Missä Fazerin Sininen auttaa sinua?

Brändi-sana vaikuttaa helposti tyhjältä businessjargonilta. Tunnetut ovat kuitenkin tosi vahvoja ja myyvät tuotettaan jo nimellään. Tällaisia ovat esimerkiksi Fazerin Sininen tai Fiskars.

Mielestäni Pauli Waroma kiteyttää hyvin 22.9.2017 julkaistussa Markkinointi & Mainonta -lehden kolumnissaan brändin syvimmän olemuksen.

Waroman mukaansa brändi on:

• entisen, nykyisen ja tulevan asiakkaan kokemus yrityksestä
• brändi muodostuu nimestä, logosta ja mainoksista
• ja ennen kaikkea online ja offline kohtaamista
• brändi voi rakentua tai murentua jokaisessa kohtaamisessa

Waroman mielestä parhaat brändit ovat onnistuneet luomaan uudenlaista arvoa asiakkaalle mieluummin kuin muokanneet vanhaa. Kolumnissa nostetaan esimerkkeinä esiin Facebook ja Google.

Waroma antaa oivat vinkit miten luoda arvokas brändi. 

1. Pohdi tarkkaan ketkä ovat asiakkaitasi (pienin segmentti on yksi).
2. Kun asiakas on selvillä, mieti pääsi puhki, miten voit parantaa asiakkaan kokemusta tarjoamistasi palveluista
3. Mieti  ja keksi uusia palveluja vähentääksesi asiakkaasi taakkaa
4. Kun löydät vastaukset, jatka palvelun parantamista
5. Kerro onnistumisistasi, arvoistasi ja asenteistasi oikeissa medioissa eli markkinoi.

Waroman brändin määritelmä ja ohjeet arvokkaan brändin luomiseen ovat mielestäni hyviä. Ne kuitenkin herättävät myös kysymyksiä tai ehkä ne kuvaavat hieman erilaisia brändejä. Arvokkaan brändin luomisen ohjeet sopivat paremmin esimerkiksi palveluun kuin kuluttajatuotteeseen.

On vaikea nähdä kuinka esimerkiksi Fazerin Sininen pyrkii parantamaan asiakkaan kokemusta palvelusta. Ei se sitä kovin monella muulla tavalla tee kuin luomalla mielikuvia mainonnan avulla. Fazerin Sininen tai Fiskars ovat perinteisiä brändejä, jotka ovat raivanneet tiensä vuosikymmenten aikana ihmisten tietoisuuteen. Ehkä tuollaista brändikokemusta on nykyisessä hajanaisessa maailmassa vaikeampi luoda kuin aiemmin. Siksi voi olla tärkeää rakentaa brändi nimenomaan hyvän palvelun kautta ja asiakkaan auttamisen kautta.

Mielestäni hyvä brändi koskee yritysten lisäksi jokaista organisaatiota ja suorien asiakkaiden lisäksi myös muita sidosryhmiä. Se on kuitenkin ennen kaikkea halua ja kykyä auttaa asiakasta. Vähentää asiakkaan taakkaa.

Nam.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook /Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

TPS ja Finlayson ovat etujoukoissa

Viime viikkoina on ollut mediassa juttua, kuinka Finlayson antaa naisille alennusta tuotteistaan 17 prosenttia ja näin he ovat kiinnittäneet viimeksi huomiota naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin. Tällä viikolla jääkiekkojoukkue TPS puki logonsa sateenkaarilipun päälle suvaitsevaisuuden nimissä (HS 29.8.2017).

Markkinointi & Mainonta -lehdessä (25.8.2017) todetaan: "Purpose driven brands on tämän päivän juttu. Yritykset haluavat löytää merkityksellistä tehtävää itselleen". Hieman samalla lailla kuin Finlayson ja TPS ovat toimineet, monet yhdysvaltalaiset yritykset ovat irtisanoutuneet julkisesti Donald Trumpin harjoittamasta politiikasta.

