Hampaat lähtee töissä irti

Koronaviruksen takia jääkiekon SM-liigan pelaajat pelaavat täysvisiirien kanssa. Mielenkiintoista nähdä, kuinka moni pelaaja tulee koronan jälkeen pelaamaan samanlaisen täysvisiirin kanssa. Luulisi, että moni pelaaja arvostaisi sitä, että täysvisiiri suojaa kasvoja enemmän kuin pelkkä silmien edessä oleva pleksi. 

Jääkiekossa aika monelle pelaajalle tulee hammasvaurioita. Syy varmaan useimmiten on maila, mutta hammasvaurioita saattaa tulla myös kiekosta ja taklauksen takia. Myös luistimen osuma hampaisiin tai muualle kasvoihin voi tehdä pahaa jälkeä. Jos kasvot peittävä, nyt käytössä oleva täysvisiiri, ei perustavalla tavalla haittaisi pelaamista, luulisi, että sen käyttöä jatkettaisiin myös koronan jälkeen. Jos käyttö ei yleisty, syynä voi olla se, että se ei kuulu (vielä) lajikulttuuriin tai visiirien tuotekehitys ei ole vielä esim. näkyvyyden tai huurtumisen eston kannalta riittävän pitkällä. Kaikissa muissa ammateissa varmasti esimerkiksi työsuojelu puuttuisi, jos työssä tulisi esille estettävissä olevia terveysriskejä. 

Oikeastaan samantyyppinen asia koskee salibandya, jossa vielä hämmästyttävän harva aikuispelajaa käyttää suojalaseja pelatessa. Esimerkiksi suurin osa F-liigapelaajista alkaa olla jo sen ikäisiä, että heidän nuoruudessaan suojalasit ovat olleet lapsi- ja nuorisosarjoissa pakolliset. 

Onko oikeasti syy lasien hylkäämiseen aikuisiin siirryttäessä se, että ilman laseja pelaaminen sujuu helpommin (olen parempi pelaaja ilman laseja) vai onko tässäkin kyse lajikulttuurista, jossa ajatellaan, että hyvät pelaajat eivät laseja tarvitse? Salibandyssa pallo tai maila voivat osua silmään. Tähän vielä tuo lisämausteensa se, että jokainen liigapelaaja laukoo jo mailojen tuotekehityksen takia nykyään kovempaa kuin vaikkapa 1990-luvulla kovimmat laukojat. Nyt vedot ovat ihan hirveitä.

Sekä jääkiekossa että salibandyssa pelaajien, pelaajayhdistysten, liittojen ja liigojen päättäjien tulisi tätä asiaa pohtia huolellisesti tilastojenkin valossa. Ellei yhteisiä pelisääntöjä tule, jokaisen pelaajan kannattaa miettiä, onko valmis ottamaan riskin, että hampaat ja pahimmassa tapauksessa esimerkiksi näkökyky vioittuu lopullisesti. 

Tähän asiaan voisi varmaan tulla hyviä huomoita ja ratkaisuja myös silmä- ja hammaslääkäreiltä sekä vakuutusyhtiöiltä.

 

JK 

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter: @JuhaKe 

www.selede.fi

Itseluottamus ratkaisee myös urheilussa

Helsingin Sanomissa (23.2.2021) kirjoitettiin HIFKin puolustajasta otsikolla: "Joonas Lyytinen luottaa itseensä ja takoo maaleja". Jutussa nostettiin esille, että harjoittelussa käytetään aika vähän aikaa pään jumppaamiseen. 

Kaikki ne, jotka ovat enemmän urheilleet, tietävät, miten tärkeää itseluottamus on urheilussa. Tai en tiedä tietävätkö ne itseluottamuksen merkitystä, joilla itseluottamus on aina tapissa ja epävarmuus on vieras asia. Kirjoituksessa todetaan hienosti, että: "Henkinen puoli ohjaa kaikkea sitä, mitä kroppa tekee ja miten reagoi... Sellaista, että osaan tehdä asioita joissa olen hyvä, ja se tulee automaattisesti selkärangasta".

Ainakin mailapeleissä on puhuttu epävarmuuden ja ylijännityksen aiheuttamasta mailan puristamisesta, joka saa pallon pomppimaan jne. Itseluottamukseen vaikuttavat tietenkin onnistumiset ja sekin millaista roolia urheilu elämässä näyttelee. Itseluottamukseen vaikuttavat myös kilpailu pelipaikasta ja oma rooli joukkueessa. Itseluottamusta ja sen tasoa on jokaisen urheilijan hyvä pohtia ja itseluottamusta voivat lisätä myös valmentaja ja joukkuetoverit. Loppupeleissä itseluottamuksen joutuu jokainen urheilija kaivamaan itse, varsinkin silloin, kun ei ole selkään taputtelijoita.

Tasapainoisessa harjoittelussa on hyvä ottaa taito- ja fysiikkaharjoittelun rinnalle itseluottamusta ja psykologista hyvinvointia tukeva näkökulma (ks. kuva). Itseluottamus on muuten myös yksi osa-alue psykologisessa pääomassa, jonka muut osa-alueet ovat toiveikkuus, optimismi ja sinnikkyys. Nämä ovat myös asioita, joita jokaisen urheilijan ja muidenkin ja muillakin elämän alueilla on hyvä yrittää nostaa sekä itsessä että muissa.

Tasapainoinen harjoittelu = next level.

 

Juha Kesänen

S-posti: juha.kesanen(at)selede.fi

Facebook / Palveluksessanne

Twitter @JuhaKe

www.selede.fi