Korona yllätti mittasuhteiltaan (koronablogi 3)

Monien toimijoiden riskienhallinnassa tai turvallisuussuunnittelussa on tunnistettu epidemian tai pandemian mahdollisuus jo vuosia sitten. Se on varmasti arvioitu todennäköisyydeltään aika todennäköiseksi, mutta tuskin kukaan on arvannut miten laajat vaikutukset epidemialla ja tässä tapauksessa pandemialla voi olla koko yhteiskuntaan.

Nyt elämme sellaista poikkeustilan aikaa, mitä olisi etukäteen ollut vaikea uskoa. Monen mielestä esimerkiksi joku tietokonevirus olisi ollut se, joka tekisi mieluummin pahaa jälkeä kuin suoraan ihmistä uhkaava virus. Nyt meidät kuitenkin yllätti virus, joka vie paljon ihmishenkiä ja muutenkin sen vaikutukset sosiaalisesti ja taloudellisesti ovat suuret. Se tulee myös vaikuttamaan monella elämän alueella pitkään. Sellaisillakin, mitä on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida.

JK
S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

Auschwitz vapautettiin 75 vuotta sitten

Helsingin Sanomissa oli 26.1.2020 juttu siitä, kuinka Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta on kulunut 75 vuotta aikaa.

En tiedä, mikä innostaa ja viehättää niitä, jotka ovat mieltyneet oikeistolaiseen kansallissosialistiseen ideologiaan ja marssivat vielä tänäänkin hakaristilippujen kanssa. Helsingin Sanomien jutussa kirjoitettiin karmiva kuvaus keskitysleirin tapahtumista. Siis siitä mitä voi tapahtua, jos eri kansallisuuksia aletaan pitää huonompina ja ihmisoikeudet unohtuvat. Helsingin Sanomien jutusta erityisesti tämä kohta jäi mieleen:

"Silminnäkijät ovat kertoneet kuorma-autollisesta eläviä pikkulapsia, joka oli kipattu kuoppaan, jossa paloi tuli. Osa lapsista yritti kiivetä ylös, mutta natsit työnsivät heitä kepeillä takaisin"



JK
S-posti: juha.kesanen(at) selede.fi
Facebook: Palveluksessanne
Twitter: @JuhaKe
www.selede.fi

Terveys, raha ja toivo

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallituksen diakonian asiantuntija Tiina Saarela kirjoitti MustRead-lehdessä 3.5.2019 siitä, miten lisätä toivoa yhteiskunnassa. Jutussa oli tärkeä huomio: "Tiedämme varsin hyvin, että ongelmat yhdellä elämän osa-alueella vaikuttavat toiseen. Esimerkiksi terveyden pettäminen vaikuttaa työkykykyyn, ja työttömyys puolestaan vaikuttaa mielenterveyteen ja lisää riskiä velkaantumiseen."

Olin itsekin miettinyt kirjoittaa hieman samaan liittyvästä teemasta eli siitä, miten eri elämänalueet vaikuttavat toisiinsa. Ehkä ajatuksia innoitti myös hiljattain pidetyt eduskuntavaalit ja tulevana viikonloppuna pidettävät eurovaalit. Eduskuntavaaleissa yksittäisten poliittisten teemojen kuten ilmastonmuutokseen tai maahanmuuttoon liittyvien teemojen lisäksi en nähnyt kovinkaan paljon visionaarisia kuvia siitä, millainen yhteiskunta olisi hyvä.

Ihmisen hyvinvoinnille on tärkeää, että ei ole liian paljon fyysisiä sairauksia. Hyvinvoinnille on tärkeää, että on tärkeitä ja läheisiä ihmissuhteita ja mielekästä tekemistä. Tärkeää on se, että saa olla oma itsensä eikä tarvitse pelätä syrjintää tai kiusaamista.

Ihmisellä pitää olla myös rahaa käytettävissä, että hän voi ostaa suojaa ja ruokaa. Ilman rahaa alkaa hyvinvointi kärsiä ja se taas vaikuttaa terveyteen. Jos terveys menee, on vaikea toimia aktiivisesti työmarkkinoilla.

Hyvään elämään kuuluu toiveikkuus tulevaisuuden suhteen. Itsearvostus ja kyvykkyyden tunne ovat myös tärkeitä ja tietenkin tunne elämän merkityksellisyydestä.

Terveydestä ja hyvinvoinnista pitää huolehtia ja siitä, että kaikilla on riittävästi rahaa. Se mikä on riittävästi rahaa kullekin, on tietenkin jo oman blogin aihe.



Toivo on sitä, että joskus raskaankin matkan päässä on tiedossa jotain hyvää.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Oodi oleskelulle

Minäkin pääsin vihdoin ja viimein viime lauantaina iltapäivällä käymään uudessa Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Emmekä todellakaan olleet ainoita.

Koin vahvan vau-elämyksen eli menin aika hiljaiseksi ihmetyksestä. Päällimmäisenä tunteena koin ylpeyttä. Hienoa, että olemme yhteiskuntana pystyneet tuottamaan tämänkaltaisen rakennuksen ja tilan. Mielestäni tämä on Helsingin keskustan ykköskohde niin helsinkiläisille, vierailijoille kuin turisteillekin.

