun jälkeen katsomaan Liv-kanavalta somalialaisen huippumalli Waris Dirien tarinasta tehtyä elokuvaa Aavikon kukka / Desert Flower (2009). Tositapahtumiin perustuva tarina vuohipaimenesta huippumalliksi tuntui sen verran kiehtovalta, että jäin katsomaan elokuvaa.

Elokuvan tarina oli mielenkiintoinen, mutta voimakkaaksi elokuvan teki se, että siinä keskeisenä osana oli huippumallin oma kokemus siitä, miten sukupuolielinten silpominen oli rikkonut hänet sekä henkisesti että fyysisesti. Lisäksi hänen siskonsa oli kuollut sukupuolielinten silpomisessa verenhukkaan ja hänen toinen siskonsa synnytykseen vauva kohdussa.

UNWOMENin mukaan:
  • Kolme miljoonaa tyttöä ja naista joutuu vuosittain ympärileikkauksen kohteeksi
  • Käytäntö on yleisin Afrikassa sekä osissa Lähi-itää ja Aasiaa sekä näiltä seuduilta tulevien siirtolaisten keskuudessa
  • Sukuelinten silpominen on äärimmäinen ilmentymä sukupuolten epätasa-arvosta. Sen nähdään liittyvän tyttöjen ja naisten kunniaan ja avioliittokelpoisuuteen
  • Sukuelimet silvotaan useimmiten 4 - 15 vuoden iässä, mutta toimenpide voidaan tehdä myös aivan pienille lapsille tai joskus aikuiselle naiselle raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen
  • Toimenpiteessä ulkoiset synnytyselimet poistetaan kokonaan tai osittain
  • Silpominen lisää HIV-tartunnan riskiä ja voi johtaa kuolemaan. Silpominen tekee yhdynnästä ja virtsaamisesta tuskallista ja synnytyksestä hengenvaarallista

  • Tietoa tyttöjen sukupuolielinten silpomisesta löytyy myös Unicefin internet-sivuilta.
     
    En ole pitänyt Liv-kanavaa yhteiskunnallisena tv-kanavana, mutta tämä elokuva oli voimakas kokemus ja Liv teki tärkeän palveluksen näyttäessään tämän elokuvan. Elokuva oli vaikuttanut moniin muihinkin, joiden kanssa keskustelin seuraavana päivänä.

    Valokuvaaja Meeri Koutaniemi oli seuraamassa tyttöjen silpomista Keniassa vuonna 2013. Tästä oli juttu Helsingin Sanomissakin vuonna 2014, itselleni Aavikon kukka -elokuva oli vielä tekstiä ja valokuviakin voimakkaampi kokemus.

    Minä aion nyt miettiä sitä, mitä voisin tehdä, ettei tätä tyttöjä rikkovaa tapaa jatkettaisi. Moni järjestö tekee työtä tyttöjen eteen. Tässä alla ainakin muutama hyvältä vaikuttava vaihtoehto.

    https://www.unicef.fi/tue-tyotamme/

     https://plan.fi/koska-olen-tytto

    https://worldvision.fi/pelasta-pimppi

    http://www.solidaarisuus.fi/?gclid=CjwKEAjw-_e7BRDs97mdpJzXwh0SJABSdUH0dgtMh5Kf9dDx1vm_ILV43vr-2i7r9z4QiFB3KxPFAhoCzYHw_wcB


    Yhtäkään tyttöä ei saa rikkoa.
    JK
    juha.kesanen(at)selede.fi
    Facebook/Palveluksessanne