Nämä ovat muutamia hienoja esimerkkejä siitä, kuinka organisaatiot ajavat yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita. Finlayson on saanut paljon ilmaista palstatilaa eri medioissa herättämällään keskustelulla. Ensiksi Finlayson tuli ulos Tom of Finland -kuoseillaan ja nyt tasa-arvolla. Brändi on nyt paljon enemmän kuin esimerkiksi pelkät laadukkaat kankaat. TPS:kin sanoma voi herättää keskustelua ja ehkä kielteisiäkin kommentteja, mutta veikkaanpa, että moni joka ei juurikaan lätkästä ole kiinnostunut, arvostaa tätä TPS:n viestiä. Samalla kun TPS viestittää arvoistaan sidosryhmilleen, se saa myös ihan uusia kannattajia.

TPS suvaitsevaisuuden asialla. Kuva otettu Helsingin Sanomista 29.8.2017.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Innovaatiovinkit Harvardista: haasta muita ja kopioi luovasti

Kauppalehdessä oli Viikon henkilönä 18.7.2016 Harvardin yliopistossa opiskellut ja nykyisin myös Harvardin alumnikomitean jäsen Kalle Heikkinen.

Heikkinen on myös tutkimuksissaan kartoittanut maailmanlaajuisesti yritysten vahvuuksia ja heikkouksia. Hän on ollut huolestunut suomalaisista yritysjohtajista, koska heillä ei ole halua ja uskallusta riskinottoon ja kasvuun. Hänen mukaansa suomalaiset yritysjohtajat pärjäävät olemassa olevien liiketoimintojen kehittämisessä ja parantamisessa. Se on hänen mukaansa hyvä asia, mutta silloin ei välttämättä nähdä markkinoiden muutoksia.

Lääkkeeksi menestykselle Heikkinen kannustaa mm. verkostoitumaan, olemaan avoimena ideoille, hakemaan uusia liiketoimintamekanismeja ja -malleja. Edelliset ovat Heikkisen mukaan menestyksen rakennuspalikoita ja niitä voi löytyä esimerkiksi startup-ekosysteemeistä. Jutussa muuten mainitaan, että jotkut yritykset ovat jopa muuttaneet pääkonttorien paikkoja ekosysteemien perässä.

Haasta muita

Heikkisen mukaan innovaatioiden saamiseksi tai ongelmien ratkaisemiseksi yritysten, mielestäni myös minkä tahansa organisaation, pitäisi avata myös rajapintojaan, koska yksittäinen "yritys ei voi tehdä kaikkea yksin". Tämä voi tarkoittaa sitä, että ongelma tai haaste heitetään toisille tahoille ratkaistavaksi.

Kopioi luovasti

Jutussa Heikkinen puhuu myös luovasta kopioinnista ja imitaatiosta harkitsemisen arvoisena innovaatiomenetelmänä.

Hän ei tarkoita suoraan kopiointia vaan sitä, että ensiksi selvitetään tarkkaan mitä on jo olemassa ja sitten tehdään selvityksen pohjalta oma parempi tuote. Sama tietysti koskee myös palveluja. Tällä huolellisella olemassa olevaan tutustumisella voidaan Heikkisen mukaan välttää monta vaivalloista tuotekehitysvaihetta.

Heikkisen jutut kuulostavat hyviltä ja selkeiltä. On myös tärkeää, että Suomeen tulee tietoa siitä, miten muualla toimitaan. Varmasti näitä konsteja on käytetty myös Suomessa kaikenlaisissa organisaatioissa. Yritysten kasvua varmasti kaikki Suomessa toivovat, mutta mitä sitten tarkoittaa se, että suomalaisilla johtajilla ei ole tarpeeksi uskallusta riskinottoon? Tyhmiä riskejä ei kannata tietenkään ottaa, mutta aina sitä riskiä ei voi tietää etukäteen, vaikka kuinka viisaat tekijät olisivat riskejä miettimässä.

Kussakin organisaatiossa tietenkin punnitaan itse se millaisia innovaatiomenetelmiä käytetään. Usein ehkä sittenkin tilanne tai sattuma, oikeat (osaavat ja innokkaat) ihmiset, samassa paikassa, voivat synnyttää kuningasidean, josta syntyy lopulta uusi innovaatio.

Yhteisöllinen haaste. Peltokivipyramidin rakentaminen. Metsämaa.

JK
juha.kesanen@selede.fi

Innostaako asiakas oikeasti?

Miten keskeisessä roolissa asiakkaat ovat organisaatiossasi ja omassa mielessäsi?

Janne Löytänän ja Kari Korkiakosken Asiakkaan aikakausi -kirjassa (2014, 25 - 27) löytyy hyvä jako, jonka avulla voi esimerkiksi oman organisaation asiakaskeskeisyyttä arvioida.

Ylimmän tason asiakaskeskeinen organisaatio ennakoi asiakkaan tulevat tarpeet ja koko innovaatiotoiminta kytkeytyy tiukasti asiakkaan tarpeisiin. Asiakkaan tarpeilla tarkoitetaan ylimmällä tasolla sekä asiakasorganisaation tarpeita että asiakkaiden henkilökohtaisen elämän tarpeita. Tällä tasolla asiakkaat ja heidän tarpeensa innostavat koko organisaation toimintaa.

Toiseksi korkeimmalla tasolla asiakaskeskeinen organisaatio sitoutuu asiakkaisiin ja pyrkii pitkiin asiakassuhteisiin huomioiden asiakkaan tunnetason. Tavoitteena on luoda asiakasodotukset ylittäviä kokemuksia ja saada lisää suosittelijoita.

Kolmas asiakaskeskeisyyden taso on reagoiva taso. Tällöin asiakkailta kerätään palautetta ja toimintaa pyritään kehittämään tämän palautteen pohjalta. Kirjan mukaan tämän tason organisaatiot kuvaavat toimintaansa asiakaslähtöiseksi, vaikka ei olla vielä läheskään asiakaskeskeisyyden ylimmällä tasolla.

Alimmalla tasolla organisaatiot keskittyvät asiakkaisiin, joiden tavat he tuntevat. Vaikka asiakkaat ovat tavallaan osa organisaatiota, toiminnassa keskitytään silti enemmän organisaation sisäiseen toimintaan kuin asiakkaisiin.

Ainakin minusta kirjassa oli hyvä muistutus, että ylimmällä tasolla huomioidaan myös asiakkaiden henkilökohtaisen elämän tarpeita.

Lähde: Korkiakoski Kari & Löytänä Janne (2014) Asiakkaan aikakausi. Rohkeus+Rakkaus=Raha. Talentum. Helsinki.




Kevät + Rohkeus + Rakkaus= Sammakoita

JK
juha.kesanen@selede.fi

Swing Game - opetusdokkari pelien tekemisestä

Hyvän ystäväni vinkistä katsoin Yle Areenasta Swing Game -dokumentin. Siinä kotkalaiset elokuvantekijät päättävät itse tehdä menestyspelin ja tienata sillä isot rahat. 

Swing Game kertoo hienosti ja opettavaisesti siitä, miten haastavaa on tehdä menestyspeli. Ensimmäisenä ideana pelitiimillä oli tehdä peli niin sanotusta pillurallista, jossa autolla ajellaan kaupungilla ja yritetään iskeä naisia. Tämä idea kuitenkin unohdettiin pian. Uudeksi peli-ideaksi tuli nostalgisesti keinuminen. 

Elokuvassa on paljon hyviä ja opettavaisia kohtia. Esimerkiksi tapaamiset sijoittajien kanssa opettavat pelitiimille sijoittajien logiikkaa. Tiimillä tapaamiset eivät menneet aina ihan nappiin, mutta vähitellen he kehittyivät. Esimerkiksi yrityksen arvo oli pelinkehittäjien mukaan monta miljoonaa euroa jo siinä vaiheessa, kun ensimmäinen peliversio oli vasta työn alla. Pelitiimi sai kuitenkin sijoittajia mukaansa, vaikkei isoista sijoitussummista puhuttukaan.

Kahden päähenkilön, Swing Game -yrityksen toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kemiat toimivat hienosti. Innostuksellaan he ruokkivat ja kannustivat toisiaan. Innostus ja luottamus tiimissä on ainakin tärkeää, jos aikoo onnistua.

Monien käänteiden jälkeen Swing Game julkaistiin. Alkuperäiset laskelmat ja yrittäjien toiveet olivat, että maksullista peliä ladattaisiin reippaasti. Muutaman kuukauden myynnin jälkeen peliä oli ladattu 980 kappaletta, josta tuloja tuli noin 1 000 euroa. Miljardit jäivät saavuttamatta ja toimistoksi vuokratusta omakotitalosta piti luopua.

Tärkeänä oppina pelaajat saivat sen, että pitää tehdä peliä, josta tekijät ovat itse aidosti innostuneita ja jota he haluaisivat pelata. Dokumentti loppuu siihen, että pelitiimi on tapaamassa oululaisen peliyhtiö Fingersoftin väkeä, jolle he esittelevät alkuperäistä pilluralli-ideaa.

Ensimmäisen pelin epäonnistumiseen ei kannata vielä luovuttaa. Kenties nämä kaverit ovat luomassa uutta menestysyritystä pelialalle. Jo tämän opettavaisen dokumentin tekeminen on kelpo palvelus kaikille pelien ja sovellusten tekijöille.

Swing Game -dokumentin katsomisen jälkeen voi vain nostaa hattua esimerkiksi Supercellille. Pelialalla kilpailu on kovaa. Monen asian pitää mennä nappiin, jos aikoo saada pelistä leipää pöytään. Pelin julkaisijan pitää olla hyvä ja markkinointiin pitää olla paljon rahaa.

Tämä dokumentti kannattaa ehdottomasti ottaa oppimateriaaliksi, jos tavoitteena on tehdä pelejä tai muita sovelluksia.

Swing Game ja pelin lataukset monitorilla kuukauden jälkeen. Kuvakaappaus Swing Game -elokuvasta.

JK
juha.kesanen@selede.fi

Isompaa tarkoitusta etsimässä

Kauppalehden (22.2.2016) Merkityksen metsästäjä -jutussa käsiteltiin yritysten isompaa yhteiskuntavastuuta ja sosiaalista jalanjälkeä. Yrityksien olisi tärkeä löytää yhteiskunnallinen tehtävänsä ja merkityksensä perusteluna olemassaololleen.

Monessa julkisen sektorin työssä esimerkiksi lastensuojelussa, päivähoidossa tai opetustyössä työn merkitys ja oikeutus löytyvät nopeasti. Toisaalta yritys joka työllistää ja tuottaa verotuksen kautta yhteistä hyvää, on jo sinällään tärkeä.

Tuossa muutama viikko sitten seurasin pikkupoikien leikkiä pihalla. Pian pihaan ajoi huoltomies pikkutraktorillaan lunta auramaan. Näin ikkunasta kuinka pojat pelleilivät peruuttavan traktorin takana.

Ennen kuin itse tein mitään, huoltomies hyppäsi ketterästi traktorista ja pyysi yhden pojan luokseen ihan ystävällisessä hengessä ja nosti pojan traktoriin istumaan. Näytti siltä, että hän neuvoi, miten peileistä ja peruutuskamerasta katsotaan taakse päin. Sitten huoltomies meni traktorin taakse liikkumaan nopeasti puolelta toiselle.

Tämän jälkeen poika ja huoltomies juttelivat pojan edelleen istuessa pikkutraktorissa. Pian huoltomies jatkoi traktorihommia. Nyt pojat pysyivät sivummalla ja luulenpa, etteivät kyseiset pojat enää mene traktorin taakse hyppimään.

Laajemmasta näkökulmasta ajateltuna huoltoyhtiön palvelu ei ole pelkästään asuntoyhtiöiden sovittujen tehtävien hoitamista vaan se on samalla ihmisille turvallisen ja viihtyisän asuinalueen luomista.

Minuun tuo huoltomiehen teko teki vaikutuksen. Noin toimii vastuullinen ja hyvä huoltomies ja huoltoyhtiö. Ja kun muutkin huoltoyhtiön työt ovat hoituneet hienosti, minä olen uskollinen asiakas. Uskolliset asiakkaat ovat jokaisen yrityksen tavoitteena.

Isompi merkitys loistaa.

JK
juha.kesanen@selede.fi