Erityisesti koin, että Oodissa on lupa olla ja pysähtyä. Varsinkin kolmas ylin kerros on valoisa ja se kutsuu arkkitehtuurillakin pysähtymään ja lukemaan. Myös mukana olleet lapseni hakivat hyllyistä kirjoja ja lukivat innostuneesti. Pelasimme myös lautapelejä. Kiva, että tässä kerroksessa oli myös kahvila. Veikkaan, että kesällä auki pidettävä terassikin tulee olemaan suosittu.

Tämäntapainen kirjasto haastaa myös kirjaston perustehtävää ja työntekijöiden työnkuvaa uuteen suuntaan. Siinäkin mielessä Oodi on erilainen kirjasto, koska se on myös matkailukohde. Kyllä Oodi kannatti rakentaa.



Oodin portaat.




Oodi 3. krs.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook / Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Palveluyhteiskuntaa rakentavat arvot

Välillä olen pohtinut, mitä järkeä on miettiä palveluja tässä sekavassa maailmassa, jossa sadat tuhannet ihmiset joutuvat lähtemään pakolaisiksi. Itänaapurissa eletään omassa todellisuudessa. Syyriassa pommitetaan viattomia.

Samassa maailmassa ihmiset kulkevat pokemonien perässä. Miljoonia tehdään digipeleillä. Digimaailma kasvaa ja monenlaista sovellusta kehitetään palvelemaan paremmin.

Suomessa olemme onnekkaita, että saamme elää maassa, jossa on hyviä yksityisiä ja julkisia palveluja, ja jossa palvellaan ja kohdataan toinen ihminen hyvin. Se ei ole itsestäänselvyys.

Palveluyhteiskunnan perustana tärkeitä ovat muun muassa demokratia, tasa-arvo, sananvapaus, uskonnonvapaus, ihmisarvo, ja sekin, että osaamme valita hyvät ja viisaat poliittiset päätöksentekijät. Näiden asioiden tärkeyttä ei voi unohtaa. 

Onkohan meidän suunta paras mahdollinen?

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Kohtaaminen on yhteiskunnallinen teko

Helsingin Sanomissa oli 28.9.2016 juttua professori Juho Saaren toimittamasta kirjasta Yksinäisten Suomi (Gaudeamus). Yksinäisyys ei ole mikään pieni ongelma, jos siitä kärsii jollain tasolla 15 prosenttia eli yli 800 000 suomalaista.

Lehtijutussa Saari sanoo, että "yksinäisyys on keskeisin ihmisten terveyttä huonontava ja hyvinvointia alentava tekijä". Yksinäisyys löytyy monen ongelman taustalta. Jutussa mainitaan yksinäisyydellä olevan yhteyksiä lohtusyömisen, vähäisen liikunnan ja sydänongelmien kanssa.

Yksinäisyys liittyy tasa-arvoon. Yhteiskunnallinen asema vaikuttaa yksinäisyyteen. Mitä matalammalla asemassa ihminen on yhteiskunnassa, sen enemmän yksinäisyys on vaivana ja päin vastoin. Saaren mukaan yksinäisyydestä on tullut politiikassa kiinnostava, sillä yksinäisyyttä vähentämällä voidaan vähentää palvelujen käyttöä eli säästää rahaa.

Saari penää erityisesti epäsuoria tapoja vähentää yksinäisyyttä eli pitäisi luoda paikkoja ihmisten vuorovaikutukselle ja toisten kohtaamiselle. Saari kuitenkin muistuttaa, että työllisyyspolitiikkakin on yksi tapa vähentää yksinäisyyttä. Tukityöllistäminen lisää työttömien mahdollisuuksia sosiaalisiin suhteisiin.

Itse näen, että työllisyyspolitiikan lisäksi koulutus- ja sosiaalipolitiikallakin voidaan vaikuttaa myös yksinäisyyteen.

Monet kuntien palvelut voivat olla yksinäisyyttä vähentäviä. Sosiaalityössä kohdataan paljon heikossa asemassa olevia ja varmasti myös yksinäisiä ihmisiä. Liikuntapaikat, koirapuistot ja leikkipuistot ovat ainakin paikkoja, jotka vähentävät  myös konkreettisesti yksinäisyyttä. Päiväkotien ja koulujen kautta tulee tuttuja.  Monet järjestöt muun muassa Helsinki Missio, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Setlementtiliitto ovat tehneet töitä yksinäisyyden vähentämiseksi monenlaisilla palveluilla ja hankkeilla, mutta töitä riittää muillekin.

Jokainen yhteisö voi olla auki tai kiinni toisille ihmisille. Joko houkutella mukaan yksinäisiäkin tai sulkea muut ulos. Ja ihan loppupeleissä jokainen kohtaaminen voi sisältää siemenen yksinäisyyden vähentämiselle ja yhteisyyden lisäämiselle.

Sinunkin läsnäololla voi olla suuri merkitys yksinäisyyden vähentämiseksi, vaikkei se heti tulisi mieleen. Kohtaamisesi on yhteiskunnallinen teko.

"Tääl on kivaa älä jää himaan"

Leikkipuisto estää eri-ikäisten yksinäisyyttä.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi