Swing Game - opetusdokkari pelien tekemisestä

Hyvän ystäväni vinkistä katsoin Yle Areenasta Swing Game -dokumentin. Siinä kotkalaiset elokuvantekijät päättävät itse tehdä menestyspelin ja tienata sillä isot rahat. 

Swing Game kertoo hienosti ja opettavaisesti siitä, miten haastavaa on tehdä menestyspeli. Ensimmäisenä ideana pelitiimillä oli tehdä peli niin sanotusta pillurallista, jossa autolla ajellaan kaupungilla ja yritetään iskeä naisia. Tämä idea kuitenkin unohdettiin pian. Uudeksi peli-ideaksi tuli nostalgisesti keinuminen. 

Elokuvassa on paljon hyviä ja opettavaisia kohtia. Esimerkiksi tapaamiset sijoittajien kanssa opettavat pelitiimille sijoittajien logiikkaa. Tiimillä tapaamiset eivät menneet aina ihan nappiin, mutta vähitellen he kehittyivät. Esimerkiksi yrityksen arvo oli pelinkehittäjien mukaan monta miljoonaa euroa jo siinä vaiheessa, kun ensimmäinen peliversio oli vasta työn alla. Pelitiimi sai kuitenkin sijoittajia mukaansa, vaikkei isoista sijoitussummista puhuttukaan.

Kahden päähenkilön, Swing Game -yrityksen toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kemiat toimivat hienosti. Innostuksellaan he ruokkivat ja kannustivat toisiaan. Innostus ja luottamus tiimissä on ainakin tärkeää, jos aikoo onnistua.

Monien käänteiden jälkeen Swing Game julkaistiin. Alkuperäiset laskelmat ja yrittäjien toiveet olivat, että maksullista peliä ladattaisiin reippaasti. Muutaman kuukauden myynnin jälkeen peliä oli ladattu 980 kappaletta, josta tuloja tuli noin 1 000 euroa. Miljardit jäivät saavuttamatta ja toimistoksi vuokratusta omakotitalosta piti luopua.

Tärkeänä oppina pelaajat saivat sen, että pitää tehdä peliä, josta tekijät ovat itse aidosti innostuneita ja jota he haluaisivat pelata. Dokumentti loppuu siihen, että pelitiimi on tapaamassa oululaisen peliyhtiö Fingersoftin väkeä, jolle he esittelevät alkuperäistä pilluralli-ideaa.

Ensimmäisen pelin epäonnistumiseen ei kannata vielä luovuttaa. Kenties nämä kaverit ovat luomassa uutta menestysyritystä pelialalle. Jo tämän opettavaisen dokumentin tekeminen on kelpo palvelus kaikille pelien ja sovellusten tekijöille.

Swing Game -dokumentin katsomisen jälkeen voi vain nostaa hattua esimerkiksi Supercellille. Pelialalla kilpailu on kovaa. Monen asian pitää mennä nappiin, jos aikoo saada pelistä leipää pöytään. Pelin julkaisijan pitää olla hyvä ja markkinointiin pitää olla paljon rahaa.

Tämä dokumentti kannattaa ehdottomasti ottaa oppimateriaaliksi, jos tavoitteena on tehdä pelejä tai muita sovelluksia.

Swing Game ja pelin lataukset monitorilla kuukauden jälkeen. Kuvakaappaus Swing Game -elokuvasta.

JK
juha.kesanen@selede.fi

Myyjän käsivarressa

Viime lauantaina menin iltayhdeksän jälkeen Viikin Alepaan. Ihmettelin, miksi yksi miesasiakas piti nuorta naismyyjää käsivarresta kiinni. Sitten tunnistin asiakkaan asuinalueellamme asuvaksi näkövammaiseksi.

Oli kiva seurata hieman sivusta kuinka he kulkivat kaikessa rauhassa pienen kaupan käytävillä ja keräsivät ruokakoriin tavaroita. Välillä kassallakin ollut työntekijä neuvoi, mistä löytyi jokin tietty tuote, kun tämä kaksikko ei sitä heti löytänyt. Näytti kuitenkin siltä, että tämä parivaljakko oli tehnyt ennenkin ostoksia yhdessä.

Tästä kivasti ja luontevasti toimineesta myyjästä ja koko kauppakävelystä jäi sivullisellekin hyvä mieli ja mieleenpainuva asiakaskokemus.

En tiedä, onko Alepan myyjien koulutuksessa tällaisia asiakastilanteita käyty läpi, mutta hyvin ja luotettavasti homma näytti toimivan. Tämä oli asiakkaasta välittävää hyvää palvelua.

