NäytönPaikassa elämä näkyväksi

Hyvä paikka oman elämän suunnittelua ja itseohjautuvuuden kehittämistä varten on Suomen Setlementtiliitto ry:n tuottama ja Veikkauksen rahoittama NäytönPaikka-palvelu. Se on alun perin suunniteltu nuorille aikuisille oman elämän suunnitteluun ja haltuunottoon, mutta kyllä sitä vanhemmatkin voivat käyttää. Itsekin olen käynyt sitä kokeilemassa.

NäytönPaikassa voi tehdä CV:n, arvioida oman elämän kulkua elämän eri teemoihin (työ, terveys asuminen, koulutus, vapaa-aika) liittyvien aikajanojen kautta, tehdä suunnitelmia ja tehdä vaikka oman elämän ihmissuhteisiin perustuvan verkostokartan. Sovelluksen kautta tietojen jakaminen onnistuu tarvittaessa myös omaan verkostoon kuuluville viranomaisille tai tukihenkilöille.

NäytönPaikka-palvelu sopisi varmasti esimerkiksi oppilaitoksille kuten ammattikouluun ja lukioon. Palvelusta voisi olla hyötyä kaikille heille, jotka etsivät omaa suuntaansa. Palvelu sopisi työvoimahallinnon, sosiaalityön, mielenterveystyön, rikosseuraamusalan ja miksei myös etsivän nuorisotyön asiakkaille. NäytönPaikka-palvelu on tehty myös englanniksi, joten se soveltuu myös heille, joilla suomen kieli ei ole vahva.

En ole ihan jäävi mainostamaan NäytönPaikkaa. Olen nimittäin tämän vuoden ajan NäytönPaikka-palvelun ohjausryhmässä ja innolla mukana kehittämässä ja markkinoimassa palvelua. Nyt palvelussa on jo noin 7 000 kirjautunutta käyttäjää. Lisää käyttäjiä voi tulla mukaan.



NäytönPaikka toimii myös englanniksi. www.naytonpaikka.fi

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi

Kohtaaminen on yhteiskunnallinen teko

Helsingin Sanomissa oli 28.9.2016 juttua professori Juho Saaren toimittamasta kirjasta Yksinäisten Suomi (Gaudeamus). Yksinäisyys ei ole mikään pieni ongelma, jos siitä kärsii jollain tasolla 15 prosenttia eli yli 800 000 suomalaista.

Lehtijutussa Saari sanoo, että "yksinäisyys on keskeisin ihmisten terveyttä huonontava ja hyvinvointia alentava tekijä". Yksinäisyys löytyy monen ongelman taustalta. Jutussa mainitaan yksinäisyydellä olevan yhteyksiä lohtusyömisen, vähäisen liikunnan ja sydänongelmien kanssa.

Yksinäisyys liittyy tasa-arvoon. Yhteiskunnallinen asema vaikuttaa yksinäisyyteen. Mitä matalammalla asemassa ihminen on yhteiskunnassa, sen enemmän yksinäisyys on vaivana ja päin vastoin. Saaren mukaan yksinäisyydestä on tullut politiikassa kiinnostava, sillä yksinäisyyttä vähentämällä voidaan vähentää palvelujen käyttöä eli säästää rahaa.

Saari penää erityisesti epäsuoria tapoja vähentää yksinäisyyttä eli pitäisi luoda paikkoja ihmisten vuorovaikutukselle ja toisten kohtaamiselle. Saari kuitenkin muistuttaa, että työllisyyspolitiikkakin on yksi tapa vähentää yksinäisyyttä. Tukityöllistäminen lisää työttömien mahdollisuuksia sosiaalisiin suhteisiin.

Itse näen, että työllisyyspolitiikan lisäksi koulutus- ja sosiaalipolitiikallakin voidaan vaikuttaa myös yksinäisyyteen.

Monet kuntien palvelut voivat olla yksinäisyyttä vähentäviä. Sosiaalityössä kohdataan paljon heikossa asemassa olevia ja varmasti myös yksinäisiä ihmisiä. Liikuntapaikat, koirapuistot ja leikkipuistot ovat ainakin paikkoja, jotka vähentävät  myös konkreettisesti yksinäisyyttä. Päiväkotien ja koulujen kautta tulee tuttuja.  Monet järjestöt muun muassa Helsinki Missio, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Setlementtiliitto ovat tehneet töitä yksinäisyyden vähentämiseksi monenlaisilla palveluilla ja hankkeilla, mutta töitä riittää muillekin.

Jokainen yhteisö voi olla auki tai kiinni toisille ihmisille. Joko houkutella mukaan yksinäisiäkin tai sulkea muut ulos. Ja ihan loppupeleissä jokainen kohtaaminen voi sisältää siemenen yksinäisyyden vähentämiselle ja yhteisyyden lisäämiselle.

Sinunkin läsnäololla voi olla suuri merkitys yksinäisyyden vähentämiseksi, vaikkei se heti tulisi mieleen. Kohtaamisesi on yhteiskunnallinen teko.

"Tääl on kivaa älä jää himaan"

Leikkipuisto estää eri-ikäisten yksinäisyyttä.

JK
juha.kesanen(at)selede.fi
Facebook/Palveluksessanne
Twitter @JuhaKe
www.selede.fi