Viikin Alepassa.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe

Isompaa tarkoitusta etsimässä

Kauppalehden (22.2.2016) Merkityksen metsästäjä -jutussa käsiteltiin yritysten isompaa yhteiskuntavastuuta ja sosiaalista jalanjälkeä. Yrityksien olisi tärkeä löytää yhteiskunnallinen tehtävänsä ja merkityksensä perusteluna olemassaololleen.

Monessa julkisen sektorin työssä esimerkiksi lastensuojelussa, päivähoidossa tai opetustyössä työn merkitys ja oikeutus löytyvät nopeasti. Toisaalta yritys joka työllistää ja tuottaa verotuksen kautta yhteistä hyvää, on jo sinällään tärkeä.

Tuossa muutama viikko sitten seurasin pikkupoikien leikkiä pihalla. Pian pihaan ajoi huoltomies pikkutraktorillaan lunta auramaan. Näin ikkunasta kuinka pojat pelleilivät peruuttavan traktorin takana.

Ennen kuin itse tein mitään, huoltomies hyppäsi ketterästi traktorista ja pyysi yhden pojan luokseen ihan ystävällisessä hengessä ja nosti pojan traktoriin istumaan. Näytti siltä, että hän neuvoi, miten peileistä ja peruutuskamerasta katsotaan taakse päin. Sitten huoltomies meni traktorin taakse liikkumaan nopeasti puolelta toiselle.

Tämän jälkeen poika ja huoltomies juttelivat pojan edelleen istuessa pikkutraktorissa. Pian huoltomies jatkoi traktorihommia. Nyt pojat pysyivät sivummalla ja luulenpa, etteivät kyseiset pojat enää mene traktorin taakse hyppimään.

Laajemmasta näkökulmasta ajateltuna huoltoyhtiön palvelu ei ole pelkästään asuntoyhtiöiden sovittujen tehtävien hoitamista vaan se on samalla ihmisille turvallisen ja viihtyisän asuinalueen luomista.

Minuun tuo huoltomiehen teko teki vaikutuksen. Noin toimii vastuullinen ja hyvä huoltomies ja huoltoyhtiö. Ja kun muutkin huoltoyhtiön työt ovat hoituneet hienosti, minä olen uskollinen asiakas. Uskolliset asiakkaat ovat jokaisen yrityksen tavoitteena.

Isompi merkitys loistaa.

JK
juha.kesanen@selede.fi

Sokka irti vai ei sittenkään

Teen parhaillaan taustaselvitystä liittyen vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden voimaan. Sattumaa tai ei, mutta nappasin kirjastosta poistettujen kirjojen hyllystä mukaani Raimo O. Kojon 1998 julkaistun kirjan Eroon viinasta. Uudenlaisia näkemyksiä alkoholismista ja siihen suhtautumisesta (Otava, s. 416). Ajattelin, että silmäilen sen nopeasti, mutta siitä tuli voimakas lukuelämys.

Huhhuh. Kojo kirjoittaa avoimesti omasta alkoholismistaan ja siitä toipumisesta. En ole moista kuvausta ennen lukenutkaan. Hän kuvaa tarkasti kuinka alkoholin käyttö lisääntyi ja juomaputket pitenivät.

Surullisen kuvan hän maalaa perhe-elämästään. Hän juopotteli oven takana omassa sotkuisessa huoneessaan. Muu perhe, vaimo ja kaksi tytärtä, eli muissa huoneissa. Yhä useammin hänen juomaputkensa päättyi sairaalaan, kunnes hän raitistui. Kojo kuvaa hyvin, kuinka alkoholi sairastutti koko perheen. Myös puoliso ja lapset tarvitsivat apua.

Raitistumisen polulla Kojo löysi myös AA-ryhmän ja se auttoi häntä raittiissa elämässä. AA:n tunnistaa moni ainakin nimeltä. Kojon kirjan inspiroimana tutustuin siihen paremmin. Kyseessähän on aivan uskomaton järjestö.

Alcoholics Anonymous on Suomessa Nimettömät Alkoholistit. AA on "vapaaehtoinen,

maailmanlaajuinen naisten ja miesten toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa sekä saavuttaa pysyvä raittius.
• Ainoa päämäärä on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius.
• Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen.
• AA:ssa ei ole pääsy- tai jäsenmaksuja."

Suomenkielisiä AA-ryhmiä järjestetään viikoittain 700 ja niissä käy yhteensä noin 8 000 jäsentä. Toiminnasta ei kerätä tarkkoja osallistujatietoja, joten jäsenmäärä on arvio. Vertaistuki saattaa olla alkoholistille parasta "palvelua" päihdeongelman voittamiseksi. 

Osallistujien sitoutuminen toimintaan on ainutlaatuista.  Koko toimintaa rahoitetaan AA-ryhmiin osallistuvien vapaaehtoisilla maksuilla. AA ei myöskään ota vastaan lahjoituksia tai hae avustuksia AA:n ulkopuolisilta tahoilta. Ryhmien vetäjille ei makseta palkkioita. AA:n nimettömyyttä kuvaa hyvin se, että AA:n nettisivuilta ei löydy yhdenkään AA-laisen nimeä. Edelliset osoittavat näinä aikoina vahvoja periaatteita.

Alkoholin suurkuluttajia arvellaan olevan Suomessa noin 500 000 ja huonosti voivia läheisiä on moninkertainen määrä (ks. Terveyskirjasto), joten ihan pienestä ongelmasta ei ole kyse.

Mikäli Kojon kirjaa on uskominen alkoholistina tai alkoholistin lähellä eläminen on yhtä helvettiä.

Tiukkaa tekstiä ja ytimekäs nimi.


JK
juha.kesanen@selede.fi

Palveluhenki ja irtisanomiset

Monessa suomalaisessa yrityksessä on käynnissä yhteistoimintaneuvottelut, joiden tarkoituksena on väen vähentäminen. En voi kuin ihmetellä, kuinka näissä yrityksissä johto ja henkilöstö voivat. Miten asiakaspalvelu onnistuu, kun monen kohdalla on epävarmuutta siitä, jatkuvatko työt? 

Ihmettelen myös sitä, kannattavatko irtisanomiset oikeasti varsinkin isommissa organisaatioissa? Irtisanomisten uhka masentaa työpaikan ilmapiirin. Tämä ilmapiiri vaikuttaa myös heihin, jotka tietävät, etteivät heidän työnsä tule loppumaan. Organisaatioissa on odottava tunnelma ja moni voi niin huonosti.  Tämä ilmapiiri voi vaikuttaa siihen, että yrityksestä lähtee pois myös sellaisia työntekijöitä, joiden ei toivottaisi lähtevän.

Ylin johto tietää, että johtaminen on mennyt pieleen silloin, kun joudutaan irtisanomaan - tuotteet tai palvelut eivät myy tarpeeksi. Keskijohto joutuu miettimään kenet irtisanotaan ja monesti keskijohtoakin vähennetään. Eräs tuttu mies joutui irtisanomaan ensin muut ja sitten hänet irtisanottiin - hän sai tästä vatsahaavan. Harvalle irtisanominenkaan on helppoa. Sen ehkä pystyy tekemään inhimillisemmin, jos itse on tullut irtisanotuksi.

Irtisanomiset ovat merkki myös yrityksestä ulospäin eli ne osoittavat ettei homma pelitä niin kuin olisi toivottu. Esimerkiksi peliteollisuutemme yhden lippulaivan Rovion eli Angry Birdsien tekijöiden irtisanomiset laskivat kyseisen yrityksen arvoa silmissäni. Yritystä on johdettu jossain vaiheessa huonosti ja väärään suuntaan. Irtisanottujen myötä palkkakustannukset pienenevät, mutta tämä on kutistumisen politiikkaa eikä kasvun politiikkaa. Usein irtisanomiset nostavat pörssiyhtiöiden pörssikurssia - itse ihmettelen miksi. Minulle se kertoo siitä, että yritystä on johdettu huonosti.

Irtisanomiset vaikuttavat varmasti myös yrityksen palveluihin, palvelukulttuuriin ja palveluhenkeen. Ei varmasti ole ilo palvella asiakkaita masentavassa ilmapiirissä. Tämä ilmapiiri vaikuttaa kaikkiin asiakaskohtaamisiin ja palveluyhteyden hetkiin. Kannattaako yrittää, kun saattaa olla irtisanottujen listalla.

Eräs tuttuni oli puhelinmyyjänä. Hän kertoi, kuinka tärkeää on työpaikan hyvä henki ja hyvä työfiilis. Työfiilis kuuluu äänessä ja hyvällä äänellä myydään lehtiä. Hyvinvoivat ihmiset varmasti myös palvelevat paremmin, olipa kyseessä mikä tahansa toimiala.

Hyvä palveluhenki syntyy siitä, että kaikki saavat olla mukana ja kaikki tietävät merkityksensä kokonaisuudelle.